jovela

jovela

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Pehtoorin tupa 1890

Esitelläänpä nyt sitten tuo Pehtoorin tupakin, joka sijaitsee tilan sisäänajon "portilla". Mitään porttia ei ole, mutta olen kuvitellut sellaisen pihatien sisäänajon kohdalle.

Pehtoorin tupa on napakkahirsinen pieni talo, joka seisoo komealla kivijalalla. Pikkutalossa on myös hurmaavista hurmaavin pieni lasikuisti, hauska "kissanpankkoporrastettu" leivinuuni ja pönttöuuni. Sisällä talossa on hyrskynmyrsky. Kuvissa tilanne näyttää aika karmealta, synkältä ja tunkkaiselta. Todellisuudessa talo on myös sisältä varsin kiva. Sen pintoja on alettu purkaa, joten kaikki näyttää päätalon sisäseiniä hurjemmalta. Tilaa synkentää myös sisäkaton pinkopahvien poisto, joka jättää (jostain syystä) tummaksi maalatun sisäkaton puun näkyviin. Tumma katto tekee tilasta ahdistavan. Hirret ovat aivan terveitä. Tuo hirsien päällä näkyvä möhnä ja laikutus on vaiheessa olevien pinkopahvien poiston jäämää. Hirsiä ei ole vielä saatu ihan puhtaiksi vanhoista pintamateriaaleista.



Vaikka tuota Pehtoorin tupaa aletaan laittelemaan vasta sitten kun päätalo on kuosissaan ja pihaakin ollaan saatu laitettua, toki olen sitäkin miettinyt. Luulen, että pikkutalo kuitenkin ulkomaalataan tätä ennen - ehkäpä jo tänä vuonna jos vaan ehdimme! Huomaan kutsuvani tuota Pehtoorin tupaa lempinimellä syreenimaja, koska sen edessä on niin valtavat syreenipuskat.

Saattaisipa olla, että tämä Pehtoorin tupa - Syreenimaja saisikin sisävärityksen juuri tuon kauniin kukkivan pensaan mukaan. Pehmeää valkoista, suloista syreenin lilaa ja lehtien vihreyttä. Pikkutalosta tulee vierastalo, jonne vieraamme saavat vetäytyä yöpuulle omaan rauhaan. Äitini on jo ilmoittanut pakkaavansa kapsäkkiään ;D

Tässä vielä pikkutalon pohjakuva. Tilan ohi kulkeva tie kulkee tuon "leivinuuni-pönttöuuni" -seinän suuntaisesti ja tilan pihatie taas "kammari-porstua-kuisti" suuntaisesti. Päätalo on siis suoraan tämän pikkutalon edessä, tuossa kuistin puolella. Rakennusten väliin jää piha-alue.


Näihin tunnelmiin, ihanaa sunnuntaita kaikille!

Jovelan Johanna

16 kommenttia:

  1. Saavuinpa uuteen jännittävään blogiisi...
    eikä! Teillä siis on tilallanne myös tuollainen pehtoorin tupa, mikä pieni ihanuus, kun Hän oikein puhkeaa uuteen kukoistukseensa, en yhtään ihmettele äitiäsi joka matkalaukku pakattuna odottelee sinne pääsyä ! ;)
    Ja tuo makkarinne uusi ruusutapetti, vei minultakin jalat alta, ihana !
    Kivaa sunnuntain jatkoa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää sunnuntaita Maitolaituriin! Juu, tuollainen on ja sitten vielä matala aitta ja muutama täysin purkukuntoinen piharakennus. Mun huolestumisiin taipuvainen äitini on täysin menettänyt sydämensä tälle paikalle - koskaan siellä käymättä. Niin kävi meillekin, eikä fiilikset siitä himmentyneet kun oltiin paikalla käyty. Iso urakka edessä, jipii!

      Poista
  2. Kerroit, että kesällä voisitte olla pidempääkin talolla...tuolla pehtoorin torpassahan olisi hyvä yöpyä...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et ole ainoa, jolla on käynyt tuo mielessä, mutta luulen meidän käyvän tähän kylmään aikaan lauantaikäynneillä talolla laittamassa tupaa pintakuntoon ja olla sitten siellä kesällä.

      Tuossa pikkutalossa olisi hieman haastetta olla meidän koirien kanssa. Niillä kun tuppaa vilahtavaan suuhun kaikki mielenkiintoiset pikkujutut, jollaisiksi saattavat todeta esimerkiksi paljaiden hirsien pöyhiintyneet sammaleristeet, joiden soisimme jäävän niiden hirsien väliin jatkossakin ;D

      Poista
  3. Vastaukset
    1. On se! Sitä pitää vaan katsella niiden vaaleanpunaisiksi kutsuttujen lasien läpi. Pikkutalo reppanainen ansaitsee tulla herätetyksi henkiin ;)

      Poista
  4. Hei, hauskaa kun löysit blogiini ja tulin uteliaana heti vastavierailulle. No toden totta olemme samassa tilanteessa : D Aivan mieletön paikka teillä, jään mielenkiinnolla seuraamaan ja intoilemaan mukana.

    VastaaPoista
  5. Tervetuloa Pilvi! Miten kivaa, että tulit tänne! Voidaankin tulevina (vuosina) käydä läpi samaa iloa (ja tuskaa) :D Teillä on myös aivan huikea paikka. Sijainniltaa myös ihan unelma. Meillä meinaan oli saaristo ensisijaisena toiveena, mutta kun oikeaa kodiksi soveltuvaa ei meinannut millään löytyä, ihastuimme tähän tilaan ja sen suomiin mahdollisuuksiin. Liian kaukana meri ei kuitenkaan onneksi ole. Sinne on pari hassua kilometriä.

    VastaaPoista
  6. Hei. Liityn mukaan, seuraamaan tätä teidän mielenkiintoista matkaa;) Kaunis on talo ja Pehtoorin tupa!

    VastaaPoista
  7. Voi ei kuinka hienot puitteet teillä onkaan arvovaltaisille vieraille!
    Jäänkin tänne "uuteen Jovelaan" vakio vieraaksi, tieni kun tänne löysin. :)
    Syreenimajan seinät näyttävätkin miltei samalta kun Päivärinteen tuvan seinät. Ne olivat lehmän skakka- kalkki sotkun peitossa kauttaaltaan.
    Mukavaa ja aurinkoista viikkoa sinne remppa haaveiden keskelle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laita hei Jonna jossain vaiheessa Päivärinteen blogiin niitä ennen -kuvia jos jaksat! Kaikki tuollainen on niin mannaa tässä vauheessa projektia ja myöhemminkin tietysti! Syreenimajassa noissa seinissä on vanhohen pinkotapettien ja tapettien jämiä. Olivat olleet niin heikossa hapessa, että ne oli pakko poistaa. Me ei varmaan niitä tuon pidemmälle siistitä, sillä päälle tulee uudet pahvit ja tapetit. Joku seinä voisi jäädä pitsattuna hirsille.

      Poista
  8. Voi hyvänen aika miten mahtava tuo Pehtoorin tupakin!! Aivan unelma paikka teillä! UPEA! :)

    VastaaPoista
  9. Se on ihan karkki! Reppanana vielä, mutta täältä tullaan, Pelastuspartio Jovelat!

    VastaaPoista
  10. Ihana ! Niin tyytyväinen olen, että tänne eksyin... oikein odottelen kevättä ja teidän remontin edistymistä !

    Kuistin ikkunat ovat tosi kauniit. Tästä tulee vielä niin hieno.

    VastaaPoista
  11. Voi vitsi, kiitos Petriina. On niin mukavaa, kun saa projektiin hengessä mukana olevia ihmisiä <3

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit!