jovela

jovela

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Otus nimeltään Orava

Hyvä mieli -blogi heitti 11 kysymyksen haasteen Jovelaan. Olen saanut sellaisen pari kertaa aiemmin, joten tällä kertaa vastaan kiittäen ainoastaan näihin annettuihin kysymyksiin :) Koska olen myös heitellyt tätä haastetta blogilistallani oleviin blogeihin, pistän sen edelleen ainoastaan yhteen blogiin, joka on vielä "painotuore" eli piristävä ja visuaalisesti(kin) raikas Peltotien päässä.  Käythän Päivi katsomassa haasteen tarkemmat ohjeet Hyvä Mieli -blogista. Käykääpä muutkin lukaisemassa tuota Hyvä mieli -blogia. Hyvää mieltä kun ei voi saada liikaa! 

Otsikko lupailee Otusta nimeltään Orava, josta on muutamia toiveita tullut aiemmin. Otus on nyt heräillyt talviuniltaan ihan kunnolla, joten tässä olisi vaikeasti kameralla tavoitettava Siperian maaorava, Otuksemme nimeltä Orava. Varma kevään merkki, sanoo säätiedot tai ulkomittarit mitä tahansa!



Ja tässä siis vastaukset Hyvä Mieli -blogista saamiini kysymyksiin.

Milloinka sinun kevääsi alkaa?

Jos se olisi minusta kiinni, kevät voisi alkaa jo tammikuussa! Vuodenvaihteen jälkeen alan etsimään merkkejä kevään lähestymisestä valon määrän muutoksien, lintujen käyttäytymisen ja lumen sulamisen myötä. Myös työhuoneessa asustava maskottimme Otus nimeltä Orava on hyvä kevätindikaattori. Kun Otus heräilee talviuniltaan, on kevät. (Kaikille eilisen lumimyrskyn myötä pettyneille tiedoksi; nyt on kevät vaikka tulikin lunta. Otus on hereillä jo!)

Onko sinulla jo paljon siemenviljelmiä odottelemassa kasvua?

Ei paljoa, mutta jotain sentään on. Koska haluamme testata talvikasvatusta, meillä on laitettu joulukuussa kasvilampun alle tomaattia kasvamaan siemenestä. Myös yrttejä ja pari chiliä on kasvamassa.

Mikä on kunnianhimoisin suunnitelmasi kesälle?

Varmaankin tuo talomme elvyttäminen. Luulen, että se tulee noin ylipäätään olemaan kunnianhimoisin juttu vuosiksi.


Onko talvi ollut mukava?

Mukava kyllä, koska se kului nopeasti. Eilinen myräkkä kuitenkin muistuttaa, ettei talven selkä ole vielä taittunut.

Harrastatko kirpputoreja miten paljon?

Kyllä ja niin paljon kun vaan ehdimme. Meistä molemmista on hauskaa penkoa kirppiksiä, huutokauppoja jne.

Mitä etsit eniten kirpputoreilta tällä hetkellä?

En taida varsinaisesti etsiä mitään tiettyä juttua. Viitaten eiliseen postaukseeni, tällä hetkellä tartun hanakasti kauniisiin lasi- ja kristallipulloihin, lasi- tai kristallipurkkeihin sekä -kulhoihin.

Mikä on paras kirppislöytösi?

Niitä on kovin monta, osa arvolla mitattavia ja osa tunteella mitattavia, jotkut molempia. Jos kaksi mainitsisi, niin ensimmäisenä tulee mieleen Elannon lehden kirjaksi tehty "Elanto 1937" joka on ihan huikea aikamatka kotitalouksien elämään 30-luvulla. En saa tarpeeksi niistä mainoksista, joita kirjan sivuilta löytyy. Ymmärrät kyllä miksi, jos vilkaiset vanhan blogini puolelle, tänne! Toinen voisi olla saksalainen "Mühle im Winter" opetustaulu 1800-luvun lopusta. En kertakaikkiaan kyllästy katselemaan sitä.

Mikä on huonoin kirppislöytösi?

Yritin miettiä mitä se voisi olla. Varmasti on sellaisiakin ollut, mutta juuri nyt ei tule mieleen yhtään.


Onko blogin pitäminen mukava juttu?

On! Varsinkin nyt myös hyödyllinen. Blogiin saamme tallennettua kaikki suunnitelmat, joka auttaa projektin toteuttamista. Samalla meille jää päiväkirjamainen tallenne talon elvyttämisestä vaiheittain. Sitä on taatusti hauskaa katsella vielä vuosien kuluttuakin.


Onko jotakin, mistä et pidä blogimaailmassa?

Luen ainoastaan blogeja, joiden aihe kiinnostaa itseäni, joten ei varsinaisesti. Ehkä liiallinen kaupallisuus voisi olla sellaista mistä en pidä - jos kaupallisuus on liian ilmiselvää. Vinkkien jakaminen myös ostopaikkojen suhteen on hyvä juttu, mutta jos alkaa tuntumaan siltä, että postauksissa ei ole enää mitään sielua takana, jutut heitetään eetteriin ainoastaan mainostamisen vuoksi, en yleensä viihdy blogissa kauaa. Yhtä asiaa huomaan joskus hieman ihmetteleväni ja se on se, että kaikki bloggaajat eivät "morjensta" kommentoijiaan kommentointipuolella lainkaan. Se tuntuu itselle vieraalta ajatukselta.

Onko noita-akka varusteet jo valmiina pääsiäistä varten?

Hahaa! Taidan olla sellainen "Noita Nokinenä" vaikka tossa naaman keskellä onkin nykerönenä, ettei ylimääräisiä asusteita tarvita. Olen kuitenkin haikaillut Mignon munien perään jo ja perjantaina ihastelin suloisia tipusia lähikaupassa. Pääsiäistunnelmat siis ainakin ovat hiipineet mieleen.


Suloista sunnuntaita itse kullekin

Jovelan Johanna

17 kommenttia:

  1. Voi morjens, en vaan voi käsittää tuota oravaa lemmikkinä... :D menee yli hilseen ja lujaa. Eikö se tuhoa kaiken ja päästele minne sattuu ja ja ja... Mutta on hän söpö isolla S:llä. Kuinka vanhoiksi moiset otukset oikein elää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Vankeudessa syntynyt Siperian orava on ihan lemmikkieläin, kuten marsut ja hamsterit. Se on kuitenkin orava, ei lasten pehmolemmikki. Orava voi tuhota ja jyrsiä, mutta ei kuitenkaan yleensä sitä tee kuten jyrsijät usein tekee. Enemmänkin puuhailu on jemmaamista. Oravat ovat älykkäitä. Otus asuu kaappiin tehdyssä häkissä, jotta liikkumatilaa olisi riittävästi. Perushäkeissä niitä ei saa pitää. Välillä Otus jalottelee vapaana työhuoneessa. Vapaana ollessaan Otus istuu yleensä ikkunalaudalla ja katselee ulos, jemmaa ehkä pähkinöitä kynäpurkkeihin tjs. Jos ei laiteta takaisin häkkiin ajoissa, etsii itsellensä nukkumapaikan, joka voi sitten olla missä tahansa. Silloin voi tehdä reiän laatikkoon päästäkseen haluamaansa paikkaan pesäunille. Niin on käynyt joskus, mutta likimain aina Otus menee omaan pesäänsä nukkumaan. Joskus voi tulla lirutkin, mutta ne muutamat pisarat pyyhkii pois helposti.

      Nuo voi elää jopa 10 vuotiaiksi. Itse otin oravan, koska niiden touhujen seuraaminen on tosi hauskaa. En tuohon osaa kiintyä kuten koiriin, sillä me ei edes yritetä tehdä tyypistä mitään kesylemmikkiä, mutta kädelle/olkapäälle/päähän se tulee ihan pyytämättäkin ja pienessä tyypissä on persoonaa vaikka muille jakaa. Kesällä tyyppi pääsee varmaan ulkotarhaan kun sellainen saadaan tehtyä.

      Poista
  2. Ihana orava, kerrassaan mainio!! Kivat vastaukset ja kiva, kun vastasit;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otus on pop ;D Sillä on oma vankkumaton faniklubikin ;D

      Poista
  3. Kivoja vastauksia. Meillä oli muutama vuosi sitten oravia tuolla välikatossa, ensin luulin, että ovat hiiriä, mutta paljastuivat oraviksi, armotonta rapinaa pitivät aina illan tullen, olen kyllä tyytyväinen, että kyllästyivät asustelemaan alivuokralaisinamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Nuo luonnonoravat voivatkin tehdä melkoista tuhoa välikatoissa jos sinne pesiytyvät ja niiden häätäminen on työlästä. Oravat ovat pesintäaikaan rauhoitettuja ja pesintäaikana ne tietty pahimmat tuhot tekeekin. Luonnonoravat vetelee talon fyllingit pesiinsä ja jos poikaset kuolee pesiinsä, haju voi olla paha.

      Poista
  4. :D

    Mahtava lemmikki!

    Minäkin sain saman haasteen ja uteliaana kävin kurkkaamassa muita haastettuja. Jään seuraamaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa kovasti :) Täytyykin tulla vastavierailulle pikimmiten!

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Onhan se. Ymmärrän hyvin, miksi Walt Disney aikoinaan valitsi siperian maaoravat Tikuksi ja Takuksi.

      Poista
  6. Voi miten suloinen Orava! Aivan ihana! Elannon kirja on hieno löytö, onneksi raaskit säilyttää ehjänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Otuksen puolesta :)

      Tuon Elannon kirjan löysin ihan vahingossa kerran kirppikseltä. Se ei montaa euroa maksanut ja oli kallellaan siten, ettei monikaan varmaan ollut koko kirjaa huomannut. Meillä on myös Kotilieden 1933 vuosikerta kirjana. Ihana Martta Wendelinin kansikuvituksineen.

      Poista
  7. Oi miten hän on niiiin suloisen näköinen! <3 <3 Ja pirtsakkana tietysti :)

    Meinasin kysellä miten hän käyttäytyy ihmisen kanssa, mutta tuolta ylempää luinkin jo vastauksia :) Voi vitsit, ruokajemma kynäpurkissa, ihana :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii! Varsinkin syksyisin se jemmaaminen on ihan päivittäistä. Kaikki mahdollinen pitää saada rontattua pesälaatikkoon ja sivupisteitä tietysti pitää olla. Olen kaivellyt siemeniä ja pähkinöitä kynäpurkkien lisäksi koirien korista (myös korin tyynyjen väleistä), säilytyslaatikosta (jonne saattaa mennä nukkumaan), leffakaapin takaa nurkasta..

      Otus saattaa myös kaveerausfiiliksissä kiivetä mun hiuksiin ja olla siellä hiustönterössä (pään päälle kasattu sykerö hiuksia) tunteja. Joskus olen istunut työkoneella parikin tuntia oravan vedellessä nokosia hiuksissa - ja noustessa päästä on tippunut pähkinöitä. Myös hupparin huppu on mieluisa päiväunipaikka ;D

      Poista
  8. Heipparallaa ja kiitos kovasti kauniista sanoista!
    Ja haasteesta tietysti : ) Käyn kattelemassa ohjeet Hyvästä Mielestä.
    Ihan jo jännittää vastaaminen : )

    Voi huisi tuota teidän Otus Oravaa - on niin vekkulin näköinen!
    Ihan nauratti, kun kerroit, että torkkuu välillä hiustötterössä : )

    Ihanaa viikkoa!

    VastaaPoista
  9. Sitä samaa, Päivi! Kivaa lueskella sitten sinun vastauksiasi :)

    VastaaPoista
  10. On kyllä aivan ihana! :) mistä sinä olet sen saanut/hakenut/ostanut? :D olen ehtiny noita oravia netistä, kuin mikäkin hullu, ilmaan millaista varmaa tulosta missä niitä olisi. :D olisin kiitollinen jos viitsisit kertoa hieman tarkemmin :)

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit!