jovela

jovela

keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Löytöjä talosta III

Kävimme maanantaina talolla. Oli pakko. Mies oli puolikuntoinen ja itse en muista paluumatkasta juuri mitään, sillä vietin sen takapenkillä peiton alla kuumeunessa. Talolla jaksoin kiertää huoneet kerran, olla pihalla noin minuutin ja sitten menin takaisin autoon peiton alle. Mies kävi katselemassa paikkoja hieman enemmän ja otti mulle muutamia kuvia varastosta, jonne ei olla aiemmin päästy. Se on oikea aarreaitta. Nämä ensimmäiset kuvat ovat tavaroista, joita oli jätetty talon sisälle.

Rautaisia sänkyjä , valtava peili (varmaan 1.5m leveä) , suloinen kaappi (varastossa).


Tusina tuoleja, jakkara, pukeutumispöytä, tavallinen pöytä, pitkä hylly..


Pöytä (salista) kauniilla jaloilla, varastossa paljon wanhoja puusuksia, valettuja kaukaloita, puulaatikoita ja jopa skeittilauta ;D


Tärähtänyt kuvallinen vanhoja astioita, koreja, wiina- ja limonadipulloja, erilaisia puukäyttöesineitä..


Pääsiäisnoidan valtava kahvipannu, jonka muoto on normaaleista poikkeava. Lasipurkkeja löytyy joka paikasta; pieniä, isoja ja tällaisia valtavia. Apteekin pulloja on myös enemmän kuin riittävästi. Tässä on sisällä tervaa.


Isäntää ilahdutti nämä röykkiöt rakennusmateriaaleja. Vanhaa hirttä ja läjäpäin aivan uutta lankkua. Mitä lienee ollut tarkoitus laittaa, sillä kuvissa 1 ja 3 on aivan uutta rakennuspuuta ja sitä on vajassa paljon lisää.


Verstas/vaja on suuri. Tuonne aukon takana olevaan tilaan mies ei edes mennyt. "Luukun 4" arvoitus ratkeaa vasta seuraavalla käynnillä, mutta sen verran mies kurkki sisälle, että osasi kertoa sen olevan aivan täynnä vanhaa tavaraa. Todella vanhoja polkupyöriä, puinen wanha sänky ja jos mitä mielenkiintoista.


Älä ikinä

.. mene sairaana ison uurastuksen työmaalle. Älä jos olet sitä luonnetta, että kuumeessa kaikki muuttuu surkeaksi. Menin mukareippaasti ja tulin takapenkillä vänisten kotiin. Hoin miehelle takapenkiltä varmaan kyllästymiseen saakka: "tuleehan siitä vielä hyvä, saadaanhan me tuo laitettua, eihän me olla tehty typerästi kun ostettiin tämä" ja niin edelleen.. Nyt kun talo on tyhjä ja pihaa riivitty, sain kuumeessa vellovaan kallooni pinttymän, että tuosta ei tulisikaan mitään. Että meillä ei tieto, taito tai rahat riitä. Talo luhistuu, pohja putoaa ja seinät kaatuvat. Kirjaimellisesti en uskaltanut nojata salin seinään (124 vuotta seissyt siinä tukevasti), koska olin varma, että se nyt kaatuu. En uskaltanut astua tietyn lattialaudan päälle (pintalauta irti lisäeristyksen laiton jälkeen), koska pelkäsin putoavani lattian läpi.

Eilen heräsin vasta kuudelta illalla (edelleen kuumeessa) ja tunnetila oli jäänyt päälle. Harmittaa. Viikonloppuna menemme laittelemaan taloa. Jospa se siitä taas innoksi palautuisi.

Arvonta

Edelleen jojottelen kuumeen kanssa, enkä jaksa koostaa arvontaa. Teen sen huomenna. Vointi on jo kohenemaan päin. Jaksan melkein mennä vessaan ja takaisin lepäämättä välillä. Onneksi tällaiset mittarit halkovat kuumeilut ovat olleet harvinaisia viime vuosina. Olisi saanut jäädä pois nytkin. Kurja olo ja alakuloisia fiiliksiä.

Tällaisissa tunnelmissa

Jovelan Johanna


33 kommenttia:

  1. Totta kai tuosta tulee teille IHANA koti!!!!
    JA mikä aarraitta se on jo nyt...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Kiitos Irmastiina. kannustaminen tuntuu juuri nyt kovin hyvältä :)

      Poista
  2. Wau, mitä löytöjä ja osa vielä jemmassa! Maltahan parannella itsesi, niin sitten menet uusin puhtein katsomaan upeaa taloanne. Siitä ne ideat sitten taas lähtevät :-)
    Välillä pitää olla tuollaisia harmaita päiviä, sitten tulee taas miljoona niitä kultareunaista päivää!!
    Onnea vielä kovasti teille ja talollenne. Hyvä, etten tullut täältä ruudun läpi hipelöimään tavaroita :-)
    Ja piti vielä sanoa, että monta pikku-idistä olen teiltä saanut, esim. stidi-askin tuunaamisen, voin joskus (ehkä) näyttää ne blogissani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kivaa kuulla, Rva Kivitikka :) Tällaisia päiviä osuu aina joskus eteen. En ole hyvä sairastamaan. Se ärsyttää je menen puolen mahdottomaksi. Kaikki maailman murheet pääsevät nahalle.

      Naureskelin jo miehelle, että meidän pitää varmaan pitää talolla joku "ei enää mahdu meille" -huutokaupat. Tuntuu, että tuota tavaraa on aika paljon talolla. Saapi sitten nähdä onko niistä mitkä meille jääviä ;)

      Poista
  3. Haa, olet inhimillinen :-) Välillä olen jo luullut, että olet ulkoavaruudesta lähetetty optimistisuuden energinen personifikaatio, joka on tuotettu tänne osoittamaan meille normaalilaiskoille maanmatosille paikkamme... :-) :-)

    Kuule, kyllä se iloksi muuttuu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa! Mutta minähän OLEN optimistisuuden energinen personifikaatio :D Nyt vaan tällainen maallinen pöpö pääsi täydellisyyttä hipovan perfektionismini perustuksiin ja hetkeksi horjutti vakaata aikomustani olla hajoamatta tämän projektimme kanssa. Heti kun kuume on häädetty ja nenänaluseen kasvaa uusi iho, lähestyn taloa taas voittajan elkein.

      ..ja niitä tulevia henkisiä lannistumisia, takapakkeja ja epätoivon hetkiä voi seurata tässä blogissa ;D Tarkoituksena kun on kuvata matkaa siten miten se menee, ei kuten se menisi jos ei olisi oikeasta matkasta kyse ;)

      Nimimerkillä leuka rintaan ja kohti uusia vastoinkäymisiä!

      Poista
  4. Paranemista! Kuuluu asiaan elää välillä epäuskoa näiden vanhojen talojen kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja :) Epäusko alkaa laimenemaan kuumemittarin lukeman laskun myötä. Tilalle hiipii hiljalleen sisukas murahtelu, jonka mukaan me selätetään tämä juttu kyllä ;)

      Poista
  5. Voih, jälleen Aivan Ihania huonekaluja ja tavaroita! <3 <3 Ja puutavaraakin ja kaikkea, ihan mahtavaa!

    Haluaisin sanoa jotakin piristävääkin, mutta itselläni ainakaan ei sanomiset paljon auta silloin kun tuntuu että koko urakka on mahdoton ja se ei tule enää etenemään (eli noin sadasti vuodessa, heh). Silloin auttaa vain aika, tai vaihtoehtoisesti jokin projektinpalanen joka onnistuu todella hyvin.

    Paljon voimia taudin tappoon ja paljon iloa ensi viikonlopuksi! Uskon että sitä tulee mukaan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet ihan oikeassa :) Se pitää löytyä itsestä se usko ja vaikka kannustus on aina tarpeen, se ei kanna sitä pidemmälle, minne itse kykenee menemään. Nuo oli tosiaan fiiliksiä sairaana. Kun ei ollut voimia edes kunnolla autoon kömpiä. Eri fiilisten läpikäyminen on musta ihan hyvä juttu. Pysyy järki hommassa, eikä tipu liian korkealta kun välillä katselee asiaa suoraan.

      Mutta ei se into mihinkään katoa mulla. Menee vaan hetkeksi piiloon. Sairaana mun ei kuitenkaan tulisi katsella yhtikäs muuta kuin kattoa peiton alta. Kuume aiheuttaa mussa aina ihan nynnyjä juttuja ja ne jää nahalle sen jälkeenkin.

      Jos huomenna jo alkaisi olemaan terveemmässä hapessa. Tänään menee vielä jojona lämmöt ylös ja alas. Ärrrrh!

      Poista
  6. Vasta äskettäin blogiisi löysin ja mielenkiinnolla luen juttujasi. Kyllä olette varsinaisen aarrepaikan omistajia. Iso on työmaanne mutta kyllä siitä hieno tulee. Jään mielenkiinnolla seuraamaan jatkoa !
    Pikaista paranemista myös :)

    VastaaPoista
  7. Voi että mitä ihania aarteita saatte talon kylkiäisenä!
    Oikein paljon paranemis toivotuksia täältä ja voimia remppahommiin :)

    VastaaPoista
  8. En malta odottaa, mitä kaikkea keksit noista aarteista! Paranemisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Teija :) en minäkään.. kunhan tässä parannutaan kunnolla ja päästään talolle, jatketaan tutkimuksia..

      Poista
  9. Kuulostaa ihan tutulta tuo tunnelma... Vanhan talon ja villiintyneen pihan hankkineena minulle tuli samoja epätoivon ja epävarmuuden tunteita ihan ilman kuumeiluakin. Nyt ne hymyilyttävät, sillä tämä on juuri se oikea koti meille ja elämämme paras hankinta<3 ..ja yhteiset puuhat ja projektit ovat sitoneet meidät parinkuntana tiiviisti yhteen♥
    Ihania aarteita talon mukana onkin tullut<3
    Tsemppiä ja haleja♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kirjoitusvirhe... pariskuntaa siis tarkoitin...:D

      Poista
    2. Kiitos, SisustEllen :) Vertaistsempit on niin mukavia. Kyllä tämä tästä!

      Poista
  10. Päätin just että jätän kaikki nämä kateelliset ajatukset (koskien wanhoja aarteita) Istanbulin taivaan alle...
    En tuo kotiin :)
    Eli ihan hirmuisia löytöjä omista nurkista!! Wau!!

    Ja siitä tulee parempi kuin uus!! Usko pois!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pepi :) Vitsit, kun olette ihania. Sinäkin lomalainen, lomanainen siellä tsempität <3

      Aarteita olette!

      Poista
  11. Pikaista paranemista, kyllä se oikea asennekin sitten taas löytyy!

    VastaaPoista
  12. Lohdullista kuulla, että sielläkin välillä masentaa. Huomenna on kuitenkin parempi päivä ja alkaa päivä paistamaan sielläkin. Hyvä siitä tulee, odotan niin innolla! Vanha hirsitalo ei voi olla huono ratkaisu. Kunhan tarkistatte niitä perustuksia kanssa. Nimimerkillä yhden todella vinon perijä ;D Mutta se nyt meneekin purkuun kun ei ajoissa ole tajuttu pelastaa.

    Viikonloppunahan on puutarhamessut Turussa ja siinä ohessa on vähän vissiin jotain perinnerakentamistakin, tai näin ne radiomainoksessa väittää. En sitten tiedä onko käymisen arvoista vai ei. Ajattelitteko mennä? Itse olen la äitini kanssa menossa, ihan vain menemisen ilosta. :) Yleensähän kaikenlaiset messut ovat jonkinsortin pettymys...

    VastaaPoista
  13. Peili, kaappi ja pöytä kelpais kyllä tännekkin! :D

    VastaaPoista
  14. Juu ei aina tarvitsekaan jaksaa! Kyllä sitä välillä saa olla suupielet alaspäin : ) ja ainakin kun oot vielä kipeäkin.
    Kyllä sitä intoa taas löytyy kunhan paranet!
    Paljon paranemisterkkuja siis : )
    Ai niin, teidän talohan on ihan aarreaitta!
    Kyllä varmaan jo sormet syyhyää, että pääsee tuonne löytöjä tekemään : )

    VastaaPoista
  15. Herranjestas mikä aarreaitta!!

    Nyt vain aikaa ja malttia ja terveyttä niin hyvä tulee! En ihmettele yhtään että et malttanut edes kuumeisena pysyä poissa tuolta vaikka viilikset sitten olikin surkeita.

    Toivottavasti kulkutauti jo helpottaa!

    VastaaPoista
  16. Kiitos Saaristorska, Päivi ja Ani :)

    Vilkuttelen teille vällyjen alta :)

    VastaaPoista
  17. Hitto mitä löytöjä !! Kunhan paranet niin mielikin on toinen :)

    VastaaPoista
  18. Minä en nyt ollenkaan voi tajuta, että en muka ole löytänyt tietäni tänne sinun blogiisi jo aikoja sitten. Ihmeellistä. Onneksi asia on nyt korjattu.

    Ja voi hyvänen aika sentään, mitä aarteita! Eihän tuollaista voi ollakaan, että talon mukana saa noin hienoja kalusteita ja tilpehööriäkin! Huippua!

    Ja kyllä se talo pystyssä pysyy. Mokoma kuumehourailija! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Susanna :) Miten hauskaa, että löysit tänne! Tykkään itse sun blogista aivan hurjasti, kuten myös sun räteistä. Meillä on niitä käytössä täällä nykykodissa ja taloon tulevat taausti mukana. Mulla on itse asiassa yhdestä sun tuotteesta tulossa juttu, jonka tulee meidän tulevaan tupaan.

      Poista
    2. Minulla oikeasti on tapana käydä katsomassa kaikkien blogit, jotka kommentoivat minun blogiini ja jos miellyn, laitan ne heti lukulistalle. Tottakai olen koko ajan elänyt siinä uskossa, että Jovelan emännän blogikin on niiden tutkittujen joukossa. EIpä ollutkaan.

      Kiitoskiitos, kun tykkäät räteistä!

      Poista
    3. Mulla on käynyt ihan samalla tavalla! Moisia sattuu. Musta on vaan kovin kivaa, kun näin sun ilmestyneen tänne. Sitä ilahtuu hassusti tällaisista asioista.

      Sun rätit. What's not to like!

      Poista

Kiitos kun kommentoit!