jovela

jovela

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Tuparemonttia 1

Kun sanotaan, että joku pahenee ennen kun paranee, se ainakin pitää paikkaansa tämän tuvan kanssa, tavallaan.  Tuo, mitä eilen purettiin (ks. isompi kuva) monen mielestä varmaan oli tosi söpönen ja nätti. Purkamisen jälkeen tilalle jäi pala likaista seinää ja maalaamatonta lattiaa. Kuva ei kerro totuutta. Tuo komero ja laatikkoistuin olivat sekä hankalassa paikassa, että surkeassa kunnossa. Ennen kattoremonttia tapahtunut välikaton romahtaminen oli päästänyt vettä komeroon. Vaikka komero oli kuiva, se oli takaosasta laho ja sietämättömässä kunnossa. Riivimme sieltä ja samankuntoisesta istuinlaatikosta 2 jätesäkillistä kaikkea ällöttävää pois.



Mies purkaa komeroa. Milo ja Mai ovat tarkkailijoina. Itse olin tuvan toisessa päässä tekemässä köökki- ja lepopaikkaa sekä meille että koirille.


Elämän kerroksia. Ensimmäistä tapettia löytyi komerosta ainoastaan yhden laudan takaa. Olisikohan lauta päätynyt komeromateriaaliksi tapetteineen? Parimetrinen oiva naulakko on jykevä ja se säästettiin eteistä varten. Sen taustalla oli murheellisessa kunnossa tapettia, joka haperoitui käsiin. Sen alla ehkä 3 kerrosta tapettia ja pinkopahvia sekä saharallinen hiekkaa (?) Mies irroitti myöhempää käyttöä varten kivat metalliset naulakot puunuppeineen. Lisäksi löytyi 5 markan kolikko, joko 20- tai 40 -luvulta. Kolikko on hapettunut vuosiluvun kohdalta, joten ajankohta voi olla kumpi vaan.



Ja "jäteläjät" kasvoivat. Teollisuusimuri lauloi ja sitä tyhjennettiin välillä, jotta saatiin kaikki se vanha puru ja moska pois tuvasta. Kun komero ja laatikkopenkki oli purettu, lajittelimme nuo purkujätteet. Osa meni jätesäkkeihin poisheitettäviksi. Kaikki puumateriaali jaoteltiin säästettäviin ja poltettaviin. Poltettavat menivät varastoon, säästettävät saliin odottamaan uusiokäyttöä.


Ja sitten ihanuuteen nimeltään lasivillojen poisto ja ekovillalla korvaaminen. Tässä vaiheessa olen taas huseerannut hieman, jotta meillä olisi kaaoksen keskellä joitain paikkoja, joissa lepuuttaa silmää ja kroppaa. Laitoimme ruokapaikan sellaisen salin kohtaan, jossa se olisi vähiten tulevien juttujen tiellä. Milo toimii työnjohtajana.



Edellisen omistajan teettämä ikkunaremonttimies oli sullonut tiivisteiksi lasivillaa. Ne piti saada pois. Tilalle tuli ekovillaa. Edellinen tiivistäjä oli tehnyt kieltämättä aika erikoista työtä ikkunoiden kanssa. Jälkeä ei ainakaan voi kuvailla sanalla moitteeton tai hyvä.  Nooh, muutaman tunnin, säkillisen vanhaa fyllinkiä ja runsaan ekovilloituksen jälkeen ikkunat ovat nyt valmiina kehystykseen.




Keltaisen lasivillan kadottua tuvan yleisilme rauhottui. Seinät ovat nyt jotenkin siistimpiä. Alan tässä juuri kattamaan juhlallista ensi-illallista talossamme. Kattauksessa on käytetty laadukkaita Salen paperiastioita. Kattausta viimeistelee paperilautasellinen kirsikkasuklaata ja pullollinen vuosikerta-Jaffaa. Isäntä on ulkona sytyttelemässä grilliä. Makkaraa, tomaattia ja ruisleipää lukisi menukortissa jos sellainen olisi ;D



Lopuksi vielä pari muuta nurkkaa tuvassa; Johannan tupakeittiö näyttää kokolailla tuolta. On vettä ja astiaa. Kuvassa ei näy induktioliesilevy, mutta sellainenkin on. Ja vedenkeitin! Eikös ne jo melkein tee keittiön? Seuraavassa kuvassa on silkkaa luksusta; Lämpöhuovalla lämmitetty koirien päiväunipaikka, ainoastaan hieman hutera pöytä, jonka päällä on kannettava ja siinä pyöri taustaviihteenä Downton Abbeyn kakkoskausi. Keinutuolissa saattoi lepuuttaa remppaväsyneitä jalkoja. Ja lämmintäkin oli! Korkeimmillaan lämpö kohosi 24 asteeseen, jolloin piti pattereita laittaa pienemmälle, mutta lämpöä piti kuitenkin ylläpitää hyvin, sillä aina kun revimme ikkunasta vanhat fyllingit pois, tuuli pääsi puhaltamaan suoraan sisälle.



Odotettavissa ensi lauantaina: Tuvan seiniä aletaan eristämään huokolevyllä. Hirret menevät peittoon. Siksi emme ole jynssänneet hirsiä lainkaan. Vaikkakaan kuvista sitä ei erota, hirsissä on kaikkea mahdollista hämähäkinseiteistä rutikuivaan sammaleeseen. Sanomalehtien riekaleitakin löytyy. Niiffä äffät korvaavat ässät ja vuofilukuina löytyy kaikkia 1890-luvun vuofia.

Pohjakuvia

PikkuBertta kyseli talon pohjakuvia, jotta remppaa voisi seurata halutessaan niiden avulla. Kiva idea! :) Laitan oheen linkit postauksiin, joista löytyy eri tilojen ja huoneiden pohjapiirroksia.

Tupa
Sali
Kammari
Kylpyhuone (sellaista ei ole vielä, ainoastaan tila)

Pihapiiri  (Päätalo & Pehtoorin tupa)
Päätalo (kuvia julkisivusta)

Loppusanat

Ensimmäinen remppapäivä on takana. Tänään tuntee tehneensä jotain. Yhden päivän rempat ovat rankkoja, koska itse rempan lisäksi päivään sisältyy yhteensä 5h ajomatka. Myönnän olleeni eilen loppupäivästä ihan naatti ja mies laitteli yksin viimeisen ikkunan villat paikoilleen. Itse lojuin koirien kanssa metallipedillä ja yritin pitää silmiä auki. Torkahdin. Yhdelle päivälle ei siis voi ottaa liikaa tekemistä. Mielellään teemme yhden asian kunnolla loppuun ja jatkamme taas siitä seuraavan kerran. Mielellään vielä niin, että kun seuraavan kerran tulemme talolle, se ei ole kaaoksessa.

Teemme nyt ensin tuota tupaa oleskelukuntoiseksi tilaksi, jossa ei sen jälkeen tehdä muuta kuin oleskellaan. Valmiiksi saakka sitä ei tehdä heti, mutta oleskelukelpoiseksi kuitenkin. Pitää olla yksi paikka, jonne vetäytyä, jossa voi yöpyä, ruokailla ja levätä rempan lomassa. Paikka, jonka oven voi vetää kiinni ja jossa voi olla kaikkea remppasotkua hetken paossa. Vaikka emme asu talolla remppa-aikana, yksi siisti tila on meille tärkeä. Talolla pitää saada myös olla, ei vaan rempata ja korjata.

Ensi viikolla siis huokolevytetään tuvan seinät ja vappupäivään mennessä meidän pitäisi olla sellaisessa tilanteessa, että paneelit ja istuinlaatikot ovat maalattu uuteen sävyynsä. Värejä rakastaville  tuotamme pettymyksen; kirkas keltainen ja minttu vaihdetaan kauraan ja kinuskiin. Nuo keltainen ja minttu on maalattu taloon edellisen omistajan remppamiehen toimesta, lateksilla, kiiltomaalina ja vastoin edellisen omistajan toiveita. Ne eivät kuulu taloon, vaikka yrittävätkin imitoida Carl Larssonin keittiötä. Voin vakuuttaa, että livenä ne näyttävät utopistisen vääriltä tuohon taloon. Kuin muovikahva antiikkikristallikarahvissa.

Ensi lauantaita jo kovasti odotellen

Jovelan Johanna

36 kommenttia:

  1. Kuule Johanna, teidän talosta tulee kyllä hurjan upea! Sen tietää jo nyt : )
    Ja tuo remppakeittiö on vallan mainio! Muistan itsekin kun rakennusaikana aina puunasin ja järkkäilin taukotilaa edes vähän viihtyisäksi.
    Tuo matka talolle on kyllä pitkä, joten varmaan on kiva kesällä rempata kun voitte yöpyäkin paikan päällä. Tsemppiterkkuja : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Tuo remppäköökkinurkka on passeli. Ensinnäkin se senkki on niin jumalattoman painava, ettei sitä nyt oikeen ronttilla mihinkään ja tuohon saa just sopivaan kulmaan kaiken pakollisen.

      Ensimmäinen yöpyminen talolla saattaapi olla vappuna! Huisia!

      Poista
  2. Ensi sunnuntaita jo kovasti odotellen ☺
    On näitä postauksia niin kiva lueskella! Tuo on järkevä systeemi, että yhden rauhoittumispaikan saa kuntoon, ei täyden remontin keskellä pysty olemaan, ihan pakko on olla paikka jonka oven voi vetää kiinni ja nollata päänsä välillä!

    Tosi kivalta näyttää sekä keittiö että ruokapöytä !! Ja paranee vaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä tosi kivaa, että tuolla on joitain huonekaluja "talon puolesta" tarjolla. Saadaan olla siellä mukavasti remppa-aikana :)

      Poista
  3. Kyllä muuttui heti tuvan ilme.
    Oliko siitä puulaatikosta enää kaluksi mihinkään muualle?
    Melkoiset raot on kyllä ikkunantekijä jättänyt, tuostahan mahtuisi miltei terassille kulkemaan.. ;)

    Nostan peukkua myös tuolle "yksi tila siistinä elämiselle"-ajatukselle. Ilmojen lämmetessä voi sitten yöpyä satunnaisesti viikonloppuisin tms. Rankkoja päiviä kun on luvassa, tietää ainakin sen, että ajomatkat jää välistä pois.

    -Cressu-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cressu :) Mies sai puulaatikon purettua muutamassa osassa, joten siitä saadaan vielä vastaava koottua. Ne ikkunaremppaajan jättämät raot oli pienimpiä juttuja tekosissaan. Fyllingit oli laitettu miten sattuu ja ikkunan alle oli jätetty palikat, jotka meni ulos saakka sellaisessa kaatokulmassa, että vesi valui niitä pitkin suoraan hirrelle. Pientä pikkailua siis joudutaan tekemään, mutta sellaiseen ollaan varauduttu joka tapauksessa.

      Me ollaan talolla varmaan melkein kaikki viikonloput toukokuun jostain vaiheesta alkaen. Ensimmäistä yöpymistä suunnitellaan jo vapuksi!

      Poista
  4. Kyllä teidän tuvasta tulee ihana...kiitos,kun laitoit kuvia talostanne uloa ja sisältä....ihana seurata kuinka edistytte....
    Innolla jo odottelen seuraavaa remppapäiväänne:)

    Mukavaa viikkkoa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos PikkuBertta :) Mukavaa viikkoa myös sinulle :)

      Poista
  5. Saitte valtavan paljon aikaan yhden päivän aikana! Ja sellaienn lepopaikka, rauhallinen huone remontoin ulkopuolelta on hyvä ja tärkeä. Jaksaa ihan eri lailla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että se yhden huoneen remonttivapaa alue tulee tekemään ison muutoksen jaksamisen kannalta. Voi vaikka ottaa nokoset jos siltä tuntuu ja ruokakin maistuu paremmalta ilman ypärillä leijuvaa sadan vuoden remppapölyä ;D

      Tuo tupa jätetään sellaiseen vaiheeseen, että pinnat ovat peitetty, maalattu ja putsattu, listat kaikkialla paikoillaan mihin ne voi laittaa ja huokolevytetyt osat odottavat tapetteja. Sitten kun kammari on saatu tapetointivalmiuteen, molemmat huoneet tapetoidaan samaan aikaan. Tupaan tehdään lattia uudelleen joskus syksyllä. Siihen mennessä meillä pitäisi taas tuo kammari olla laitettuna sellaiseksi, että voimme siirtyä sinne tauoille. Tuvan kuitenkin pitäisi valmistua kokonaan tänä vuonna. Toki ne kiinteät kalusteet sitten nikkaroidaan vasta myöhemmin.

      Poista
  6. Vautsi! Mulle tuli rempan aikana usein olo, että eihän tää edisty mihinkään eikä tästä tule ikinä valmista. Sulla on ainakin nyt todistusaineistoa, jos tällainen epätoivo joskus iskee. Tosin, teillä tuntuu intoa ja tarmoa piisaavan vaikka muillekin :) Munkin täytyy tunnustaa, että kovasti odotin tätä postausta ja kuvia talosta. Sain noista istuinlaatikoista idean, haluaisin samanlaiset meidän ulkoeteiseen. Täytyykin alkaa ideoimaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on vaan oma huomioni, mutta omakohtaisesti olen ennen tehnyt sen virheen, että olen vaan tuijottanut loppukuvaa. Kaikki sitä ennen on merkinnyt vaan keskeneräisyyttä ja seuraavaan keskeneräiseen siirtymistä. Kaikki ennen täysin valmista on ollut vain loputonta tekemättömien listaa vailla välinautiskelua aikaan saadusta työstä.

      Nyt ollaan tietoisesti sillä linjalla, että joka kerta on joku tietty juttu, joka valmistuu. Se valmiusastekin voi olla "valmis" kun lähdetään pois talolta, vaikka kokonaisuutena juuri se juttu ei olisikaan valmis. Noissa ikkunoissakin on tavallaan kolme työvaihetta; eristys, kehystys ja lopuksi pesu. Nyt se eristysvaihe on valmis. Ennen olisin ajatellut, että ikkunat ovat vasta eristetty, vielä pitää...

      Yksi syy tälle tarkalle etenemisen seuraamiselle on se, että kun vääjäämättä tulee sellainen fiilis, ettei homma etene ja että tekemistä on voimiin suhteutettuna liikaa, voi katsoa kuvina ja fiiliksinä taaksepäin. Todeta että etenee se ;)

      Nuo istuinlaatikot on ihan huippuja. Oikeen kunnon talonpoikaista hyötykäyttömöbleerausta. Meillä tupaan jääneet tulevat muodostamaan ruokailualueen toispuolisen istuinosan ja samalla laatikot saavat kuivattaa polttopuita sisuksissaan. Onpahan aina kuivaa puuta pesään laitettavaksi.

      Poista
  7. Ihana postaus, kiitos siitä! Hyvin olit kuvaillut sitä, mitä se remppa todellisuudessa on. Asia kerrallaan mentävä, olonurkkaukset rakennettava ja välillä tulee tosi väsy;) Tsemppiä!
    Minulla olisi sinulle sellainen pikku tunnustus (sellainen, joka ei teetä juuri ylimääräistä työtä;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti, Hyvä Mieli :) Tulipa hyvä mieli!

      Poista
  8. Niin mielenkiintoista ja tutun kuuloista :)
    ei ihan noil alusta jouduttu aloittamaan omaa projektia vuosia sitten..mutta keittiö esim oli ihan samassa kunnossa..kaikki pois vaan, mitään ei voinut säästää..
    mukava että löysin blogisi ja pääsen osalliseksi tätä teidän talon kasvua kukoistukseen!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jaana :) Olet lämpimästi tervetullut :) Yritin tänään, tuossa aiemmin jättää kommenttia blogiisi, mutta bloggeri tökki niin, ettei antanut mitään tehdä. Ehdin vaan rekkautua lukijaksi.

      Meillä on tosiaan täysin saneerattava talo (miinus katto ja ikkunat, jotka on jo tehty), mutta muuten siis jokainen sentti ja kohta käydään läpi. Teemme itse kaiken minkä voimme, mutta käytämme myös maksettuja apukäsiä sekä hieman talkoovoimiakin, jotta talo saadaan arvoiseensa ruotuun :)

      Poista
  9. Tehän edistyitte ensimmäisenä remppapäivänä jo huimasti! Hienoa, että saitte tehdyksi sen mitä suunnittelittekin, hyvältä näyttää jo nyt! Ja joka viikonloppu aina vähän kerrassaan paremmalta!
    Helpottaa varmasti paljon, kun ette joudu ajamaan samana päivänä pois, sitten sitä energiaa piisaa! Ja tuollahan oli jo hyvät lämpötilatkin :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Oli kyllä niin voittajafiilis eilen kun uupuneina päästiin kotiin. Oltiin osattu ajallisesti ja voimavarojen suhteen arvioida tehtävämäärä ihan nappiinsa, vaikka itse lopussa olinkin jo ihan uupunut. Onneksi mies on sitkeä sissi ja saimme suunnitellun mukaisesti kaiken tehtyä. Siinä lopussa vielä kuitenkin siivosin viimeiset remppasotkut pois, joten kaikin puolin ollaan tyytyväisiä.

      Tästä on hyvä jatkaa! 2 viikonloppua vielä ainoastaan päiväkäyntejä ja sitten jos kaikki on mennyt toivotulla tavalla, jää nuo päiväkäynnit pois. Tilalle astuu taloviikonloput. Jee!

      Poista
  10. Non niin siitä se alkaa. Hyvältä vaikuttaa ja on niin ihana seurata kun te kunnioitatte vanhan talon henkeä, Nuo tapettikerrokset ovat kyllä ihania löytöjä ja kuinka kauniita tapetteja ne ennenvanhaan ovatkaan tehneet. Uskon, että odotat malttamattomana ens lauauntaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauniita ja kestäviä! Nuokin olivat kestäneet vaikka mitä ennen kun antoivat periksi. Salissakin on ollut kaikkien tapettien kirjo aikoinaan. Ihmisellä on sisustusmaku muuttunut ihan samaan tapaan silloin kun nytkin; jos alla oli vaaleaa, päälle laitettiin tummempaa ja sitten kun siihen oli kyllästytty, haluttiin taas vaaleaa.

      Ne kerrokset meni tuossa talossa meinaan just niin ;D

      Poista
  11. Oi että. Mahtavaa, että saitte edettyä suunnitelmien mukaan. Sama harmitus meillä: pikkuisen vie aikaa tuo ajaminen eessuntaassun. Meillä edestakaisin kuluu 4 tuntia. Ajoajankin kun saisi käytettyä remonttipuuhiin...

    Se vetää kyllä naisen kuin naisen päivän päätteeksi tsippiin, kun yhden päivän paniikilla yrittää olla mahd tehokas. Sitten kun pystyy asumaan paikan päällä, uskon, että pystyy työskentelemään hieman toisella tavalla: pidemmän aikaa, mutta hiukan vähemmän riehuen :) Se on varmasti pidemmän päälle tehokkaampaakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vetää se, mutta siinä on joku väsymyksen autuuskin. Tajusin meinaan eilen aamulla, etten ollut kertaakaan miettinyt töitä koko lauantaina ja se on ihan oikeasti sellainen harvinaisuus, että ohhoh!

      2 viikonloppua vielä päiväkäyntejä, sitten alkaa viikonloppuretket talolle. On se kaikin puolin hyvä juttu, ettei samana päivänä tarvitse ajaa montaa tuntia ees ja taas.

      Poista
  12. Mä niin tiedän tuon väsymyksen tunteen. Ja voi sitä uskomatonta fiilistä, kun saa jonkun osion valmiiksi ja tajuaa, että hittolainen, se on nyt valmis! Se fiilis on kaikkien niiden työhön uponneiden tuntien arvoinen. :) Mukavasti näkyy teillä kuitenkin työt edistyvän näin heti alkuun. Mielenkiinnolla odotan mitä kaikkea saatte muutamassa viikossakin aikaiseksi. :)



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin, Varpunen :) Mikä voittajafiilis!

      Poista
  13. Tuo lasivilla on kyllä vihoviimestä tuotetta sanon mä !! Näyttää tosiaan ikkunan reunat heti paljon paremmilta :)
    Mukavastihan se homma on lähtenyt talolla käyntiin.
    Jaksamista kovasti sinne päin..Kyllä se rankka työ sitten tekijäänsä palkitsee <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta! Onneksi se ei ollut märkää ja meillä oli kunnon hanskat, mutta silti onnistuin hieman saamaan kosketusta riittävän monta kertaa tuohon käsivarteen, joka kutisi ja punoitti vielä eilen aamulla.

      Poista
  14. melkein ko ois ite ollut paikan päällä :) ihana ruokapöytä !
    tässä ois ollut tosi tv:n paikka :) parempi ko pientä pintaremonttia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa! Jovelasta Pientä Pintaremonttia Spin-off sarja "Pintaa syvempää remonttia". Tässä sarjassa näkee ne törkyläjät ja jakson päätteeksi Jovelaska makaa naamallaan kädet levällään hetekalla ;D

      Tuo pöytä ja sen tusina tuolia on talon jäämistöä :)

      Poista
  15. Kiitos taas tästä raportista.Näitä on niin kiva lukea,melkein kuin itekin olis mukana.

    Eilen olin itekin eräällä remppatyömaalla auttamassa ja ruokatauon tullen oli hirveetä alkaa syömään pöydälla joka on täynnä hohtimia,papereita,käytettyjä astioita jne. Sun pöytä näyttää kutsuvalta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota juuri yritetään välttää. Rempassa menee niin helposti sellaiseksi, että kaikkea kertyy pöydille. Henkiselle olemiselle on helpottavaa, kun on edes pieni läntti, johon remppa ei yllä.

      Oletpas sinä ihana ihminen kun muita auttelet! Helmi!

      Poista
    2. Esikoinen remontoi 60-luvun taloa.Tytöllä ei ole juuri kokemusta remonttihommista.Itku silmässä soitti äitille että ei siitä seinien maalauksesta tule mitään :) Äiti kävi sitten maalaamassa seinät kahteen kertaan.Talosta tulee tosi kiva :)

      Poista
    3. awww, miten kultainen äiti oletkaan. Lapsi hädässä ja äiti maalaa :)Itsellänikin on mainio äiti. Nyt jo ikärouva, mutta silti meinaa olla rempassa mukana - jos ei muuten, niin tuolilla istuen ja maaleja pönttöuunista raapien :D Tehopakkaus!

      Poista
    4. Oi ihana ikärouva! Kiva kun saa tuntea vielä olevansa tärkeä :)
      Niin minun kuin ikärouvan :)

      Poista
    5. Mun äitini on todennäköisesti avaruudesta, koska hän lakkasi vanhenemasta joskus 60-vuotiaana. Voisi milloin tahansa mennä mainokseen, jossa spiikataan "nyt kun jäin eläkkeelle"..

      Mun äitini täytti juuri 80. Meillä on melkein puolet ikäeroa, mutta rautarouva se on, jolla askel on kevyempi ja matkat laajemmat verrattuna iltatähtityttäreensä ;D

      Poista
  16. Jee, nyt se alkoi!! Varmasti huikeat fiilikset kun vihdoin pääsitte aloittamaan! Siitä se lähtee, koti <3

    Aika paljonhan te olette saaneet aikaan muutamassa tunnissa. Tosi kiva kun laitat kuvia kaikista vaiheista, niin saamme olla melkein kuin mukana siellä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli ihanaa, uuvuttavaa, mahtavaa! Oltiin talolla noin 7 tuntia, josta osa kului siihen, että rontattiin tavarat sisälle ja saatiin kaikki tarvittava esille + kannettiin se heteka tupaan ja lopuksi siivous. Yhtään enempää ei olisi ehtinyt. Nytkin oltiin kotona vasta kympin jälkeen illalla.

      Poista

Kiitos kun kommentoit!