jovela

jovela

sunnuntai 4. elokuuta 2013

Ihanat naapurit!

Pikainen postaus talolta! Istun kammarissa aamukahvikuppi kädessä ja kuplin ilosta. Meitä kaupunkilaisia on hieman varoiteltu siitä, että maaseudun pikkukylissä naapurit ovat uteliasta sorttia. En sitten tiedä, miten kaupunkilaisuteliaisuus eroaa maalaiskylien uteliaisuudesta, mutta ainakin täällä meillä, talolla, on erinomaisen kivoja naapureita.

Tässä meidän talon ohi kulkevalla tiellä on sellainen Bermudan kolmio, että autoista katoaa kaasut aina kun ajavat meidän talon ohi. Nopeus valahtaa konttausvauhtiin, mutta palautuu sitten normaaliksi kun ajaja on saavuttanut pehtoorin tuvan nurkan. Olemme kyllä panneet tämän merkille, mutta eikö se ole ihan normaalia, että monta vuotta tyhjillään olleen talon saatua uudet haltijat sitä saman kylän asukkaana kiinnostuu kurkkaamaan mitä täällä tehdään? Meistä se on mukavaa, jotenkin turvallista ja hauskaakin. Paikalliset tietävät meidän olevan täällä ja sitä myöten seuraavat paikkaa myös meidän ollessa poissa täältä.

Jotkut uskaltautuvat ulos autosta, kohteliaasti tassuttelevat pihalle ja varovaisesti huhuilevat isäntää ja emäntää paikalle. Heillä kaikilla on jotain mukavaa sanottavanaan, tarinoita kerrottavanaan, vinkkejä ja apua tarjottavanaan ja jopa konkreettisesti merkittäviä tuomisia mukanaan.

Eilen kävi yksi isäntä kyselemässä miten pärjätään ja neuvoi meille paikan, josta voimme hakea vettä. Sanoi, että on mukavaa, kun kylälle saadaan uusia asukkaita ja että tämä talo pelastetaan.

Tänään sitten naapurin isäntä tuli kyselemään, josko tarvittaisiin korvaushirttä seinäremonttiin. Hänellä olisi 18 hyvää hirrenpätkää pikkuista korvausta vastaan jos meitä kiinnostaisi. Hän kyllä sitten tuo hirret pihalle peräkärryllä. Ai että kiinnostaako! Kunnon vanhaa korvaushirttä ei ole ihan yksinkertaista löytää ja nuo hirrenpätkät eivät olleet mitään klapeja. Kaupat sovittiin (ihan huvittava hinta) ja isäntä kärrää meille hirret pihalle. Paljon taloja remontoineena hän on myös tarjonnut meille remonttiapua.



Kuva: Pinterest
 
Perjantaina sattui muuten sydäntä läikähdyttävä tilanne. Istuin päätalon portailla ja kuuntelin mikä ihme ääni tieltä kuuluu. Se oli sellainen hitaasti raahaava ja hieman kitkuttava ääni, jonka lähteeksi paljastui noin satavuotias (tai sen näköinen) wanha pappa, joka sotki työläästi fillarillaan tietä pitkin. Tanko heiluen isäntä teki matkaansa. Katsoin jo huolestuneena, että pitäisikö mennä kysymään jaksaako pappa ajaa perille saakka, vai kelpaisiko kyyti. Ennen kun ehdin mitään sanoa, tämä wanha mies kääntää kasvot talolle päin, nostaa päässään olleen hattunsa ilmaan, pyörittää sitä villisti ilmassa kuin Tour de France:n voittaja ja huikkaa: "Iltaa, Rouva" ja jatkaa matkaansa vihellellen jotain vanhaa iskelmää.

Onneksi en kysynyt jaksaako mies jatkaa matkaansa. Selvästi jaksoi, olla myös ilahduttava, kohtelias ja hauska. Mikäs siinä ajellessa kesäillassa, vaikka vauhti ei enää päätä huimaa. Hattua voi huiskuttaa, mekkoon pukeutuneita rouvia naurattaa ja vihellellä mennessään.

Huomasin vilkuttelevani tälle wanhalle papalle vielä pitkään sen jälkeen kun papan selkä oli jo kadonnut näköpiiristä. Ajatuksissani siinä vilkuttelin menemään tämän maailman kivoille naapureille ja vihelteleville wanhoille herroille.

Jos maalaiskyläuteliaisuus on tätä, tervetuloa vaan naapurit! 

Jovelan Johanna 
 

32 kommenttia:

  1. Kyllä huomaa selvasti,että teidät otetaan ilolla vastaa maalaiskyläyhteisöön...onnea vain siitä:)ja remppaintoa....täällä on ihanan aurinkoinen,lämmin päivä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Bertta :)

      Täällä oli aivan käsittämättömän kaunis aamu usvineen ja auringonsäteineen, mutta tässä iltapäivän aikana on taivas mennyt harmaammaksi ja pieni sadekuurokin saatiin.

      Oikein mukava päivä pikkupuuhasteluille :)

      Poista
  2. Voi miten ihania naapureita! Tuon parempia ei varmasti voisi edes toivoa! :)

    Tiedän hyvin tuon ilmiön, kun ohi ajavista autoista katoaa kaasupoljin :D Se on pelkästään sympaattista :) Siihen taas meinaa joka kesä palaa hermot, kun satunnaiset kulkijat käyttävät päivittäin meidän pihatietä kääntöpaikkanaan. Monenlaista porttia sun muuta ratkaisua on mietitty, mutta ei (vielä?) keksitty sellaista joka ei vaikeuttaisi omaa kulkemista. Hmph.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan ihania toistaiseksi. Samanen korvaushirsi-isäntä kävi tuossa uudemman kerran ja sanoi tuovansa meille säkin pellavaeristettä. Ei mitään rahaa siitä ota, awww!

      Tuo pihakääntyily on taatusti ärsyttävää. Toivottavasti keksitte siihen jonkun ratkaisun.

      Me jäädään vielä huomiseen aamuun tänne. Isännällä on iltavuoro huomenna, joten lähdetäänkin nykykotiin vasta aamulla. Ihanaa!

      Poista
  3. Varmasti osansa positiivisella vastaanotolla on teidän omalla ystävällisyydellänne, tottahan siltikin aina voi käydä niin, että vaikka kuinka korrektisti itse olisi, niin joku silti kohtelee tökerösti. Joten mahtavaa, että teillä on noin hyvin asiat naapuruston kanssa.

    Itsekin olen varsinainen talojen kyttääjä, varsinkin iltakävelyillä jouduin oikein pinnistelemään, että matka jatkuu enkä ihan pysähty tuijottelemaan mielenkiintoisia taloja tai hyvin edistyviä kunnostuksia.

    Ihme kyllä, myös meidän tontin reunassakin on näkynyt yleisöä, vaikka siellä ei yhtään mitään katsottavaa vielä ole...mutta on mahdollista, että nämä katselijat katsovat myös viereisiä myytäviä tontteja sillä silmällä, joten itsekin sitten uteliaasti tuijottelen takaisin, kun voihan olla, että siinä onkin meidän tulevat naapurit :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja miksi ei saisi katsella? ;D Ei talot katselemalla kulu ja jos se kovasti häiritsee, jollaista se toki voi myös olla, niin ei kun korkeampaa aitaa tontille, niin voi olla rauhassa katseilta.

      Minä myös katselen kauniita taloja ja pihoja. Kyllä mekin tarkkaan tiirataan tässä talotiellä olevia taloja ja mitä asukkailla on siellä meneillään, kun moni jotain laittelee näin kesäisin. Ja on se jotenkin turvallistakin, että katselevat hieman meidän talon perään.

      Poista
  4. Ihanaa! Ja tuo on juuri sitä mitä useinkaan kaupungista ei löydy, kaikilla on kiire, eikä kukaan tarjoa apua.
    Mailla elämänmeno jotenkin hidastuu ja rauhoittuu, hyvässä mielessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, täällä hidastuu ja rauhoittuu. Arkiset askareet tuntuvat mukavilta. Tänään käsin tiskatessa tuoksuttelin pesuaineen vaahtoa ja nautin lämimän veden tunnusta käsillä. Ja se oli siis ihan fairya, jolla pesin, mutta kun nykykodissa astiat menevät koneeseen, ei fairyakaan tulee nuuhkittua.

      Poista
  5. Kyllä maalla on mukavaa...:)
    Ihanat naapurit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On :) Mulla soi koko päivän korvamatona vanha valion mainos: aina kun mä maitoo juon, mä muistan sut ja hetket nuo.. ;D

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Tänä viikonloppuna olo on kieltämättä kuin jossain suloisessa brittisarjassa ;D

      Poista
  7. Oi voi voi, miten ihastuttavalta kuulostaa. Sait juuri hymyn kasvoilleni, itseasiassa nauroin ääneen ja mies tuli kurkistamaan mitä ihmettä teen. Ei enää polttaraisten pistoksetkaan tunnu niin polttavilta. Kiitos taas Johanna päivän piristyksestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hitsi! Kiva jos tuli hyvä mieli :) Mulla on ollut niin hyvä mieli, että piti ihan oma postaus tehdä aiheesta kivat naapurit ja hyvä mieli ;D

      Poista
  8. ihania naapureita teillä. Meillekkin tuotiin kotiin kyläyhdistyksen tiimoilta ruisleipää ja leikkuulautaa. Huvittavaa sinänsä että muut eivät ole saaneet tuollaisia "kyläyhdistyksen puolesta"*hahaha*uteliaat naapurit tulivat kattomaan talon uutta emäntää, kun isäntä oli jo tuttu*hah

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kuule luulen, mehtäemäntä, että tuliaiset on ihan varppina keksitty juuri sen vuoksi, että voi diskreetisti mennä vähän nuuskimaan naapurin nurkkia ;D Sehän on ihan ERI asia kun menee limppu kourassa dekkaroimaan, kuin että seisoo portinpielellä arpomassa vasemmalla ja oikealla jalalla, että mieli tekis mennä, mutta kun luonto ei anna periksi kehdata ;D

      Poista
  9. Eikö vaan ole maalla mukavaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, KYLLÄ! Lokoisaa, elämänrikasta ja mukavaa!

      Poista
  10. Hyväntuulen postaus :)
    Tuota minäkin kaipaan maaseutuelämässä, vieraita jotka poikkeavat kertomaan tarinoita ja tervehtivät mennessään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Tässä pari viikkoa sitten todistettiin jonkinlaista pappa-mopedien kokoontumisajoa kun talon ohi päristeli letkassa noin tusina pappa-mopoa :D

      Paikallinen Himskutarallaan Enkelit olivat tainneet saada vahvistusta jostain. Tuskin tältä kylältä niin montaa wanhaa pappa-mopoa löytyy. Tai mistä sen tietää ;D

      Poista
  11. Voi miten mieletöntä - mahtava ensivaikutelma, ja tuskin se voi tuosta pidemmän päälle muuttua täysin päinvastaiseksikaan. Joten onnea, koska varmastikin noissa pikku paikkakuntien uhkakuvatarinoissa piilee jokin peräkin. Ja että saitte sitten noita hirsiä hankittua tuosta vain?! Ihan uskomaton onni teille. Nyt voit jättää vähäksi aikaa lottorivin täyttämättä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joku perä niissäkin toki on, mutta hyvä näin ;) Ja todellakin, noin vain tuli korvaushirsiä pihalle, oikeen tuotuna ja naapurin isäntä vielä purki kuomansa tuohon pihalle. Kaupan päälle tuli vielä säkillinen pellavaeristenauhaa, oisko 6-7 kelallista. Uskomatonta!

      Poista
  12. Aivan ihanaa! Kunnon vanhan ajan ystävällisyyttä. :)

    VastaaPoista
  13. Kyllä oma asenne ratkaisee niin paljon. Tuollainen ihana positiivinen suhtautuminen antaa iloa sekä itselleen ja ympäristölleen ja on hyvä pohja alkaa luoda suhteita naapurustoon<3 Ovat siellä onnekkaita, kun saivat teidät kylälleen asustelemaan!
    Positiivisuutta ja iloa myös tulevaan viikkoosi♥

    VastaaPoista
  14. Uusi lukija ilmoittautuu ja vihdoin myös kommentoi. Ihanan positiivinen tarina :) Niin ja kyllä meillä maalla on muuten mukavaa, ja onkos tuo ihme jos uudet ihmiset kiinnostaa, kun jo kaikki vanhat valmiiksi muuten tunnetaan ;)

    VastaaPoista
  15. Oikein tässä tuli itsellekin hyvä mieli lukiessa, melkein näin ja kuulin papan fillaroinnin. =)
    Ihanasti osaat sanasi asetella!

    VastaaPoista
  16. Ihanat kertomukset! :)
    Ja samaa ajattelen kuin moni muukin että varmasti vaikuttaa se oma asenne ja että millä mielellä kylälle on tultu.Teidän tapauksessa pelastatte vanhaa hylättyä taloa.Kyläläisten suhtautuminen voisi olla eri jos ostettaisiin jonkun ulosotossa oleva talo ja rehvakkaasti asetuttaisiin taloksi :)
    Ja kyllä minusta tuntuu että teille on myös siunaantunut pikkasen kivemmat naapurit ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ;) Toivottavasti ne ilkeät iidat ja iisakit pysyvät omilla tonteillaan. Kun en muutenkaan ole sosiaalisuuden huippu, niin meidän tontilla murjottaminen ei kannata ;D

      Poista

Kiitos kun kommentoit!