jovela

jovela

tiistai 29. lokakuuta 2013

Outoja nuo ihmiset!

Tuolla ihmismammallamme on muka niin kiire, että minä, Jovelan Maya teen nyt tämän postauksen. On muutenkin aika tuoda hieman Jovelan todellisten valtiaiden näkökulmaa tänne. Tässä me siis olemme veljeni Milon kanssa ja jos näyttää siltä, että olen tuossa kuvassa hieman nolo, siihen on ihan hyvä syy!



Me olemme meinaan rottaterrireitä ja meille kävi hieman nolosti viikonloppuna. Tuolla viikonloppukodissamme Jovelassa oli meinaan hiiriä koko viikonlopun. Jovelassa viikolla käynyt nuohooja oli jättänyt salin oven auki. Hiiret olivat päässeet sieltä lattioiden rakojen kautta sisälle Jovelan oleskelupuolelle ja kakanneet lattioille joka paikkaan. Meidät jätettiin perjantaina autoon sillä aikaa kun ihmiset siivosivat sotkut. 

Eikä siinä ollut vielä kaikki, sillä hiiriä tuli myöhemminkin sisälle jos mistä raosta ja meidän isäntä sitten laitteli kaikenlaisia esteitä sinne ja tänne, mutta aina ne pienet penteleet jostain sisälle pääsivät. Aika nolo juttu, että ensimmäisen episodin ajan nukuimme huomaamatta mitään. Päätimme korjata asiaintilan heti, mutta ihmiset eivät ollenkaan ymmärtäneet, että meidän oli ihan pakko ottaa hiiriltä heti luulot pois. Yritimme ensin jahdata jostain kolosta sisälle vilahtanutta hiirtä pontevasti, mutta eihän siitä mitään tullut kun nuo ihmiset pitelivät meitä kiinni. Voitteko uskoa! Rottaterrierille tilanne oli valtavan ärsyttävä. Ihmiset ovat uunoja! Koiramammamme mielestä kuitenkin oli hyvä juttu, ettemme saaneet ainuttakaan kiinni. Mutisi jotain uudesta valkoisesta matosta ja mahdollisista sotkuista. Eikä ihmiset ymmärtäneet sitäkään, että meidän oli pakko haukkua kaikki yöt hämärästä aamunkoittoon, että hiiret ymmärtäisivät pysyä pois. Päivät sitten nukuimme öiden uuvuttamina. Talossa puuhailevat, oudon uniset ihmiset pitivät sitä epäreiluna. Emme ymmärrä miksi. 

Sitä paitsi ulkona satoi, enkä minä espanjalaisena neitinä pidä sateesta yhtään. Tuo veljeni ei ole sateesta moksiskaan, mutta se onkin vähän outo. Ulkona on kurjaa. Korviin menee vettä ja märät heinät osuu pyllyyn. Ehkä poikakoirilla on erilainen pää ja pylly, mutta omani ei tällaisesta pidä. Hyh!



Aika outoja nuo ihmisetkin ovat ja niitä tuntuu sekä syntyneen että naidun meidän koiramamman perheeseen muutenkin. Kuulimme, että meille piti tulla sauna. Koiratätimme ja -setämme lähtivät autolla sitä hakemaan porojen maasta, mutta saunaa ei saatu kyytiin väärien annettuen mittojen vuoksi ja he ajoivat sitten poromaasta takaisin ilman saunaa. Tosta noin vaan, eikä edes murjottaneet! Minua olisi ainakin moinen hukkareissu harmittanut, mutta eihän ne olleet moksiskaan. Kaikkia vaan nauratti ja nyt ne puhuu jostain suunnitelma B:stä. Ihan outoja ihmisiä tai oikeastaan kivoja. Mitäs sitä turhia murehtimaan ja reissu oli ollut hauska muuten. Luntakin olivat nähneet siellä. 

Haluatteko nähdä, mitä Jovelaan muuten kuuluu? Koiramamman kamerasta löytyi tällaisia kuvia. Tässä ensimmäisessä on eteinen, jota koiramammamme kutsuu välillä porstuaksi. Tuon oven edessä me aina Milon kanssa haukutaan kaikki, oli oven toisella puolella joku tai ei.



Kuistille me ei päästä yksin. Harmi, siellä kun on mielenkiintoisia rapinoita. Niitä hiiriä varmaan. Isäntä on saanut kuistin tähän vaiheeseen. Pikkasen meitä koiria on ihmetyttänyt, että miksi meillä ei ole enää ikkunoita kuistilla. Jovelassa kävi kerran yksi nainen ja mies liimaamassa paperia seinille ja meillä on sellainen epäilys, että se nainen olisi ryöstänyt meidän ikkunat. Vai mitä se restauroida tarkoittaa? Milo sanoi nähneensä kun isäntä kantoi ikkunat sen naisen autoon. Tiedä sitten, toi Milo näkee ja kuulee välillä ihan omiaan.



Meidän ihmiset ei osaa käydä asioillaan ulkona. Totta puhuen en minäkään kävisi kun sataa, mutta ne pakottaa. Isäntä piti viikonloppuna karmeeta meteliä hakaten tuollaisia lautoja seiniin. Milo arveli, että juuri vessan kautta saattaa tulla hiiriä sisälle ja isäntä siksi vuoraa koko seinän laudoilla, mutta ei se niin ole. Meidän koiramamma meinaa maalata nuo laudat sitten kun seinät on valmiina. Sillä on joku idea, puhuu koristelistoista ja sellaisista. Tuohon yläosaan se meinaa jotain pinkopahvia ja tapettia. Onneksi tuo hakkaaminen alkaa olla loppusuoralla että saa päivätorkkua rauhassa!



Tällaisiakin löysin koiramamman kamerasta. Tuossa alimmassa rivissä on jotain tabletteja, jotka koiramamma saksi paperista. Meinaa, ettei ihmiset osaa syödä sotkematta ja huomaa itsekin sotkeneensa. Söisivät lattialla, kuten me, niin ei tarvitse murehtia pitsilakanaa, jonka koiramammamme petasi pöydän päälle (??) Outoja todella nuo ihmiset!



Ja nyt on aika ottaa hyvin nukutun yön päälle pienet nokoset, joten kiipeän koiramammamme kinttuihin kuuntelemaan kun se tekee töitä.

Hännän huskutus Jovelan Mayalta!

36 kommenttia:

  1. Hei vaan teille, ihanat koirat! Kylläpä teillä on tunnelmallinen viikonloppukoti, vaikka hiiret siellä jylläävätkin.

    Mukavia päivälepoja, ja terveisiä kettuterrieripojalta, jolla on samanlaisia haukkumis- ja metsästyspuuhia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terveisiä kettuterrieripojalle! Meidän prinsessa maimai ja milo-herra ottaa täällä nykykodissa ansaittuja päiväunia ;)

      Poista
  2. voihan koirat ja hiiret :D on teillä siellä kans menoa ja melskettä...
    meidän hiiret on karkoitettu jo 10v Rentokill:in toimesta..syystä, että ei me oltais niistä päästy millään eroon ja meidän toiminnan terveysviranomaiset pitivät niitä saastaisina..ja empä kyllä minäkään niitä rakasta..nyt meillä käy mies pari/kolmekertaa vuodessa tarkastamassa syötit, joita on pisin taloa listojen takana yms. pääsemättömissä..ja ei yhtään hiirulaista ole talossa sen jälkeen ollut..ennen meitä täs oli vanhusten palvelutalo ja siellä oli kuulemma yökötkin kulkeneet saappaat jalassa kun hiiret mellasti..huh!! ja kun tupaa purettiin, niin pahvien alta hirsien välistä löytyi säkkikaupalla ruuan jätettä ja pesämateriaalia..huh taas kerran :)
    mukavia hetkiä hiirulaisista huolimatta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Sunnuntaina ei enää hiirulit sisälle päässeet (kopkop), mutta taistelu niitä vastaan jatkuu. Oli melkoista hulinaa mennyt viikonloppu!

      Poista
  3. Sauna-asia ei sitten edennytkään hyvin? :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se ei mennyt suunnitellulla tavalla, mutta sellaista sattuu. Pääasia on, ettei kellään ollut paha mieli kuitenkaan, ei pohjoiseen viikonloppuseikkaluretken tehneellä pariskunnalla tai meillä. Olemme nauraneet asialle vedet silmissä. Toiseksi paras asia on se, että asia on kuitenkin hoidettu (kopkop) ja mikäli Mr. Murphy ei lähde uudelleen matkaan, sauna saapuu Jovelaan ennen viikonloppua. Kolmanneksi paras asia, ehkä se parhain sittenkin on se, että mulla on maailman paras isosisko, jota ei pienet vastoinkäymiset hetkauta ja hänen miehensä on samaa kaliiberia.

      Ja lopuksi todetaan vielä, että mikäli vankkurisauna tällä viikolla Jovelaan aineellistuu, meillä on taatusti sellainen sauna, jonka tarinaa kerrotaan vielä monet kerrat niin lauteilla kun niiden ulkopuolella. Näen jo kuvitteellisen otsikon:

      "Kun Jovelat saunaa hankkivat ;D"

      Poista
  4. "Märät heinät osuu pyllyyn." *huutonaurua* Ihana postaus, vaikka kaikki ei ihan putkeen mennytkään. Tsemppiä saunan kanssa (ja hiirijahtiin)! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mailla on hyvin heeeekkä peppu ;D Ihanaa viikkoa sinne varpuspesään :)

      Poista
  5. Ihan postaus <3
    Saunan ekat löylyt on kaiken kokemisen jälkeen takulla parhaimmat ikinä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liekö tullaan lainkaan uulos saunasta kun sinne joskus päästään ;)

      Poista
  6. Noinkin oudoiksi tyypeiksi nuo teidän ihmiset tekee kyllä nättiä jälkeä :D
    Ja teistä olis varmaan kauheen kiva kun te kaikki söisitte yhdessä laittialla, mutta ajattele nyt jos ne röpöstelis niihin teidän ruokiin ....ei olis kivaa...

    Mukavia hetkiä koko Jovelan porukalle, hännällisille ja hännättömille :)

    VastaaPoista
  7. Kyllä olikin kiva postaus! Hiiret ovat ikäviä ja varsinkin jos yöllä kuuluu pimeässä rapinaa! Toivottavasti pääsette ongelmasta eroon :) Mukavaa viikonjatkoa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin viikonloppuna, että se rapina on oikeaa kidutusta. Se ei ollut tasaista ja selkeän äänekästä, vaan sellaista pientä rapsahtelua, joka kiinnitti huoomion, mutta jätti pohtimaan olinko edes mitään kuullutkaan. Sellaisesta voisi tulla pöhköksi ;D Ehkä vielä ärsyttävämpää oli se, kun koirat kuulevat jotain, mutta itse et. Siiä sitä sitten henkeä pidätellen yrittää kuulla jotain, mitä ei ehkä edes ole. Voin vannoa, että luonnekasvatsmetodina tuollainen olisi tehokas ;D

      Poista
  8. Onpa tosi outoja immeisii Jovelassa...johan tuolla pienen koiruuden on melkein mahoton asua....no,jospa ne ihmiset siellä rauhottuu,kun saavat rempan tehtyä...sitten kelpaa lekotellaoikein kunnolla:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta yritystä se ei heikennä ;D Olen aika varma, että meidän koirat ovat keksineet sen paljon toivotun ylimääräisen tunnin vuorokauteen. Yleensä ne käyttävät senkin nukkumiseen. Laiskiaiset!

      Poista
  9. Varmasti tuntuu ihmisten käytös oudolta, kun sitä koiran näkövinkkelistä katsoo :-) ei edes saalistaa anna. Ymmärrystä teille koirulit, sinne ihmisten suuntaan. Kyllä te ne koulutettua saatte.
    Toivottavasti hiiret ymmärtää pysyä poissa teidän reviiriltä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan koirien mielestä kauheita despootteja. Kaikki tosi kiva on aina kiellettyä ;D

      Poista
  10. Voi, että noita hiiriä, meille kävi samalla tavalla mökillä ja nakkeihin onneksi jäivät. Miksi niiden pitää sitä kakkaa tuottaa niin paljon. Kyllä on kaunista teillä siellä ja niin tunnelmallista. :) Mukavan postauksen olet Maya tehnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perjantina kun tultiin talolle sitä kakkaa oli ihan älyttömät määrät! Miten voi niin pieneen mahtua sellaiset määrät pas.. ;DD Tai ei se kai mahdukaan, kun pitää kakkia joka paikkaan tuohon malliin.

      Poista
  11. Kuulosti aikamoiselta hiiripeijaisilta ...oikein näin tämän jutun mielessäni kun niitä vain vipelsi ja vipelsi...
    Toivottavasti siellä rauhottuu tuo hiirimeininki.
    Ihanalta näyttää siellä päin ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sunnuntaina tai su-ma yönä ei enää hiiriä näkynyt sisällä. Me lähdettiin nykykotiin vasta aamuvarhaisella maanantaina, koska isännällä on iltavuoroviikko meneillään. Saas nähdä mikä tilanne on perjntaina, kun päästään talolle.

      Poista
  12. Tää oli kyllä sadepäivän pelastus :D Hau hau! (lue: kiitos)

    VastaaPoista
  13. Tämä oli hyvä tarina! Kiitos Maya, että jaksoit;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun täytyy hieman valvoa tuota daamia nyt kun se on päässyt bloggaamisen makuun. Ties mitä vielä tänne höpöttelee ;)

      Poista
  14. Hihii, ihana postaus! Ja hyvä, että sulla on siellä noin sujuvasanainen kanssabloggaaja : )
    Melkoista hiirimeininkiä on ollut teillä, toivottavasti pysyisivät jatkossa kauempana, että saisivat koiratkin yöt nukkua ; ) Mukavaa viikon jatkoa teille sinne Jovelaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ;) Jännityksellä odotetaan mikä tilanne on perjntaina. Onko joku siimahäntä löytänyt tien sisälle. Jänskää!

      Poista
  15. Hah ihana postaus :) Voi hiiret on kyllä ällöjä. Vaikka ei mitään teekään ja oon useammankin pelastanut isän kissalta.. :D Mut jotenkin ällöttää jos ne tulee sisälle. Yks ystäväni osti sellaisen äänilaitteen, mikä piipittää ja sen pitäisi pitää hiiret pois ja toimii! Tosin se piippaa aika lujaa, eli ei voi ainakaan lähelle makuuhuonetta laittaa.

    VastaaPoista
  16. Meillä on tehonnut ultraäänikarkoitin tähän saakka, vaan ei enää tehonnutkaan. Nuo korvalla kuultavat äänikarkotimet ei meille käy lainkaan koirien vuoksi. Se ääni olisi niille yhtä tuskaa.

    VastaaPoista
  17. Voi ihana Maya ♥ kiitos tästä, tulin hyvälle tuulelle.

    Meillä ei Tyynelässä vieläkään ollut hiiriä viikonloppuna. Myyriä tosin oli käynyt. Oli piha kukkuloilla. Te olisitte varmaan Milon kanssa innostuneet niitäkin tutkimaan.

    Kerro mammalle, että mulla pisti kuvista muutama juttu silmään... kakkuvuoka kynttilällä oli ihana. Ja ne tabletit vois myös laminoida tms, niin tulisi kestäviä. Ihania!

    Terveisiä mammalle ja Milolle!

    VastaaPoista
  18. Huomenta Laura :)

    Nuo kakkuvuoat on oikeasti tosi kätsy (ja nättikin) hommeli kynttilöille, sillä ne on turvallisia kynttiläpesiä. Olen kovasti katsellut tuollaisia "välikoon" kakkuvuokia kirppiksiltä ja ilokseni löysin nuo Uudenkaupungin torikirppikseltä tosi halvalla.

    Tablettien laminointi on hyvä idea ja mulla jopa on laminaattori, mutta jostain syystä mulla kaikki selväti muovinen ärsyttää Jovelassa! En osaa ollenkaan selittää tätä huomiota, jonka olen itsestäni tehnyt, mutta huomaan joka viikonloppu ärsyyntyväni jollekin muoville ;DD Siksi en noita laminoinut, vaikka mielessä kävi. Paperien ruttantuminen ja likaantuminen ei kuitenkaan ole iso harmi. Mulla on tuota paperia noin 150m2 ;D Siitä voipi sitten uudet tehdä tarpeen mukaan. Ja on mulla yksi toinenkin idea, jota meinaan testata tässä kohtasilleen..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo se on kyllä totta. Sama Tyynelässä. Ainoa hyväksyttävä muovi taitaa olla pakastepurkeissa ja niin no pesuämpäreissä + tiskiharjassa myös.

      Mulle tuli vaan heti säilytystarve. Eihän mitään noin kaunista raaski polttaa lopuksi. Onneksi sulla sitä riittää ;)

      Poista
  19. Eikä, ihana Maya oot!!! <3 Ei syytä häpeään, esität vain ylpeänä että muuten vaan juoksentelet ilosta pitkin huushollia etkä muka yritä ottaa kiinni niitä rapisuttelijoita. Häntä pystyyn vaan ja menoks. Kerrohan terkut myös kaverillesi. :)

    Kysyppäs koiramammalta mitä ihania kynttilänjalkoja sillä siellä porstuassa on.. Ne on mielenkiintoisen näköisiä. :) Annan kuitenkin vinkin, kysy siltä mammalta eläkä itse mene katsomaan. Pian palaa nenu. ;)

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit!