jovela

jovela

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Hyvä arki

Olen miettinyt viimeisen vuorokauden aikana paljon hyvää arkea ja hyvää elämää omasta näkökulmastani. Millainen olisi oma hyvä arki? Tällaiset syvälliset pohdinnot alkoivat kun jäin miettimään  Saaristohuvilan Tarun ajatelmaa siitä, ettei keskeneräisyyteen kukaan liene kuollut. 

Elämähän itsessään on keskeneräistä kunnes se sitten jonain päivänä päättyy. Itse kuulun niihin, joilla on aina jotain meneillään, jotain suunnitelmia, jotain tekemistä - osa kesken, osa valmiina. Jostain on itsellenikin tullut sellainen tunne, että en osaa levätä jos joku oleellinen juttu on kesken. Pöytä pitäisi saada puhtaaksi ennen kun kykenee relaamaan. Jovela on opettanut, että keskeneräisyyskin on hyvää elämää ja hyvää arkea. Asiat etenevät omassa tahdissaan, johon ei aina voi vaikuttaa. Jovela on niin suuri projekti, että sen kanssa ei ole muita vaihtoehtoja kun hyväksyä se, että elämä on vuosiksi eteenpäin perusasioiltaan keskeneräistä täynnä.

Tänä vuonna en ole löytänyt itsestäni joulumieltä. En, vaikka Jovelassa on joulua laiteltu. Se todellinen joulufiilis ei ole tullut. Ehkäpä se tulee aattona äidin luona tai jouluaaton yönä Jovelassa. Ehkä ei. En kuitenkaan aio itseäni joulutunnelmiin pakottaa. Vuosi on ollut haastava ja rankka ilman Jovelaakin. Väsyttää. Eniten odotan jouluajan tuomaa rauhaa ja mahdollisuutta levätä. Tehdä jotain muutakin kun leipätöitä. Nukkuakin kunnolla ja olla tekemättä mitään.

Muuttoajankohdan sopimisen vuoksi mieliala on kuitenkin rauhoittunut ja olen saanut olemisen kepeyttä takaisin. Muutama kuukausi vielä ja pääsemme aloittamaan uuden elämän. Sille ei kuitenkaan saisi asettaa liikaa ennakko-odotuksia, koska elämä ottaa oman uomansa joka tapauksessa.

Hyvä arki?

Oma hyvä arkeni voisi olla sellainen, että heräisimme aamuun yhdessä ja söisimme aamupalaa. Sen jälkeen ottaisin luuripalsun työparini kanssa ja katsoisimme päivän suunnitelmat läpi jos sellaisia ei ole vielä. Sitten tekisin töitä tuonne suunnilleen puoleen päivään, jonka jälkeen tekisin lounaan. Isäntä olisi omissa puuhissaan kunnostamassa taloa tai mitä nyt olisikaan meneillään. Lounaan jälkeen voisimme levätä hieman, lähteä ehkä asioille, tehdä mitä mieli tekee tehdä tai mitä olisi syytä tehdä. Iltapäivällä olisi aikaa puuhailla omia juttuja ja illemmalla joskus illallisen jälkeen vilkaisisin vielä työasioita ja puuhaisin niiden parissa pari tuntia.

Hyvä arki voisi olla sellaista, että ei ole niin väliä onko arki vai pyhä. Eläminen menisi omalla rytmillään sen mukaan mitä on tehtävä ja mitä haluaa tehdä. Aina ei tarvitsisi tehdä mitään. Olla vaan. Oma hyvä arkeni koostuisi leipätyöstä, Jovelaan liittyvistä asioista, siitä että saadaan olla ja puuhailla yhdessä ja välillä käydä meitä kiinnostavissa paikoissa. Ei sen ihmeempää. Välillä sormet näppiksellä, välillä mullassa ja välillä jauhoissa, mutta ei koko ajan näppiksellä työn vuoksi. Että työajatukset olisivat välillä poissa mielestä ja muut ajatukset saisivat tilaa.

Tämä kuva on viime talvena otettu ja ajoittuu aikaan, jolloin Jovela ei vielä ollut meidän. Uinuen, odottaen talo seisoi paikoillaan. Nyt tuonne sitten rakennetaan sellaista elämää, joka olisi mielekästä. Hyvää arkea, hyvää elämää.




Millainen olisi sinun hyvä arkesi jos se ei ihan toivotulla tavalla toteudu tai millainen se on, jos elät jo hyvää arkea?

Pohtii

Jovelan Johanna

34 kommenttia:

  1. Hyvin samanlaisia tunnelmia ja toiveita täälläkin. Takaisin Suomeen tuloon jälkeen minulle on konkretisoitunut se kuinka kesken mun opiskelut on, tai onhan se ollut tiedossa, mutta nyt on alkanut vaihe, jolloin pitää vaan jatkaa opiskelua vuosikausia, kunnen valmistun. Onneksi koen kansatieteen, museologian ja muut sivuaineeni minulle kutsumusasioiksi. Olen siis oikealla tiellä, mutta tulevat opiskeluvuodet stressaavaat talouden kannalta, ja myös valmistumisen jälkeinen työllistyminen stressaa. Toivoisin löytäväni sellaisen työn, joka mahdollistaisi samanlaisen arjen kuin mitä sinäkin toivot. Voisin tehdä kodin ulkopuolella töitä vaikka parina-kolmena päivänä viikossa ja muuten sitten kotona kirjoittamista ja tutkimusta. Päivä päivältä kuitenkin mun luottamus elämään kasvaa, tuntuu, että varmaan kun aika vaan kuluu ja opinnot etenee, niin uskallan luottaa myös työpaikan löytymiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo sun opintojen kohde on mahtava! Talous, siis raha on kuitenkin niitä juttuja, jotka aiheuttaa stressiä musertavalla tavalla. Toivottavasti sulla Pömpeli tilanne on sellainen, että pärjäät.

      Tuo on ehkä kurjinta musta, että on haave ja pyrkimys sitä kohti, mutta sitten sitä kaikkea varjostaa huoli tulevasta. Toivotan sulle hetkiä iloita saavutuksistasi ja niistä saavutuksista, jotka odottaa vielä tulevaisuudessa :) Toivottavasti et stressaa liikaa ja kaikki sujuu hyvin :)

      Poista
  2. Loistavaa pohdintaa! Täällä ollaan vähän samoilla fiiliksillä: joulua on laitettu, mutta joulufiilistä ei silti ole. Enemmänkin odotan sitä rauhallista kotona oleskelua, kun joulun yhteydessä saa koko viikon lomaa. Ei lapsella koulua tai harrastuksia, eikä meillä aikusilla töitä. Eikä mitään muutakaan ohjelmaa sovittuna. :) Keskeneräisyyden sietämisessä minullakin on opettelemista, haluasin aina kaikki selkeästi valmiiksi. Mutta eihän se elämässä ole mahdollista, ja sillä kerää itselleen turhaan stressiä ja kiirettä. Mitenköhän senkin sitten oppisi... Mukavaa joulun odotusta ja tsemppiä projektille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa joulunalusaikaa Keltaiseen tupaan :)

      Toivottavasti joulufiilis tässä viikonlopun aikana hiipii niin teillä kuin meillä :)

      Poista
  3. Oi, ihana kirjoitus! ♥ Tuo keskeneräisyys on kyllä sellainen hankala asia, minkä kanssa itsekin pitäisi oppia olemaan rennommin. Nyt tulee otettua liikaa ressiä kaikenlaisista keskeneräisistä tai tekemättömistä asioista. Siinä menee samalla ilo monista muista hyvistä asioista elämässä.

    Minä olen siitä onnekas, että saan elää nyt sellaista arkea, mistä olen haaveillutkin. Saan asua unelmieni kodissa ja työskennellä täällä omaan tahtiin. Voi että toivon, että sinunkin unelmasi toteutuu! Todella viisaasti ajateltu, että ei aseta liikaa odotuksia muutolle ja sille, millaiseksi elämä sitten muuttuu. Toivottavasti löydät joulumieltä vielä jostain tällekin vuodelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa osuit ihan asian ytimeen. En yhtään ajatellut tuota puolta jutusta, että kun stressaa sellaisest mitä ei ole vielä, tappaa ilon siitä mitä jo on!

      Ihanaa, että saat elää itselle mieluista arkea. Mulla alkaa tänään loma <3 Yrittäjän loma on omanlaistaan lomailua, mutta omaa se silti on ja otan sen nyt avosylin vastaan nauttien vapaa-ajasta. Ainakin teen parhaani, jotta niin tulee olemaan :)

      Poista
  4. olipas mukavaa luettavaa...taas kerran!
    Mielestäni hyvään elämään kuuluu läheiset ja aikaa olla yhdessä heidän kanssaan. Viime vuosina, mieheni sairastumisen myötä on oppinut arvostamaan terveyttä ja arvostamaan sitä onnea, että toinen on vierellä....eihän sitä muuta tarvitse♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, niin! Loppujen lopuksi elämän ihan oikeasti tärkeät asiat on yksinkertaisia!

      Poista
  5. Hyvä kysymys!
    Itselläni on muutoksia työelämän puolella, mutta toivon, että yhden oven sulkeuduttua toinen avautuu.
    En kuitenkaan halua panostaa töihin "liikaa", sekin on kokeiltu, eikä ollut minun juttu. Duuneja ja projekteja tulee aina uusia, mutta meidän lapset ovat vain kerran lapsia. Olen tietoisesti panostanut kotielämään.
    Eli privaattipuolella unelmat ovat käyneet toteen, mutta työeämässä vielä odotellaan uutta ja ihanaa, sopivan haastavaa , mutta seesteistä :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen sitä mieltä, että aina kun yksi ovi sulkeutuu se toinen avautuu. Elämä kulkee eteenpäin, ollaan me siinä miten tahansa mukana ;)

      Toivottavasti se työpuolen osa elämääsi löytyy myös! Kotielämään panostaminen kuulostaa ihanalta!

      Poista
  6. Olen itse miettinyt tuota samaa. Mitä tältä arjeltani haluan? En ole vielä keksinyt. Ensimmäisenä varmasti tulee oppia sietämään keskeneräisyyttä. Ja oppia tekemään aloitettu projekti loppuun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä onko niin tärkeää tietää mitä arjeltaan haluaa. Enemmän ehkä on tärkeämpää tietää mitä ei halua jos sen keskellä joutuu elämään. Sitten on hyvä pohtia asiaa ja muuttaa niitä asioita, jotka aiheuttavat pahaa oloa tai tyydyttymättömyyttä. Eikä niiden tarvitse mitään pahoja asioita olla. Joskus voi tulla sellainen olo, että se mikä on kaipaa hieman uusia tuulia. Sulla on kaikki sillä tavalla hyvin siellä, että ei välttämättä mitään isoja juttuja kaipaakaan. Sehän on tosi hienoa! Uskon, että jos sulla on joku muutoksen tarve olisi, sen kyllä tekisit. Olet kovin sinnikkään ja päättäväisen tuntuinen ihminen näin parin vuoden blogituntemisen pohjalta :)

      Sietää keskeneräisyyttä ja oppia tekemään aloitettu loppuun! Siinäpä on sarkaa kelle tahansa!

      Poista
  7. Olipas hyvä kysymys.

    Itsestäni tuntuu, että arki on nyt hyvää. Tänä vuonna on muuttunut paljon: muutimme omaan taloon ja miehen uusi työ toi lisää perheen yhteistä aikaa. Talon myötä perheen yhteistä tekemistäkin tuli aikas paljon lisää :D Meillä on suku lähellä, mikä parantaa arkea huomattavasti. Lapsen hoitopäivät eivät veny koskaan ylipitkiksi, kun suvun vanhimmat hoitavat toisinaan hakuhommia. Ensi vuonna aloitamme lapsen kanssa yhteiset kitaratunnit, mikä lisää arjen iloa musiikin muodossa. Minulle hyvä arki taitaa olla sujuvaa logistiikkaa, mielenkiintoinen työ, paljon perheen yhteistä aikaa, remonttihaaveita ja kaikenlaista luovuutta kirjoittamisen, kuvaamisen, musiikin ja projektien muodoissa. Liikunnan osalta olisi varaa vielä kohentaa, vaikka olenkin tänä syksynä tsempannut sillä sektorilla. Jos ensi vuodelta jotain toivoisin, niin perusjärjestys talossa ja sementoitu suunnitelma laajennuksen suhteen olisivat arjen stressiä lieventäviä asioita :)

    Jovelan tuleva arki kuulostaa kivalta. On varmasti mahtavaa, kun voi sanella omat työaikansa. Minulla on kiinteä työaika, mutta onhan siinäkin tietysti oma siunauksensa, kun tietty pakkotahtisuus pitää huolen tuottavuudesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten ihanaa, Suvi! Teillä kuulostaa tuo eläminen aivan ihanan yhteisölliseltäkin <3 Nuo kitaratunnit yhdessä on jotenkin tosi liikkis juttu!

      On mukavaa saada sanella omat työajat. Se on totinen tosi. Yrittäjänä kuitenkin on sitten se puoli kolikosta, jossa et oikeasti sanele kovinkaan paljoa ja työajoista ei voi puhua, kun joutuu tekemään aivan hurjasti töitä. Tämä on kuitenkin ollut oma valintani ja tämä työ täyttää monia tarpeita, joita mulla on, joten mitenkään pakkotyössä en ole. Pidän tästä, mutta nyt on aika leppoistaa hieman, jotta jaksaa ja on aikaa nauttia muustakin.

      Sujuvaa logistiikkaa! Oih! Kun löydät sen ihmeellisen logistiikan logiikan, jolla tuon sanan yhteyten saadaan yhdistettyä sana sujuva, muista mut ja kerro salaisuus ;D

      Poista
  8. Keskeneräisyyden sietämisessä on kuitenkin mukana jollain lailla ajatus, että j o s k u s se keskeneräinen asia valmistuu. Mielestäni tämä on sellaisten reilu kolmikymppisten, tai nelikymppisten elämönvaihe. Me kuuttakymmentä lähenevät tai jo seitsemättäkymmentä käyvät, olemme seuraavassa vaiheessa: on hyväksyttävä, että on paljon asioita, joita ei elämässä tule tekemään, vaikka niin joskus luuli, ja on paljon asioita, jotke eivät koskaan tulleet valmiiksi eivätkä tule. Kaikkia unelmia ei voi toteuttaa, koska ne ovat ristiriidassa keskenään. Jos toteutan tämän unelman (vietän talven etelän lämmössä), menetän toisen (en pääse hoitamaan lapsenlapsia). Tuollaisia valintoja on toki tehnyt koko elämänsä, mutta aina takana on ollut ajatus, että no, joskus toiste sitten. Mutta nyt on jotenkin ihan oikeasti alkanut ymmärtää, että kappas, sitä aikaa ei koskaan tule, että kaiken voisi toteuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Mutta on kyllä sinällään jännää, miten ihminen koko elämänsä ajan menee eteenpäin nähden itsensä ja osin kuvitellen itsensä tietyn ikäisenä tietynlaiseksi - ja sitten todellisuus usein on ihan jotain muuta ;D

      Poista
  9. HYVÄ ARKI ! Se olisi minulla sellainen kuin se tällä hetkellä onkin. Kotona puuhastelua, hyvää ruokaa, musiikki (tällä erää jouluradio) pianoinen sekamelska työhuoneessa-> keskeneräisiä ompeluksia jne...Ulkoilua koiran kanssa ja kisun kanssa leikkimistä. Elämä jossa tällä erää kaikki viihtyvät...Olisihan se ihanaa tulla joskus kotiin, jossa kaikki olisi valmiina. Saisi nostaa jalat soffalle ja syödä suklaata ja katsella sisustuslehtiä...mutta kun sitä on tälläinen, että ei osaa olla tekemättä mitään...mutta jouluna relaan jotta taas jaksan touhottaa...JOULUMIELTÄ JOVELAAN ...kyllä se sieltä hiipuu pikku hiljaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämä jossa kaikki viihtyvät! Luulen, Sara, että sen parempaa ei elämä kertaikkiaan voi tarkoja! Ihanaa, että teillä siellä on elämä, josta kaikki nauttivat <3

      Joulumieli tulee kyllä :) Aina se tulee :)

      Poista
  10. Ihana Johanna! Tää oli taas kerran mielenkiintoista luettavaa ja pohdittavaa <3

    Mulla on vieläkin menossa joku välivaihe sen sairastumisen jälkeen. Ei ole arki koittanut, kun en ole työelämässä vielä. En ole ihan siitä yli, mutta kohta. Paljon on tullut mietittyä mitä se hyvä arki sitten tulee olemaan. Toivottavasti jotain tuon kaltaista. Luotan, että asettuu uomiinsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sairastuminen on niitä juttuja, jotka pysäyttää miettimään asioita. Mullakin tuo selkäjuttu pisti pohtimaan momia asioita, mutta oikeastaan ajattelen sen hyvänä asiana. Jotenkin se pisti puhtiakin suunnitelmiin, vaikka ensin pelkäsin, että se voi viedä kaikki haaveet mennessään.

      Sulla on jokin positiivisuuden helmi siellä sisälläsi ja se näkyy ulospäin. Uskon vahvasti että löydät oman polun helposti kun sen aika on :)

      Poista
  11. High five. Mulle "Saaristohuvila" on opettanut juurikin noita samoja asioita :) Joskus käy mielessä, että tämä paikka on jotenkin kirottu, kun se ei halua valmistua. (minäkin kun olen / tai olen ollut noita pöytä puhtaaksi -ihmisiä). Ei saanut edellinenkään tätä huushollia valmiiksi elinaikanaan, ja voi olla ettei mekään. Mutta so what, kaikki on tänään ja tässä, keskeneräisyyksineen päivineen :)

    Tuo hyvä arki on monipiippuinen juttu. Meillä oli kovan työn ja järjestelyjen jälkeen unelmiemme arki viime vuoden loppupuolella ja tämän vuoden alkupuolella. Mutta mutta, elämä heittelee ja heitti kakkaa niskaan, ja arjesta tuli taas toisenlainen. Niille asioille emme voi mitään, mutta asenteelle voimme. Mun mielestä hyvä arki on ehkä enimmäkseen sitä, että keskittyy sen kulloisenkin arjen ja elon hyviin puoliin. Tottakai pitää kuitenkin mahdollisuuksien mukaan pyrkiä poistamaan ne asiat jotka eivät miellytä. Mutta täydellistä ei kuitenkaan tule koskaan, eikä siellä unelmienkaan arjessa vältytty vastoinkäymisiltä tai veetutuksilta. Että paras arki on ihan just nyt ja joka päivä, riippumatta siitä paljonko sen raamit muuttuvat tai tulevat muuttumaan. Näin koitan nykyään ajatella :)

    Vähän sekava selitys saattoi tulla, mutta mä uskon että sä ymmärrät mua! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luulen, että teidän kahden juttu on juuri se, että te nyt vaan osaatte tehdä parhaan kaikesta ja nauttia siitä mitä on. Teitä on kyllä koeteltu, mutta näin ulkopuolisen silmin te edelleen vaan elätte hyvää elämää ja nautitte kaikesta mikä on tarjolla ja mahdollista.

      Mun mielestä täydellisyys olisi jopa tylsää. Pieni keskeneräisyys on hyvä juttu. Se vie eteenpäin ja itsehän sitä tulee niitä keskeneräisyyksiä pistetyksi alulle. Ja jos kaikki olisi valmista, mitä sitten tekisi? ;D Tietty jos elämä n yhtä keskeneräisyyttä, olisihan se ihan sietämätöntä. Jos siis päällimmäisenä ajatuksena olisi aina vaan keskeneräisyys, eikä olisi edes sitä henkistä väliovea, jonka vetää kiinni välillä.

      Mä luulen, että Saaristokotinne kirottuna olemisen sijaan on siunattu. En ole uskonnollinen, mutta en nyt muutakaan sanaa tuohon keksi. Vastoinkäymisistä huolimatta (ehkä jopa hieman niiden myötä) te nautitte :)

      Poista
  12. Samanlaisia ajatuksia täälläkin. Ja joulusta täytyy sanoa, että mulle kävi Idurin myötä viime vuonna niin, etten pystynyt hössöttämään joulun kanssa. Ei tullut joulufiilistä, kuten sinäkin sanoit. Mutta hiljentyminen oli ihanaa ja tänä jouluna on taas sama tunne. Mutta ei se haittaa, ehkä odotam vaan sitä hiljentymistä sitte. Nyt on varmaankin tullut elämänvaihe, että joulu ei ole enää niin suuri juttu, koska se on kuitenkin "vain" kalenteriin sidottu juhlanaihe. Luulen, että tämä on hyvä signaali. Arki itsessään voi olla pientä juhlaa siellä täällä ja joulun juhlasta voi nauttia astetta arkisemmin, pienistä asioista iloiten. Sorry, vähän jäsentymätöntä pohdintaa, mutta älä välitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi tänä vuonna aatto on tiistaina. Tässä on viikonloppu välissä ja maanantaikin. Ehtii hieman rentoutua jo ennen aattoa. Ehkäpä joulussa on tosiaan nykyään parasta se rauha. Aika. Saa olla perheen ja läheisten kanssa. Pitää taukoa arjen aherruksesta :)

      Nämä talot kasvattaa meitä tavalla, jota ei ehkä olla osattu odottaa. Minä en ainakaan osannut. Se on jotenkin kovin liikuttavaa :)

      Poista
  13. Itse olen oppinut näkemään keskeneräisyyden isona mahdollisuutena. Lienen tähän vaikuttanut pitkä ,ja omatoiminen rakentaminen. Jotkut ideat kypsyvät vasta vuosien saatossa. Olisi harmi jos kaikki vaihtoehdot olisikin jo lyöty yhdessä rytinässä lukkoon.
    Rauhoittumista ja läheisten yhdessäoloa sitä lie joulumieli on? Hyvää joulua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta turiset! Ja kun ei ole mahdollisuutta olla heti, tässä ja nyt valmiina, sitä tulee tehtyä rapempia ratkaisuja :)

      Poista
  14. Vaikea kysymys. Nyt ainakin nautin täysin siemauksin tästä työttömyydestä, joka toivottavasti ei kuitenkaan ikuisuuksia kestä. Oon kuitenkin päälle 10 vuotta ollut jatkuvasti töissä niin ihan tervetullut tauko kyllä. Tietysti toisaalta alkaa jo kyllästyttää tämä oleilu ja olis mukava jos elämällä olis jonkinlainen rytmitys, mutta yritän nyt nautiskella tästä ajasta :) Tulin toivottelemaan teille ihanaa joulunaikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parasta se on kun nauttii siitä mikä on, vaikka haaveilisi jostain muusta samalla :)

      Hyvää uutta vuotta, Miia :)

      Poista
  15. Sun hyvän arjen kirjoitus kuulosti oikein superilta, jota itsekin voisi tavoitella. Omalla tyylillä tietenkin. Luulen että jos omista arkipäivistäni saisin vielä joskus palkkaa, niin se voisi olla unelmien täyttymys. Tietenkään raha ei ole se tärkeä asia mutta tiedäthän sä... :) Voisin huudahtaa tähän loppuun että lisää sisustamista ja juhlien järkkäilyä niiin avot. Mä tykkäisin (kun kaikilla olisi kivaa). :D

    Oikeasti tulin toivottamaan Jovelaan oikein ihanaa ja tunnelmallista joulun jatkoa! Meillä ainakin on ollut ihana joulu ja masut on tietty täynnä hyvää jouluruokaa. Äsken tuli taas kutsu ruokapöytään.. Ei voi vastustaa!!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulu tuli ja meni, joten toivottelen hyviä arkiaja juhlia, sekä mitä iloisinta uudenvuoden juhlaa, Hötskyli :)

      Poista
  16. Heips!Olen linkittänyt blogiini sentin sytykkeet postauksesi.Onhan ok?
    Hyvää Tapaninpäivää!

    VastaaPoista
  17. Moikka Johanna,

    Vastaus pohdintaasi; olen idealisti viimoisen päälle ja tavoittelen harmoniaa sekä tasapainoa siihen kaikenkattavan arjen keskelle. Aina sen soveltaminen ei ole helppoa, mutten ole koskaan pitänyt arkeani vaikeana tai järin kiireisenäkään. Riippuen tietysti vuodenajasta. Toimiva arki on sujuvaa ja soljuvaa, jonka keskellä jää aikaa henkilökohtaiselle itselleen, hiljentymiseen kaikilta ja kaikelta - se on ollu minun ns."salaisuus", kun joku on ihmetellyt, kuinka osaan olla aina iloinen ja energinen, vaikka pimeyttä on ollut jo tälle vuodelle liikaa joidenkin mieleen. Painotan itselleni kokonaisvaltaista hyvinvointia ja niin se arki lutviutuu. Aina niitä kommervenkkejä ja yllätyksiä sattuupi tielle, mutta aina kaatuneen puun yli hypätään tai raivataan tie eteenpäin. :) Ihanaa Uutta Vuotta 2014 koko teidän poppoolle! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kulostaa niin hyvältä! Ihanaa uutta vuotta sinne :)

      Poista

Kiitos kun kommentoit!