jovela

jovela

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Viikko 2 Jovelassa

Näin se aika vaan menee! 2 viikkoa Jovelassa. Tavallaan alkaa tottumaan täällä oloon, mutta toisaalta täällä on tosi outoa olla, sillä paikka on täysin hyrskyn ja myrskyn. Tällä hetkellä Jovela on hyvin kaukana siitä seesteisestä pakopaikasta, jollainen Jovela on ennen muuttoa ollut. Tunne ei hetkauta lainkaan, koska tämä nyt vaan on näin ja pian ei ole näin. Välivaihe. Pakollinen.

Edellisessä postauksessa puhuin kaaoksesta, joka ei näkynyt kuvissa, sillä vilauttelin salin remppaedistystä. Kuvat otettiin ennen kun tupa ja kaikki siellä olleet mööpelit, tavarat ja romppeet piti saada mahtumaan muualle - myös saliin. Kun kirjoittelin juttua, tilanne oli jo ihan toinen. Tupa oli tyhjänä ja sali väärällään tavaraa. Sitä on todellakin kaikkialla vessatilaa myöten. TJEU, eli tsekkaa jos et usko ;D

Tässä salia 11.4. Tyyliä voisi kuvailla runsaaksi ja boheemin huolittelemattomaksi!


Tämä tila oli ennen vessatilaa. Olemme hetkellisesti kalustaneet sen keittiösaarekkeen osilla. Sisustusta viimeistelee Ikean siniset muovisäkit ja tyhjä vesipullo.


Jovelan makuuhuoneeseen on luotu trooppista tunnelmaa kasaamalla mööpeleitä peräkanaa siten, ettei vaatekaapeille ole asiaa ja kuorruttamalla kaikki pinnat esikasvatuslaatikoilla. Huomaa hullut valkosipulit. Kahdessa viikossa vartta on kasvatettu kolmisenkymmentä senttiä ja itse laatikoissakin vihertää mukavasti. Makuuhuoneessa toimii myös yöllinen seikkailurata, jonka jäljiltä  näkyykin kasoittain tekstiilituotteita. Jovelan uutisvuoto osaa kertoa, että edellisenä yönä n. klo 04:00 hiiri hävisi koirille. Tapahtumaa edelsi pieni mylläys hiiren paikallistamiseksi ja se päättyi neuvotteluihin, joiden lopputuloksena Milo Mestarimetsästäjä luovutti isännälleen taistossa hävinneen hengettömän hiiren.


Että tällaista kaaosta Jovelassa! Tuparemppa ja arkiset työt ovat vieneet kaiken ajan kuluneelta viikolta. Jos kaikki menee hyvin ja kuten oletamme, Jovelan palautus normaalitilaan saavutetaan tiistaina kun saamme tuvan taas käyttöön. Keskiviikkona Jovelan vanha emäntä, eli äitini saapuukin paikalle pääsiäisen viettoon ja pidämme pienen paussin puuhastelussa siirtyen pihan puolelle. Tuvassa kaikki hyvin. Parhaillaan siellä maalataan lattiaa. Ihanaa!

Pitkästä aikaa, hyvin pitkästä aikaa nukun kuin murmeli. Tämä on kaikkea sitä mitä uskalsin toivoa. Olemme kovin iloisia ja onnellisia Jovelasta.

Iloisen onnellisia päiviä kaikille siellä!

Jovelan Johanna

15 kommenttia:

  1. Pikkuisen olen kateudesta vihreänä, mutta noita siimahäntiä en kyllä yhtään kadehdi! Miten sinä suhtaudut niihin?

    VastaaPoista
  2. Minä rakastan muuttamista. Ihana on erityisesti se vaihe, kun aukoo lootia ja voi todeta: "Oi, meillä on tämmönenkin"! Kutkuttavan ihana vaihe teillä menossa!!!

    VastaaPoista
  3. Mahtavaa, että alku on ollut noin lupaava, kun nukkuu hyvin, niin kaikki on hyvin :-D

    VastaaPoista
  4. Iloista touhuamista, sen lukee riveiltä ja rivien välistä :D
    Toivottavasti siellä on tulevana sunnuntaina edes yksi pikkunoita liikkeellä ja käy virpomassa "tuoreeks terveeks tulevaks vuueks" Jovelan väen :)
    Me keskitytään huomenissa rinsossojen kanssa virpomisvitsojen tekoon ja sunnuntaina lähdetään virpomaan!

    VastaaPoista
  5. Sä oot selvvästi kotona, kun heti uni maistuu ja olo on kaaoksesta huolimatta levollinen ♥

    VastaaPoista
  6. Pian siinä paikat siistiytyy kun kaikii löytää oman paikkansa. Ihana aikaa teillä!

    VastaaPoista
  7. Olen todella iloinen puolestanne :)
    Olen seurannut elämäänne, sillä itsellämmekin on samanlaista elämänmuutosta tehty jo pidemmän aikaa vanhalle rautatieasemalle. Teillä on kaunista ja tunnelmallista, olkoonkin nyt noita rompekasoja, ne kuuluvat asiaan. Ja voi sitä ihanuutta kun kaiken saa viimein omille paikoilleen!
    Kirjoitat niin mukavasti, että odotan aina uusia juttujasi. Anteeksi, ettei tule kommentoitua useammin.
    Tsemppiä toivottaapi Kaija

    VastaaPoista
  8. Ihanaa, kun kaikki on niin miten sen olette kuvitelleet...ONNEA teille kaikille unelmien kotiinne♥

    VastaaPoista
  9. Hyvä uni kertoo tyytyväisestä olosta:) Kaaos on hetkellistä ja sitähän on aina ajoittain edessä, kun vanhaa taloa laittelee. Mukavia päiviä sinne!

    VastaaPoista
  10. Paljon lämpimiä ajatuksia ja jaksamista...ja lisää Jaksamista! Olen jonkin aikaa seurannut blogiasi...tiedän nuo remontin kourissa myllertävät tunteet varsinkin tuon kaaoksen keskellä eläessä: oma projektini on 3 kaoottisen vuoden jälkeen palautumassa asuttavaksi kodiksi - vuosien, jotka asuin kaiken kaaoksen keskellä. Nyt, kun valaistus on palautettu (sähköt vedettiin viimeisenä pintaan)...patterit huokuvat lämpöä (tulen aina muistamaan ensipakkaset reilu 2 vuotta sitten syksyllä: asuin evakossa kesävintissä ensin ilman mitään lämpöä - sitten 1 öljypatterin varassa) ja keittiössä voi kokkaamisen lisäksi tiskata (lähes 3 vuotta pelkkää mikroruokaa ja pesuvatitiskausta)...Nyt aivan tavallinen arki on yhtä Juhlaa :D! Kaaokseen mahtui onnistumisen tunteiden lisäksi hikeä, kyyneleitä, totaalista remonttiväsymystä - remontista & 3-vuorotyöstä johtuvia, epätoivontäyteisiä "luovia taukoja"... Mutta tämä koti on kaiken sen arvoinen, ei elämä muuten olisikaan niin värikästä! Tämä pitkä (ja yhä jatkuva) projekti, kaikki nämä muistot ovat tehneet talosta Kodin! Siispä: Paljon voimia kaaoksen keskelle ja Onnea projektillenne...älkää odottako sen valmistumista - kuin jonnekin perille saapumista- vaan nauttikaa projektista itsestään - kuin matkasta... ;D <3

    VastaaPoista
  11. Helouu Jovelan talopäiväkirjan lukijat. Johanna pyysi minua ilmoittamaan teille että heillä kaikki on ok, vaikka mitään ei blogissa olekaan kuulunut viikkoon. Jovelassa kävi niin hassusti että kahvit kaatuivat tietokoneen päälle ja tietokoneetonta elämää vietetään hetki. Parhaimmassa mahdollisessa tapauksessa huomenna jo kone toimii ja näin ollen Johanna pääsee huikkaamaan teille kuulumiset. Tämän viikon aikana kuitenkin!! Malttamattomana minäkin täällä jo odotan uusia kuvia, sillä siellä on kuuleman mukaan tapahtunut taas vaikka ja mitä jänskää.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No huh. Onneksi oli niin pienestä kysymys. Ehdin jo ihmetellä. Vaikka joo, kyllähän sekin töitä teettää, että saa kaikki tiedot kaiveltua ja siirreltyä uudelle koneelle. Tylsä homma!

      Poista
  12. Hei Johanna siellä Jovelassa! Löysin eilenköseoli blogisi kun googlasin omavaraisuudesta ja olen ihan kyynelsilmin ollut täällä lukemassa tätän kaikkea. Tähtitaivaan kadottamiseen pysähdyin oikein pitkäksi aikaa, olet niin oikeassa tuossa kaikessa! Ja osaat niin hienosti tuoda kaiken tähän "paperille" luettavaksi. Enemmän kuin innoissani odotan mielenkiinnolla kaikkea tulevaa mitä Jovelassa tapahtuukaan :) Kiitos että kirjoitat tätä blogia!

    VastaaPoista
  13. Ajattele, te ootte nyt siellä!! Tuntuu täällä asti. Onnea, onnea!

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit!