jovela

jovela

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Gerda-rouvan kesävaatteet

Sataa, sataa ropisee, vaan saapas keittiöpuutarhan asukit vettä. Välillä saakin sataa, mutta juhannuksena soisi auringon paistavan ja oikeastaan jo tänäänkin. Pari päivää sadetta tekee oloni aina hieman mollivoittoiseksi. Olo on kuin Villa Gerdamme seinällä, harmaa ja nuutunut. Tai ehkä se on vaan fiiliksestä kiinni, miten asiat näkee. Toisaalta Villa Gerda on hyvin sympaattinen ja säänpieksämässä kunnossaankin omalla tavallaan viehättävä.

Aikanaan varmasti skandaalimaisen tapahtumaan liittyvä Villa Gerdahan on etupihamme sisäänajon oikealla puolella ja sen ohi ajaa kaikki tätä tietä ajavat autot. Pikkutalo reppana se odottelee kunnostusvuoroaan satoi tai paistoi, eikä sen kunnostusvuoro ole horisontissa vielä pitkään aikaan. Kesävaatteet Gerda kuitenkin sai. Hieman kukkia sentään pitää näin suven alla olla. Tiistaina sai Gerdakin kesävaatteet.




Löysimme keväällä romukirppikseltä kivat takorautaiset ikkunalaatikot (4kpl) viiden euron kappalehintaan. Niistä yksi laitettiin nyt Gerdan päätyikkunan alle kannattelemaan juuttisäkkiin istutettuja pelargonioita. Vanhaan peltisaaviin istutettiin valkoisia kukkia ja talon 150 vuotta sitten rakentaneen perheen viimeisen talossa asuneen jäsenen kunniaksi sisäänajon luo laitettiin talosta löytynyt vanha penkki, jonka vierellä on kyseisen isännän nimellä merkitty maitotonkka.


Tällä pyörällä on ajeltu Jovelasta kylälle silloin ennen. Siitä voi hyvin olla kuutisenkymmentä vuotta aikaa, sillä tämä Pyrkijä-pyörä on 50-luvulta. Enää ruosteinen pyörä ei kuljeta ketään, mutta kyydissä voi silti olla kukkia; pelargoniaa ja nicotianaa. Kylläpä näyttävätkin tuossa reuhkalta. Juuttipussikin on nurpahtanut reunukselta. Sitä se sade tekee.

Villa Gerdan päädyssä sukutilan viimeinen isäntä voi edelleen ainakin mielikuvissani poltella piippuaan penkillään istuen ja katsella ohi ajavia naapureita. Villa Gerdan kuistin edessä taas on ehkäpä pikkuhuvilan viimeisen asukkaan, Gerdan itsensä pyörä. Olisiko Gerda ajellut kyliltä kukkia korissaan? Taidanpa ajatella niin olleen. Gerda on rakastanut kukkia. Hänen ruusunsa, jotka jouduttiin leikkaamaan alas saakka, ovat sitkeää sorttia ja tekivät heti uudet taimet kun raivausleikkuri oli lopettanut työnsä. Rakkaudesta kukkiin kertonee sekin, että Villa Gerdassa on ollut kukkatapetteja kaikkialla. Gerda lienee ollut myös kaikkien niiden vuokkojen ja muiden kukkien istuttajana. Hänen jälkeensä tilalla asui enää tuo suvun viimeisenä talossa asunut herra ja hän ei tarinoiden mukaan piitannut puutarhasta tuon taivaallista!

Tänään on hyvä päivä mielikuvitella kaikkea. Sataa, sataa, ropisee. Taidanpa keitellä kupin teetä, laittaa Agatha Christien äänikirjan soimaan ja jatkaa sitten töitä. Kun kädet puuhaavat, mieli voi seikkailla missä tahansa! Taidanpa kuvitella itselleni aurinkoisen päivän ja liukua mielikuvitusmaailmaan, jossa Jovelassa on kaunis kesäpäivä, renki terottelee viikatteita isännän kanssa, liinapäiset piiat kantavat päiväkahvitarpeita puutarhan puolelle kanojen pyrähdellessä kannoilla, talon emäntä kurkkaa pitsiverhojen takaa tuvan ikkunasta ja Gerda itse leveälierisessä kesähatussaan nyppii rikkaruohoja kukkapenkeistään tervehtien ohi ajavaa postimiestä. Niin, jotain sellaista se on varmaankin silloin ollut..

Auringonpilkahduksia sateiseen päivään toivottelee

Jovelan Johanna

20 kommenttia:

  1. On tuo Villa Gerda harmaantuneena niin viehättävä, mikä kuistikin! Ja kesäkukkasi tekevät hienon kontrastin tuohon patinoituneeseen harmauteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Gerda on kuin kauniisti harmaantunut rouva. Ylväs, vaikka polvia hieman pakottaakin, eikä ryhti ole enää kuten nuorna ;)

      Poista
  2. Minä jo näin mielessäni Gerdan pyöränsarvelle unohtuneen huivin hulmahtelevan tuulessa, ei mene kuin hetki kun hän kepein askelin palaa pyörälleen :D

    Nuo Villa Gerdan ikkunat!! Voih...kauniit kauniit kauniit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Gerda on niin mielikuvituksen vilkastava persoona! hyvin eläväinen kerrassaan!

      Poista
  3. Kiva, kun kerroit meillekin mielikuvituksesi tuottaman tarinan...kovin on toden tuntuinen. Varmasti se suurinpiirtein noin menikin..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi! Olen melkoinen mielikuvituspakolainen. Pää aina täynnä jos mitä seikkailuja ;D

      Poista
  4. voi miten kerrot Gerdan tarinaa....sinun postauksiasi on niin mahtava lukea,sitä onnentunnetta,mikä niin hyvin lukijoillekkin välittyy ja ihan kaikkea,sieluahivelevää sisustamista,koiruuksia...iso kiitos,että jaat tätä kaikkea meidänkin nautittavaksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hirmuisesti, Kiisu! Miten ihana kommentti <3

      Poista
  5. Kylläpä tuo luonnollisesti harmaantunut puu sivelee silmää. Toiset joutuvat harmaannuttamaan puutavaraa, mutta teiltä löytyy aitoa sävyä<3 Minullakin on harmaannuttamisen opettelu ollut projektilistalla, mutta vielä en ole saanut ryhdyttyä toimeen. Mökille rakennettava terassi pitäisi saada Villa Gerdan sävyiseksi.
    Ihanaa viikonloppua♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmaata ja ruskeaa löytyy Gerdan seinästä ja kaikissa eri murretun sävyissä. On tainnut luontokin harjoitella seinillä!

      Poista
  6. Kauniisti olet saanut taloon sopivaa kesäilmettä näkyviin.
    Niin ihana kun tuo teidän päätalonne onkin, niin Gerda on kyllä totaaliseati vienyt sydämeni. Olen tainnut hehkuttaa tätä jo aiemminkin :-)
    Sormet ihan syyhyävät maalaamaan tuota ulkopintaa. No ehkä yritän malttaa mieleni ja odottaa, kun tuonne asti remppanne ehtii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän maalaushommiinkin päästä, kunhan juhannuksesta joudetaan ja säät sallivat. Ennen syksyä joka tapauksessa :)

      Poista
  7. voi ei miten KAUNISTA ja vanhaa patinaa ...tuo pyörä kruunaa kyllä teidän pihan ja nuo kukkalaatikot takorautaisena (löysitpä edullisesti )
    Teidän talovanhus on vaan niin ihgu <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo pyörä on niin hupaisa ja sillä on kavereitakin tuolla verstaan ylisillä kun joku vaan uskaltaisi sinne mennä penkomaan ja saisi tavaraa rontattua alas.

      Poista
  8. Voi miten kaunis yhdistelmä on nuo valkoiset pelargoniat ja harmaantunut puu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajatella, etten lainkaan pitänyt pelargonioista ennen kun aloimme etsimään sopivaa taloa. Hyvin outoa!

      Poista
  9. Ihanan näköistä! Kauniisti harmaantunutta puuta ja nuo ikkunat ovat niin upeat kaikkine koristuksineen!! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo ikkunat ovat niin suloisia. Lienekö sitä mieltä sitten, kun ikkunat ovat joskus kunnostettuina ja olisi aika pestä niitä :D

      Poista
  10. Luonnostaan kulahtanut puu on myös josta itse pidän kovasti. Kauniita kuvia kaikkinensa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sään pieksemä on kyllä kaunista, kunhan ei laudoitus päästä vettä hirsille :)

      Poista

Kiitos kun kommentoit!