jovela

jovela

maanantai 30. kesäkuuta 2014

Ihan tavallinen maanantai Jovelassa

Aamusta ylös (virkeänä, voi wau!), sähköpostien tarkistus ja kohti juna-asemaa tapaamaan palaveerauskaveria. Muutama työpuhelu autosta käsin. Kimppalounas ja samaan aikaan pyykkien pyörittelyä lounasravintolan pesulassa. Kaupan kautta Jovelaan jatkamaan työasioita. Pakkaa lähetystä, tarkista osoite ja vapauta loota Matkahuoltoa kohti.

Nappaa kuva palaveerauskaverin puolelta pöytää. Tarkista työmuistiinpanoasioita ja päivitä niitä (lappuseinä). Tuskaile hieman salissa olevien matskujen vuoksi ja totea, että näin hämäränä päivänä ei ole mitään tsänssiä häärätä matskuja sisävarastoon. Päätä järjestää sähkömiesasia asap, jotta saamme valoa. Keskustele tulevasta projektista ja vetele joitain suuntaviivoja paperille.



Juo kahvia, syö pullaa, kun sitä kerrankin on. Unohda sähkömies (DOH) ja soita sen sijaan paikalliseen rakennusfirmaan, jota on käytetty aiemminkin. Juttele alustavasti puulieden ja sen kevythormin asennuksesta. Nielaise muutamaan kertaan hinta-arviolle, joka on ihan asiallinen muihin verrattuna, mutta silti kirpaisee. Sovi alustavasti katselmuksesta tarkempaa tarjousta ajatellen. Tee lisää töitä. Naureskele hieman. Sählää. Jatka töitä. Soita pari muuta puhelua. 

Tutkaile sadekarttaa ja totea, ettei pyykkejä kannata viedä ulos - ainakaan vielä. Vie saunalle osa päivän ostoksista. Sytytä kynttilöitä ja tuli pönttöuuniin. Jatka töitä. Käy läpi laskutusta. Juo taas kahvia, tässä vaiheessa jo kylmennyttä.




Etsi lempparipuutarhahanskat ja käy taistoon mitäliekirvoja vastaan seljassa. Haiskahda lopulta itsekin etikan ja mäntysuovan sekoitukselle. Ihastele perunan sieviä kukkia ja hämmästele juhannuksena maahan laitettujen pottujen uusia alkuja.



Käy tarkistamassa sähköpostit. Vastaa niihin. Hoida muutama muu työasia pois. Painele ulos. Tuijota pöllimuuria ja huokaise ihastuksesta kun klapia alkaa lentelemään kottikärryihin. Team kuutioittain klapia huhkii menemään.


Nyhjäise tyhjästä jonkinlainen klapisuoja yhdessä isännän kanssa ottaen entinen ulkosuihkukoppi käyttöön. Katoksi kelpasi pari vanhaa komeronovea ja makuualustaa. Kerää pilkettä ja kaarnaa Team klapin viuhuttaessa kirvestä. Nauti näkymästä, klapissa on motin alku ja mottia tuosta vielä tulee.



Kipaise taas sisälle. Tarkista meilit, tee mitä pitääkin osastolla leipätyö. Tarkista taas sadekarttaa. klo. 21 pitäisi sataa. Kipitä takaisin ulos. Vielä ei sada. Ilahdu kuistirempan etenemisestä. Vain hieman lahoa yhdessä kohtaa ja sekin on jo korjattu. Kuuntele kädet silmillä kuinka kuisti nitisee isännän nostaessa alennutta nurkkaa ylemmäs. Tutki rakenteisiin piilotettua kolikkoa, joka on niin ruostunut, ettei siitä saa mitään selvää. Kuvittele julkisivua valmiina ja huokaise monta kertaa tyytyväisenä. Ruoki koirat ja käytä ne ulkona.



Riivi Villa Gerdan nurkalle aloitettua kukkaniittyä. Polta kätesi nokkosiin kahdesti, koska et ensimmäisen kerran jälkeen viitsinyt vetää hihaa alemmaksi. Vedä hiha alemmaksi ja polta näppisi tuijottaessasi hassua lintua samaan aikaan kun nyyhdät heinää nokkosten vierestä. Ihaile sormet pakottaen kukkaniitylle ilmaantuneita kukkia. Kukkaniitty on kolmivuotinen projekti. Kuvittele millainen kukkaniitty on ensi vuonna, kun osa kukista aloittaa ensimmäistä kertaa kukintansa. Puna-valkoinen kukkaniitty puna-valkoista päätaloa kohti. oi-oi!



Déjà vu vaan, jos vaikka tarkistaisi taas meilit ja lähettäisi niitä lisää. Käy läpi muistiinpanot, tee muutama lisäys. Tee huomisen työsuunnitelmaa. Paijaa koiria. Syö iltapalaa ja tuijota taivasta. Ei sada. Kello on kymmenen. Jos veisi ne pyykit sittenkin ulos. Pahimmat tummat pilvet ovat jo menneet. Sateiselta näyttää. Jospa kuitenkin..

Lähde isännän kanssa viemään pyykkejä ja toivo parasta. 

Ryysyrannassa, ei kun Jovelassa!

Tuumi, että tänään on ollut hyvä päivä. Klapeja ja kaikkea. Puhdasta pyykkiä, lounas. Tehtyjä töitä. Kahvia ja tupakkaa, kuten siinä laulussa sanotaan. Uni ei ole kaukana. Pönttöuuni hönkii lämpöä.

Voi, miten ihanan tavallinen maanantai Jovelassa 

Jovelan Johanna

28 kommenttia:

  1. Voiko maanantait olla noin ihania? Ilmeisesti. :)

    VastaaPoista
  2. Se taitaa olla vähän miten sen mielessään tuumaa ;D Voisihan sen ajatella sitenkin, että työpäivä meni papereita pyöritellessä, meiliviidakkoa purkaessa ja matskuja potkiessa, pyykkiä piti pestä, selkää pakottaa kaikki pyllistelyt pitkin pihaa, kirvat söi seljat, pää haisee pikkelssin ja mäntysuovan sekoitukselle, ulkosuihkukopista tuli puuvaja, koska ulkosuihku meni rikki, sormia ja käsivarsia kihelmöi tulisten nokkospusujen jälkeen, pönttistä on pakko polttaa, koska ilmat on niin koleat ja ne puhtaat pyykitkin ihan varppina kastuu yön aikana kun se sade tulee myöhässä kuin VR:n junat :DDD

    Hyiii! Olisipa kurja päivä! Tämä maanantai oli ihana ;)

    VastaaPoista
  3. Pi kun ahkeraa!! Minä jos olisin tehnyt vastaavan, niin tällä päiväklä lukis vain jotain laiskottelun, lukemisen, piirtämisen ja syömisen (plus herkkuejen syömisen) vaihtelevan järjestyksen yhtämittaista pötköä. Postissa käyntiä ei voi edes laskea työksi vaikka se olikin "ainoa mitä sain aikaiseksi" :)
    Mutta täytyy sitä viiden viikon loman aikana yksi perse-homeessa-sohvalla-päivä pitää....ei täydykin ?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä täytyy! Olen ihan sitä mieltä, ettei yksi päivä riitä. Ei yhtä ilman toista, eikä kahta ilman kolmatta ja kun siihen malliin menee, viikkokin on ihan mahdollista saavuttaa ;D

      Nautinnollista lomaa sinne!

      Poista
  4. Pyykit ulkona kuivumassa antaa niin kotoisan vaikutelman :-)
    Niin kuin sanoitkin, asenteesta se kaikki on kiinni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se vaan jännä juttu, tuo ulkopyykkijuttu. Mulla on ihan sama tunnelma. Ulkona liehuva pyykki on vaan jotenkin NIIN ihanaa.

      Eikä tullut yöllä sadetta. Sormet ristissä nakuttelen, jotta ei sataisi tänäänkään. Saisi tuoksuvat (kuivat) pyykit kaappiin illalla <3

      Poista
  5. Voi että, kun osaat niin mahtavasti tallentaa arkisen tunnelman - työn ja touhun suhteessa ympäristön havainnointiin ja siitä iloitsemiseen. Ilman tätä jälkimmäistä tuon elämäntyylin nautinto jäisi vain puolitiehen. Olet kyllä ihan huipputyyppi ja niin nautin lukea tällaista tekstiä. Juuri tuosta arkisesta ahertamisesta minäkin iloitsen, mutta tuntuu, etten vain osaa sitä pukea sanoiksi läheskään yhtä hyvin, jos ollenkaan. No, ei haittaa, ainahan voin piipahtaa Jovelassa samastumassa! :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sun ulosannissa ei kyllä ole mitään petrattavaa! Luen aina suurella ilolla ja nautinnolla kuvauksia Idurista ja muustakin. Niin usein koen sun jutuista löytäväni omia tunteita ja ajatuksia, vaikka en niitä olekaan ääneen täällä sanonut. Kiitos kovasti näistä sanoista. Ihan häkellyin. Ihanaa kun tulet tänne "samaistumaan" ja lukemaan mitä meille kuuluu. Elämänmatkalla ollaan, ihan alussa. Tästä riittää tarinaa vielä vuosiksi, arvelen ;)

      Tälle tämän tyylin kirjoittelulleni on nyt ihan syy. Yritän, ellei mitään esteitä tule, tallentaa yhden viikon ajan elämäämme täällä kerran päivässä päivän koostaen. Luulen, että siitä on itselleni hyötyä ja iloa myöhemmin. Saas nähdä kuinka käy. Aika usein ei pääse toteuttamaan aikeitaan, kun jotain muuta tapahtuu ja sitten ajallisesti ollaan ihan muussa kyydissä.

      Poista
  6. Nyt oli kirjoituskärpänen puraissut Jovelan emäntää, eihän tässä perässä pysy olleskaan. Kolme postausta jäänyt ihan täysin huomaamatta. IIIIIKS. :D

    Ensimmäiseen huomaamatta jääneeseen kirjoitukseen: päätit sitten pistää sen oven myyntiin, hyvä päätös! Mähän sua jo yritin auttaa sen suhteen, kun sanoin oman mielipiteeni. Hihih. Olkaatte hyvät myös sen toisen asian suhteen.

    Toiseen huomaamatta jääneeseen kirjoitukseen: Kivaa että sakkilauta pääsi tupaan, kyllä sille keksii aina jotain kivaa tekemistä vaikka ei osaiskaan pelata. Välillä pitääkin höllätä ja heittää kaik ylimääränen narikkaan. Pitäiski tehä teille narikkapaikka johon aina välillä saa ja pitää heittää se kaikki muu ja ottaa edes yksi hetki vain olemiseen.

    Tähän kirjoitukseen: oottapa olleet ahkeria heti maanantaina ja se kuulostikin kovin paljon kivemmalta kun omani. Ehken saanut puettua sitä edes omassa päässäni näin kivan kuuloiseksi, saati että mitä se olisi tekstitettynä. :D Liihläähpuuuhhh.. Nyt uuteen päivään!! Loppuviikko taas aikamoista pyöritystä. :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle tuli viime viikon rankkuuden jälkeen akuutti löpinäaitis, joka purkautuu tänne blogiin ;D

      Toivottavasti tänään on mukava päivä jos eilinen ei sitä ollut. Ainakin suunnitelmat kuullostivat kivoilta!

      Halaus ja rutistus sinne :)

      Poista
  7. Luin pitkältä jaksolta tapahtumia täällä ja niin paljon kaikkea! Mieleen jäi kuitenkin yksi asia: onneksi joku muukin roudaa pyykkiä kasseissa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kyllä! Eihän meillä ole täällä Jovelassa kuin nyrkkipyykkikone! En kyllä kaipaakaan konetta. Ehkä joskus sitten, ehkä ei. Meistä on oikein mukavaa käydä pesaisemassa pyykit lounasravintolassa. Syödään muiden tekemää ruokaa ja pyykit jylläävät menemään samassa paikassa kerrosta alempana. Kun ollaan syöty, pyykit kassiin, autoon ja kotiin narulle.

      Olen myös huomannut tämän tehneen muutoksen omaan käyttäytymiseen. Kun ennen oli konetta ja pyykkitupaa, tuli pistettyä vaatetta ihan turhaan pesuun, siis liian aikaisin. Täällä vaihdamme vuodevaatteet kerran viikossa, samoin pyyhkeet. Pikkupyykin pesen saunassa. On erikseen ulko- ja sisäyövaatteet (joita pestään harvemmin), arkivaatteet, röhnövaatteet ja sellaiset vaatteet, joita ennen kutsuttiin pyhävaatteiksi. Pyykkiä syntyy ainakin puolet vähemmän. Sanoisin, että reilusti yli puolet vähemmän. Tahran kun voi poistaa ihan putsaamalla se kohta. Ennen vaate lensi kaaressa pyykkikoriin. Kun menen saunaan, pesen alusvaatteet siinä samalla. Tämä toimii kyllä loistavasti. Ennen pyykkiä tuntui olevan vuoria. Outoa.

      Poista
  8. Voi Johanna, ihan parhautta! Ja pyykit ulkona...kesät talvet aina kun kelit sallii. Sitä tuoksua ei voita mikään! Ens viikolla alkaa lämpimät kelit, siihen saakka nautitaan "erilaisesta" kesästä jossa tulee tehtyä sisälläkin sentään jotain askareita, ja niitä töitä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei voita, ei! Kaikki ne "fresh linen" suihkeet ja kynttilät ei ole mitään verrattuna aitoon ulkokuivattuun pyykkituoksuun. Se on vaan niin <3

      Poista
  9. Ihana, ihana päivä...piti kirjoittaa ihan Sannan sanoin, ihan parhautta...koko päiväsi...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Usein mulla on näin vuoroviikoin :) Yksi viikko on yhtä dead lineä ja naamalleen kaatumista iltaisin ja sitten on näitä "toimitus-,paperi- ja suunnittelu" -työviikkoja. Nyt on se jälkimmäinen :)

      Poista
  10. Ei ryysyranta vaan asuttu talo, se kaikkein paras näkymä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä tämä talo on taatusti odottanut. Että joku asuisi taas :)

      Poista
  11. Vastaukset
    1. Ei hassumpi, ei ollenkaan. kelpo suorastaan!

      Poista
  12. Ihanalta elämältä kuulostaa!Tulipa mieleeni noista teidän remonttihommista,että ootkos vilkassu koskaan antiq.fi sivua. . .löytyy korjausosia ja vaikka mitä ihanuutta,kaappeja,piironkeja. . .Lämpöä ootellessa,terkuin aamun lukija :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä muista käyneeni katsomassa, joten kiitos vinkistä! Tällä viikolla sulla onkin aamulukemista useammalle päivälle ;) Ihanaa kun jaksat olla hengessä mukana. kiitos!

      Poista
  13. Harvinaista herkkua päiväsi pitää sisällään...mutta sopivasti kaikkea...kyllä kelpaa...vai mitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. .. en päivääkään vaihtaisi pois.. :)

      En edes niitä tohinaviikkoja, jolloin ei tunnit tahdo piisata ja uuvuttaa. Sekin on elämää ja itsessään sekin arvokasta. Oma valinta :)

      Poista
  14. Oi, miten pidänkään tuosta asenteesta, jonka avulla arkisiin asioihin ja jopa vastoinkäymisiin voi positiivisesti suhtautumalla saada ujutettua onnellisen olon tunnelmaa<3 Siihen pyrin itsekin välillä onnistuen ja välillä taas humpsahtaen negatiivisemmalle puolelle...Asenne ratkaisee niin monessa asiassa:) Hymyjä viikkoosi♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hymyjä myös sinne :)

      Tämä viikko on mulla ihan tietoisesti positiivisessa hengessä menevä. tarvitsen nyt hieman itseohjaamista. On mukavaa tietoisesti pohtia mitä kivaa päivään kuuluu - ei niitä tekemällä tehdä, mutta huomaamaan tietoisesti että tämä arkipäivä tänään sisälsi monta kivaa juttua. Huomasitko tollo, vai menikö päivä naristen ;) Tällaista itselleni puhelin ja totesin että ehei, kyllä ilo on vahvasti läsnä ja harmituksiinkaan ei tarvitse takertua. Mitäs tuosta, onhan vielä toinen jalka jäljellä, tuumasi mies kun alligaattorin kohtasi ;D

      Poista

Kiitos kun kommentoit!