jovela

jovela

maanantai 9. kesäkuuta 2014

Uuden ja vanhan kohtaaminen

Kylläpäs on isännällä ollut haastetta tuon julkisivulaudoituksen säästävän remontin kanssa. Useampaan kertaan on saanut uutta hirsiponttia laittaa, purkaa ja aloittaa uudelleen ennen kun asiat alkoivat loksahdella kohdilleen. Vanhaan hirsiseinään minkä tahansa kiinnittäminen on aina haastavaa, kun pohja ei ole tasainen ja mittasuhteet vaihtelevat koko ajan.

Vaan hyvällä alulla tuo on. Nyt kun tekniikka ja järjestys on selvä, työkin etenee mukavasti. Omaa silmääni ihan hivelee tämä remppavaihe keskeneräisenäkin (osa puuttuu vasemmalta ja alatippalista myös).


Säästävää remonttia suositellaan aina vanhoihin taloihin. Ei ole mitään syytä purkaa vanhaa jos se ei ole rikki. Tässä yhdistyy sulassa sovussa uusi ja vanha. Kun molemmat saavat maalin pintaansa, lopputulos on varmasti hieno!


Hyvä Jovelan isäntä! Kyllä tuosta vielä komea julkisivu saadaan rakkaaseen röttelöömme.

Ja minä sitten! Noh, töitä on piisannut ja deadline oli taas vieraana viime viikon siten, että meni viikonloppukin töiden parissa (ärh), mutta nyt taas vedetään hieman henkeä. Jos vaikka lähtisi ongelle? Tai istuisi tämän ihanista ihanimman lumipalloheisimme alla katselemassa taivaan sineä pohtien ken moisen pensaan on tänne alunperin istuttanut ja kuinka se todella vanhanakin jaksaa kukkia näin hurjasti? Olisiko Gerdan perintöä peräti?


Vaan ei, ei sentään. Työt ensin, huvi sitten, mutta jospa kuitenkin sen kahvikupposen tuonne ulos veisin ja siellä ryystelisin ja joutaahan sitä sinne ongellekin isännän kanssa, kun hieman sorttaa tekemisiään siihen malliin.

Sinisiä taivaita ja kauniita kesäpäiviä toivotellen

Jovelan Johanna

19 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kerrassaan! Tuosta tulee vielä sievä julkisivu <3

      Poista
  2. Sehän näyttää suoralta, just niinku pitää! Ehkä mein silmät ei heittäny summamutikassa tehtyä viivoitusta. :) Hyvä Jovelan isäntä ja emäntä!! Ootta huippuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isännän kädenjälki tuossa näkyy :) Mulla ei taidot ja selkä moiseen taivu!

      Poista
    2. Sä et hokannu tota emäntä kehua!! Se tais olla jatkumoa hmmmm, viikonlopun kehuille!!! :D Hiiiiih.

      Poista
    3. Luontaista vaatimattomuutta. Tämän kerran ;DDD

      Poista
  3. Taitava timpuri Jovelan isäntä on, niin hienoa jälkeä on tehnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekevä oppii! Kyllä tämä vanha talo tekee korjaajastaan taidokkaan :)

      Poista
  4. Hienolta näyttää julkisivu jo nyt! Ja noita lumipallokukkia pitäisi meillekin hankkia, ne ovat niin ihania....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo lumipalloheisi on tällä hetkellä jokapäiväinen ilo. Se on niin <3

      Poista
  5. Hieno tulee!! Niitä aurinkoisia päiviä sinnekin :-) täälä ainakin sataa tällä hetkellä vettä mutta jospa se aurinko palais pian<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä ei ole tämänpäiväistä (keskiviikko) minuutin sadekuuroa laskematta satanut lainkaan. Hellettä melkein pukkaa :)

      Poista
  6. Juuri niin, maalipinnan myötä tuosta tulee ihan huippuhieno. On järkevää työstää julkisivua juuri noin (ja muitakin kohteita), eli että remppaa vain sen, mikä on rempattavaa. Yliremontoinnin välttämistä joutuu vähän opettelemaan, tai ainakin me, olen huomannut. Monessa kohdassa on nimittäin alkuperäisestä suunnitelmasta peruutettu taaksepäin :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se hetki, kun julkisivu alkaa olla maalausvaiheessa, olen odottanut niin kovasti. Nyt ollaan jo lähellä. Puhutaan viikosta, kahdesta!

      Liekö sellaista remppaa ollenkaan, ettei jotain toisin tekisi tai jättäisi kokonaan tekemättä ;)

      Poista
  7. Kyllä näyttää nyt sitlä vahvasti, että piika on Jovelaan saatava, justsilleen :) Kartanon Frouvan pitäisi joutaa istuksimaan aina välillä huvimajassa Herran kanssa. Piian passata kaffekupit, ne kultareunaiset, silverbrikalle, viereen baakelssia ynnä herrasväen leipiä - niitä kaksfooninkisia, missä on vadelmahilloa välissä - ja viereen sokeriskooli sekä kermanekka. Sitten sirosti niiata niksauttaa ja todeta: "Härskapet on hyvät ja kastaa". Olisi se somaa teidän siellä nautiskella ja ryystää sirosti pikkusormi koukussa.

    Kylillä Hildur supattaisi Pappilan piialle, miten meidän Frouva se on niin naturelli, itse tahtoo onkia kalatkin. Istuksivat Herran kanssa rannassa ilman parasollia, koirat seuranaan ja kalastavat. Niinkuin sitä ei nyt saisi Herraskartanon kyökkiin kalaa muutenkin, kulkevaiselta kalakauppiaalta, arma dagar
    .
    Oojaa, mutta on siellä Kartanossa heidän hyvä elellä ja Hildurin piikoa ;) Eihän teiltä puutu enää kuin kotitonttu, tuolta senkin voi kotiinsa pyytää http://www.tyynelantontut.fi/

    Terveisin Keekis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sua Keekis! Sun pitäisi ehdottomasti kirjoittaa joku opus! Tai mistä tiedän, oletko jo kirjoittanut. Taitoa ainakin on siihen malliin. Nämä sun jutut ovat aina niin hauskoja ja eläviä. Helmiä suorastaan!

      Kiitos tonttuvinkistä. Tuo täytyy tutkia, vaikka täällä pihalla onkin sammakkokuninkaan valtakunta ;)

      Poista
    2. pssst. noi tyynelän tontut on mulle ns tuttui, kun entisen luokkakaverin äitee omistaa sen paikan. Ihana paikka. Tontut ne vasta onki tosi tosi hienoi, kandee tosiaan tutustua! :) Sori ku huikkaan tänne toisen kommentteihin. :D

      Poista
    3. Psst! Okei! Kuitti! Käynnistetään siis operaatio snatch the nisse ;D

      Ne on tosiaan loistavan näköisiä!

      Poista
    4. Heh, en ole kirjailija, joskus kauan sitten toimittanut tosin yhden ohuen opuksen, tuskin sitä oikein kirjaksi voi laskea. Tykkään vain kirjoittaa ja jotenkin olette elämällänne Jovelassa nostaneet pintaan alter-egojani, maalaiskreivittären ja herraskartanon piian -selvästi mulla on sivupersoonia, kuten huomaat ;)

      Jos aikanne joskus myöten antaa, käykää ihmeessa Tyynelässä. Ette pety! Mökkimme on sielläpäin, joten tulee kesävieraiden kanssa aina piipahdettua. Paikka sinänsä on jo lumoava, Eija Porkola puolisoineen on tehnyt hyvää työtä. Ja tontut *huokaus*. Niin eläviä ja aidon oloisia, että ihan kuulee niitten supatuksen joka yltyy puheeksi heti kun turisti oven takanaan sulkevat.
      Luulen kyllä, että sammakkokuningas hyväksyisi kotitontun, varsinkin kun talvella kruunupään on vähän viluista hoidella valtakuntaansa.

      Terveisin Keekis

      Poista

Kiitos kun kommentoit!