jovela

jovela

maanantai 4. elokuuta 2014

Onnistumisen iloja

Uutiskynnys ei taida ylittyä toteamalla, että kuumaa on ollut! Viime viikko meni tiiviisti töiden parissa aina lauantain iltapäivään saakka, jolloin palasimme keikalta Jovelaan ja hetken kuluttua hyppäsimme takaisin autoon ajellaksemme naapurikylään kesäjuhlille. Kesäjuhlissa sitten unohtuikin arjen askareet. Oli musiikkia, hauskaa seuraa, maistuvat tarjoilut, lämpöä, kesätuulen lempeitä puhalluksia ja elokuun tummuva yö. Aivan ihanaa!

Noh, Jovelassa ei siis ole tapahtunut sen kummempia. Varmaan sitä samaa kuin vähän joka torpassa ja kodissa, lämmöstä ollaan nautittu ja oltu nauttimatta. Alkaahan tässä kieltämättä jo pientä helpotusta helteisiin kaipaamaan. Puut kellastuvat, korret kuivuvat ja vasta illalla jaksaisi tehdä jotain muutakin kuin hikoilla. Olen pitkin kesää ylistellyt paljun ihanuutta, mutta nyt annan rispektiä tuolle porakaivollemme. Ilman sitä meillä ei olisi mitään elossa tuolla keittiöpuutarhan puolella, jossa lämpö nousee näillä helteillä 40 asteen hujakoille. Päivällä siellä ei kestä olla kuin paljussa ja kasveilla on karmea jano. Ilman porakaivoa kaikki kasvatettava olisi kuollut kuivuuteen. Kunnallisella vedellä kastellen hommasta olisi tullut järkyttävän kallista. Oma porakaivo on osoittautunut investointinsa arvoiseksi hankinnaksi. 

Keittiöpuutarhasato paranee päivä päivältä. Superhyvää perunaa tulee hurjat määrät. Lämpö ja jatkuva kastelu on saanut laatikoiden asukkaat reippaaseen kasvuun. 

Meillä on niin maukasta porkkanaa!


Makeita minitomaatteja (Tiny Tim), 9 puskaa täynnä tomskuja.


Kukkakaalin söpöisiä pesiä, jotka korjataan pakkaseen loppuviikosta.


Parsakaalia, joka sekin alkaa olla korjauskypsää. Mitä herkkuja meillä onkaan pian pakkasessa. Kaikkea ei kaksi ihmistä saa tuoreena syötyä!


Palsternakka on vasta kasvuvaiheessa, mutta voi hyvin. Palsternakka on suurta herkkuani. Voi miten odotankaan sitä päivää, kun isännän kanssa ajelemme fasaanikasvattajan luo ja ostamme pakkaseen paisteja. Jonain sykyisenä päivänä meillä herkutellaan fasaanipaistilla ja paahdetuilla hunaja-palsternakoilla. Satoa näyttäisi tulevan runsaasti parin istutuslaatikon kasvateista. Oi, oi, olen niin täpinöissäni näiden lootiemme kasvattien kanssa!


Kyllä nuo punasipulitkin alkavat olla sitä kokoa, että nekin pian korjataan. Koska sato on runsas, pilkon osan silpuksi ja leikkaan valmiiksi renkaiksi pakkaseen.


Punaviinimarjaa tulee edelleen. Ohi kävellessä tulee aina syötyä kourallinen.


Ensimmäiset kurkkupikkelssit tehdään tällä viikolla. 4 kurpitsantainta on levittäytynyt laatikostaan aidan yli ja ali, sinne ja tänne. Kurpitsoita on tulossa paljon ja ne kasvavat hullun nopeasti nyt, kunhan saavat vettä. Tämä oranssi kaunokainen päätyy ensimmäisenä purkkiin. Osan kurpitsoista kuutioin ja paistan pakastettavaksi. Herkuttelen jo mielessäni paahdetuista kurpitsoista tehdyllä samettisen pehmeällä sosekeitolla, joka maistuu syksyllä niin makoisalta. Myös siemenet paahdetaan.


Ruokakomerossa vaniljakastikepurkit odottelevat treffejä omenapiiraiden kanssa. Pidän omenapiirakoista kaikilla tavoilla valmistettuna, mutta yleensä itse teen omppupiirakan omenakompotista, joka on kanelissa ja sokerissa haudutettuja omenakuutioita. Niitä sitten laitellaan taikinaan tai Ålannin pannukakkutaikinan sekaan. Voi miten ovatkaan hyvää! Omenakompotin aika alkaa olla käsillä jo ensi viikolla.


Vielä kesäkuun lopussa olin aivan varma, ettei lämpöä vaativat ananaskirsikat ehdi tehdä hedelmiään tänä kesänä saati että hedelmät ehtisivät kypsyä. Sääennuste ennustelee helteen jatkuvan ainakin tuonne 17.8 saakka, joten taitaapa vaan ananaskirsikkaakin tulla. Kovasti on jo hedelmää pensaassa.



Tällaista kuuluu tänne Jovelaan. Tulin miettineeksi kuuluuko oikeastaan mitään. Ei mitään erikoista, hyvää kuuluu. Tavallista. Arkea. Juuri sellaista, jota olen kaivannut. Hyvää elämää.

Taidan kiepsahtaa salaattipenkin kautta ja tehdä meille hieman murkinaa. Lukaista työpostit. Pakata lähetyksen  ja kysyä josko isäntä kävisi laittamassa sen matkaansa. Käydä vilvoittelemassa paljussa. Lukea kirjaa. Juoda kylmää mehua. Syödä jälkiruoaksi jäätelöä. Vetää sadettajan oikeaan kohtaan odottamaan auringon kääntymistä. 

Ei mitään erikoista. Arkea Jovelassa.

Jovelan Johanna


20 kommenttia:

  1. Täälläkin arki pyörii sadonkorjuun ympärillä, sekä kastelun. Jälkimmäinen alkaa jo tylsistyttää :

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on se Bilteman 2,95 maksanut sadettaja. Huippuostos, mutta ensi keväänä teemme kuitenkin sen kastelujärjestelmän, jota tänä vuonna ei ehditty väkertää ;)

      Poista
  2. Miekii viikonloppuna yrttejä kuivasin ja pakastin. Kuuma on kyllä. .mukava oli aamulla lähtee töihin kun lämpöä oli vain 14 astetta. .siitä se nopeasti kyllä nousi yli kolmenkymmenen. .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä ei ole juurikaan tainnut edes yöllä mennä paljoa alle 20 asteen ja heti aamusta on pahuksen kuuma.

      Nooh, ei tässä mene kahtakaan kuuta kun saa alkaa marisemaan sateista ;D

      Poista
  3. Superia :D
    Arki on parasta - jopa tämä muutamaa astetta vaatimattomampikin ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arki ON parasta! Ihanaa olla siinä iässä, että arki on ihanaa. Sunnuntaitkin on ihania. Laiskat ja lokoisat :)

      Poista
  4. Herkkuja parhaimmillaan, omasta maasta! Tietää ainakin mitä syö :-)
    Meillä tastaat söivät kaikki herkukat. Miten suojaat pensaat niin, ettei linnut jää ansaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei ole ollut mitään suojia pensaissa. 2 koiraa ja me itse ollaan ilmeisesti niin pelottavia, että marjaa on riittänyt tasapuolisesti kaikille ;D

      Poista
  5. Voi teitä onnellisia... minäkin olisin halunnut jäädä vielä torpalle. Vietin siellä reilut viisi viikkoa (yhden yön kävin välillä kotona Helsingissä nukkumassa) mutta nyt loma on ohi ja työt kutsuvat jälleen. Paljon suunnittelemistani hommista jäi tekemättä (ja siitä syytän hellettä ;) ) mutta toki kesään mahtui paljon mukavaa; Pori Jazzia, Crusell-viikkoa, kirpputoreja, kesävieraita ja -vierailuja, veneretkiä, mehun- ja hillonkeittoa (vaikka viimevuotisiakin on vielä jäljellä) ja ennen kaikkea rentoutumista. Kotia kohti ajellaan nyt hieman apeana, ja ahdistaa jo pelkkä ajatuskin siitä että nämä vapaina kesää viettäneet varpaat pitäisi sulkea työkenkiin... Haaveilen pikaisesta paluusta, jokohan jo ensi viikonloppuna pääsisin takaisin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan niin hyvin viime vuonna, kun piti lomaviikkojen jälkeen lähteä pois Jovelasta takaisin kaupunkiin. Haikeus oli valtava, mutta toisaalta se vahvisti tunnetta siitä, että tämä on meille oikea paikka.

      Onpa ihania juttuja sulla ollut lomalla! Vie varpaat heti takaisin viikonlopuksi ;D

      Poista
  6. Kylläpäs teillä on upea saalis tulossa! Nyt on kyllä ollut valtaisan hienot ilmat kaikille kasveille, kunhan vain muistaa kastella. Meilläkin omenapuu notkuu omenoita.. Viime vuonna sain yhden omenan puustamme, kun naapurin muksut oli syöttäneet kaikki toisen naapurin hevosille. Tänä vuonna on onneksi eri naapurit ja saadaan itsekin nautiskella sadosta. Suklaakirsikat ajattelin kerätä huomenna, saa nähdä mitä niistä keksisi tehdä, vai söisikö sellaisenaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jopas on kersat olleet viime vuonna vauhdissa! Voi että kun meilläkin olisi kirsikoita <3 Olen ihan kirsikkapöhkö tyyppi! ;D Kirsikkahilloke on muuten superhyvää! Sitä itse tekisin jos olisi paljon satoa.

      Poista
  7. Satokateus nostaa päätään :D No ei vaan, ihan huippua, että on noin messevä saalis tulossa! Nautitaan helteistä niin pitkälle kuin niitä riittää, eiköhän sitä pimeää loskaakin ole taas tiedossa ihan omiin ja naapurinkin tarpeisiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä totta, vaan liika on liikaa. Soisin hieman säädyllisemmin tuon mollukan meitä korventavan. Ihanaa kun on kesä ja ihanaa kun aurinko paistaa, mutta liika kuumuus uuvuttaa. Otan ilahtuneena vastaan ne säät, jossa mittari on tuossa 20 asteen lämpimämmällä puolella. Pimeää ja loskaa ei viitsisi edes ajatella ;D Jospa meille tulisikin pitkä ja lämmin syksy!

      Poista
  8. Upea sato tulossa ja sitä täällä vaan ihmettelen, että ekaa kertaa tuota hommaa tuossa mittakaavassa teet ja jälki on mitä mainioin. Viis siitä, vaikka osa kaalisadosta meni parempiin suihin.

    Sinussa asuu selvästi pieni puutarhuri. Lisäksi sisustaja, hortonomi ja kokki ainakin!

    Sadosta säilöttynä tulee entistä ihanampaa kun ne on laitettu kauniisiin purkkeihin ja viimeistelty etiketein ja koristein. Kaunista katseltavaa. Olen täällä vähän ottanut mallia näistä sinun säilöntäjutuista. Tänävuonna ajattelin antaa joulun aikaan omia säilöttyjä tekeleitä ystäville lahjaksi. Kiitos jakamistasi resepteistä:)

    VastaaPoista
  9. Ihan itseänikin hämmästyttää, että ollaan saatu jotain kasvamaan ;D

    Voisin suositella sitä punasipulihilloa. Se on hieman jouluinen, muttei liikaa ollakseen vaan jouluajan herkku ;)

    VastaaPoista
  10. On tässä satoa! Hienosti onnistuttu - jännästi kasvit osaavat hoitaa homman itse, kun perusedellytykset täyttyvät ja ennen kaikkea saavat vettä :) Toivottavasti tullaan perässä mahdollisesti ensi vuonna, olisi mukava kokeilla vähän suurempaakin kasvatusmäärää kuin tässä meidän pienessä rivitalopihassa...

    VastaaPoista
  11. Hyvin ovat osanneet hommansa ilman meidän puuttumista asiaan - tai ehkä sen vuoksi ;D Vettä vaan ja siellä ne puskee itseään kohti aurinkoa :)

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit!