jovela

jovela

lauantai 9. elokuuta 2014

Suloista suopaa!

Muistanette sen mysteerikukan, jonka taimia täällä blogissamme arvuuteltiin pitkin kevättä. Taimet osoittautuivat rohtosuopayrtiksi, kiitos Päivänpesän elämää -blogia kirjoittelevan Katjan. Katjan tunnistettua tuon kukan, jota kasvaa valtoimenaan (rajatulla alueella) tupapäätymme puolella pihaa, tutkin tietysti mikäs kukka se tuo tuollainen rohtosuopayrtti on, nimikin niin erikoinen.

Wikipedia osasi väittää ja muut lähteet vahvistaa, että kyseessä on ikivanha hyötykasvi. Nimi viittaa sen kahteen käyttötarkoitukseen, saippuaan ja rohtoon. Rohtosuopayrtin lehdet, juuret ja itse asiassa koko kukka sisältää saponiineja, jotka synnyttävät saippuavaahtoa vedessä. Suopayrttipesunesteen kerrotaan olevan erittäin helläväraista, josta johtuen museot käyttävät sitä edelleen pesuaineena arvotekstiileilleen. Villan pesussa tämä rohtoyrtti on kuulema voittamaton. Aiemmin rohtosuopayrttiä on käytetty myös rohtona ja lääkkeenä, mutta lievän myrkyllisyyden vuoksi sitä ei enää suositella rohtokäyttöön. Monet herkästä ihosta kärsivät ovat kuitenkin kokeneet rohtosuopayrttipesunesteen iholleen mukavaksi. En löytänyt mitään kirjoituksia tai tutkimuksia joiden pohjalta saippuakäyttö olisi vaarallista (olettaen ettei saippuanestettä juo pullotolkulla). Saponiini on yleisesti kasvi- ja eläinkunnassa esiintyvä miedosti myrkyllinen glykosidi, joka liukenee 30 asteiseen veteen. Myös pesupähkinöiden pesuominaisuudet perustuvat saponiiniin, joka siis on luontainen saippua luonnossa. Mainittakoon vielä, että rohtosuopayrttijuuren pesuominaisuudet ovat pesupähkinöitä paremmat.

Minua kiinnostaa kovasti tuo saippuakäyttö. Keräsin jo rohtosuopayrtin kukkia kuivumaan (mikä uskomaton tuoksu!) ja puhuin isännälle, että hieman syksymmällä otetaan tuolta maasta muutama juuri ylös. Ne juuret ovat valtavia. Tämä tuli todettua keväällä. Tässä on kuvasarja Rohtosuopayrtin kasvuvaiheesta taimesta kukkivaksi kukaksi ja mukana on kuva myös YHDESTÄ juuresta ensitaimivaiheen aikana. Juurakon haarat olivat hyvinkin porkkanapaksuutta.



Kasvista pesunesteeksi

Suomeksi en löytänyt minkäänlaisia ohjeita rohtosuopayrtin saippuakäyttöä varten, ainoastaan lukuisia mainintoja siitä, kuinka hyvää ja hellävaraista saippuaa rohtosuopayrtistä saa ja mainittuja lauseita siitä, kuinka museot ympäri maailmaa pesevät herkät ja arvokkaat museotekstiilit rohtosuopayrtillä. Jostain vanhasta kirjasta tieto taatusti löytyy ihan suomeksikin, mutta nyt jouduin tutkailemaan asiaa muutamalla muullakin kielellä ja törmäsin lopulta Botanical Onlineen, josta löytyi ihan valmistus- ja käyttöohjekin. YouTubesta löytyy myös muutama testivideo, jossa on käytetty kasvin lehtiä.

Litraan rohtosuopayrttisaippuanestettä tarvitaan

50 g rohtosuopayrtin (Saponaria officinalis) juuria (ohje ei kerro miten juuret käsitellään, mutta voisin olettaa, että niitä pilkotaan hieman, aion testata lastuttamalla)
1 litra vettä

sekä halutessa yrttejä, esim 1 soppalusikallinen salviaa, rosmariinia ja laventelia. Itse aion kokeilla sekoitusta, jossa on kuivattua rohtosuopayrtin kukkaa, kuivattuja horsmankukkia ja salviaa.

Yrtit ja rohtosuopayrtin juuria laitetaan kuumuutta kestävään kulhoon. Vesi keitetään ja kaadetaan kasvien päälle. Anna hautua 45 minuuttia, siivilöi ja pullota. Botanical Onlinen mukaan tätä nestesaippualiuosta voi käyttää myös käsien ja kasvojen pesuun sekä samppoon sijaan, sillä se poistaa lian ja suojelee ihoa ja hiuksia. 


To be continued..
 

Alkuvalmistelut on suoritettu kukintojen keräämisen osalta. Juurta kaivetaan ylös sitten, kun tuo kukinta on kokonaan lakannut. Mukavaa syyspuuhaa. Kerron sitten kokemuksia tästäkin testistä aikanaan! Olisihan tuo taas pieni askel omavaraisempaan suuntaan, jos ostetun käsipyykkisaippuan, pintasiivousaineiden ja iholle tarkoitetun nestesaippuan sijaan voisi kuivattaa suopayrttilastuja ja tehdä suloisia omia sekoituksia kemikaali- ja metallivapaata nestemäistä pesuainetta varten. "Tahratestiä" on siis odotettavissa myöhemmin!


Että sellaista soopaa suopaa tällä kertaa!

Kun tämä postaus ilmestyy blogiimme lauantaiaamuna, olemme varmaan vielä unten mailla. Nakuttelen tätä perjantaina ystäviämme odotellessa ja heidän kanssaan ilta tulee varmaankin venymään lauantain puolelle. Grillausta, chillausta, pelejä, saunaa ja paljua on tiedossa, joten lauantaiaamuna saattaa uni maistua normaalia pidempään.

Heikun keikun ja heipparallaa Jovelasta!

Ps. Huomenna (sunnuntaina) on muuten taas superkuuilta, joten nautitaan elokuun upeasta kuutamosta kun sellaista on taas tarjolla!

Jovelan Johanna

19 kommenttia:

  1. Olisipa aikaa tuollaisiin kokeiluihin. Tällä viikolla olin koirien kanssa aamulenkillä aikaisin aamukasteen aikaan ja ihmettelin uskomattoman ihanaa tuoksua. Tähyilin pihaa, joka on täynnä malvaa ja ihmettelin kun malvahan ei tuoksu. Sitten sieltä villiintyneestä ryteliköstä löytyi kuitenkin jotain vielä hennomman vaaleanpunaista ja rohtosuopayrttihän se. Kiva yllätys. Ensimmäinen vuosi on niin mahtavaa näiden löytöjen takia. Jos kasvi vaan tekee siemeniä ajattelin kylvää sitä ympäri pihaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin mahtavat aamut nyt! Itse Huomasin aamukuulauden, sen syksyisemmän saapuneen nyt, kun hurjat helteet ovat hieman taittuneet.

      Olen lukenut, että rohtosuopayrtti leviää sen juurakon kautta. Se leviää todella helposti. Meillä oli tuossa kohtaa ennen myös aivan karsea ryteikkö. Kun raivasimme sen pois, rohtosuopayrtti pääsi kasvamaan rauhassa.Viime vuonna sitä ei vielä ollut paljoakaan, en edes muistanut koko kukkaa olleen, mutta tänä vuonna se täytti koko alueen, joka tälle kukalle varattiin.

      Poista
  2. Mielenkiintoista soopaa -eikun suopaa!
    Vai tuota se sun salaperäinen keväinen yrttyses sitten oli, samanlaista leviäjää ilmeisesti kuin se piiskukin joksi minä sitä veikkailin....täytyypä pitää mielessä, etten tänne ota, olis pian tontti täynnä :D

    Minä muuten eilen illalla jo tuota melkein täyttä superkuuta ihastelin, toivottavasti tänään on kuvattavissa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo se nyt sitten oli! Kova on leviämään, mutta nyt olen siitä vaan iloinen. Tuo kun peitti sen koko pläntin, jonka rajasin tupapäädystä ja se pysyy kyllä kurissa, koska isäntä vetelee suunnillen reilun viikon välein siimalla siitä reunat.

      Oli hieno kuutamo eilen, mutta ei se vielä superkuu ollut. Ainakin mun silmään näytti ihan tavalliselta täysikuulta, mutta se superkuu pitikin olla tänään 10.8.

      Poista
    2. Illalla on sitten hyvä vertailla :)
      Toivottavasti ei o pilviä....

      Poista
  3. Oi, taas opin uutta. On hyvä, että kyseinen rehu kasvaa juuri teidän pihallanne, kun teillä on tuo into omavaraisuuteen.Häpeäkseni ostin juuri mustikat valmiiksi poimittuina ja putsattuina...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitäs häpeää tuossa on! Niin muuten minäkin ostan. En selän vuoksi kykene kyykkimään metsässä, enkä hermojen vuoksi halua kyykkiä metsässä ötököiden syötävänä. Ei ole mun juttu ollenkaaan. Hieman voin johonkin mukiin kerätä, jopa pakkaseen laittaa piirakan verran (kun ei meillä kulu marjaa niin paljoa), mutta ämpäritolkulla mua ei saa keräämään millään ;D

      Eikä sieniäkään. Samasta syystä. ja koska en tunne niitä ja pelkäisin, että kuvakirja kädessäkin onnistuisin erehtymään ja joku pääsisi hengestään.

      Ps. mua puistattaa ismitys. Jos siis väenväkisin pitää noudattaa jotain näkemystä, oli se uskonto, omavaraisempaan elämään askellus tai musiikkimaku. Ahdistavaa sellainen kaikki kaikessa, eikä mitään muuta oleminen. Hrr!

      Poista
    2. Hih...pakko tulla tännekin väliin roikkumaan....mulla poikkes uks kaveri just täällä, oli ollut mattopyykillä. Yäk, sanoin minä! Mä olen pessyt viimeks mattoja ex-anoppini kanssa vuonna kivi ja kirves kun se oli vielä tuleva anoppi. Sen jälkeen on kone pessyt, jos ei sekään, niin kaupassa on mattoja myytäväks asti...
      Lähti sitten jutut mattopesua valitelleesta teinistä marjametsää valittavaan teiniin....mä huuli pyöreenä, että pakotaks sää sinne jos itse tykkäät?? Sanoin, että minuu ei saa sinne edes aseella uhaten - jos vaikka selkä pelittäis, niin ne öttiäiset, äyk. Ja se perkaaminen!!
      Mun marjat tulee matkahuoltoon tuolta pohjosista, yks mun ihana lukijani kerää ne :D
      Mie vaan haen ämpärin kotiin. Ja sieniä on tullut kuivattuna yhdeltä blogikaverilta :)
      Vatut on sentään omissa puskissa....

      Poista
  4. Hitsiläinen, miten mielenkiintoista!
    Meillä kasvaa tuota kasvia tuolla roskapöntön vieressä ja olen pitänyt sitä rikkakasvina ja riipinyt/leikannut sitä surutta.... nyt ole taas fiksumpi, tässäkin asiassa ja aion totisesti testailla saippuan tekoa!
    Kiitos Johanna inspiksestä :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuules kun mulla saattoi käydä justiinsa niin viime vuonna! Mä kun en laisinkaan muista tuota kukkaa viime vuodelta ja silloin kyllä tuli napsittua kuvia joka korresta ihastunena ;D Koska se on niin epäkukkamainen kasvaessaan ja näyttää just joltain rikkaruoholta, saattoipa olla niin, että tuli huiskittua ne tiehensä. Onneksi leviävät juurakosta.

      Niin ihana tuoksu tuossa kukassa!

      Poista
  5. Kiitos, tässä oli uutta tietoa minullekin. Juuri sellaista ohjetta olen kaivannut missä niistä juurista tehtäisiin pesuainetta tai kerrottaisiin miten kasvia käytetään. Kuivuuden takia meillä suopayrtti on kukkinut todella kehnosti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten hauskaa! Laitan heti tänne juttua kun olen testannut tuota! Meillä on kukkinut hyvin. Porakaivon kaulahana on tuon pikkuisen kukkaniityn yläosassa ja aina kun kaivoa käytetään, siltä valuu hieman vettä kukille. Kovin kaua ne eivät kuki kukkaan päästyään. En tiedä kauanko niiden pitäisi kukkia, mutta selkeästi nurpahtelevat kuumuuden vuoksi.

      Poista
  6. Hei!

    Suopayrtillä on toinenkin nimi. Eli Ylioppilasneilikka.

    T. eläinhattu Anne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anne :)

      Luin kukkaoppaasta tätä suopishommaa selvitellessäni, että suopayrttiä on jossain alueella kutsuttu ylioppilasneilikaksi, mutta se on moka. Siinä on mennyt muutama juttu sekaisin. Suopayrttiä on kutsuttu ylioppilaaksi ja ruotsissa/ruotsiksi såpnejlikaksi, eli saippuaneilikaksi. Palavarakkaus taas on tuo studentnejlika, eli ylioppilasneilikka. On emnnyt ylioppilaan ja neilikat sekaisin :)

      Poista
  7. Mielenkiintoista. Ajattelin tätä postausta lukiessani, että olis kiva saada tätä omallekin pihalle. Hetki myöhemmin mies pyysi minua tulla tunnistamaan yhtä pihan perän outoa kukkaa. Näytti tutulta, aivan kuin se olisi juuri tätä:) On sen verran varjossa, että on nyt nuppuvaiheessa. Sitten varmistuu, kun kukat aukeavat.

    VastaaPoista
  8. Jos kukassa on suloinen tuoksu, sen tunnistaa ainakin siitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on sitä! Ai että oon iloinen:) Tuoksu on kyllä aivan ihana, jos sen sais pyykkeihin asti niin kyllä kelpais. Mää ajattelin kokeilla juurakon pilkkomista ja kuivaamista, ja sen jälkeen pesupähkinöiden tapaan käyttämistä. Saas nähdä kuinka käyn. Postailen siitä sitten aikanaan.

      Poista
  9. Heipähei! Kiitos vallan mainiosta vinkistä rohtosuopayrtin suhteen! Aloin heti katsella että koin tutunnäköinen on kasvi ja kyllä vaan - isoisoäidin peruinahan sitä meidänkin pihasta löytyi :)

    Jään tänne vakkariksi, aivan ihana blogi sinulla. Ja upean olette talovanhuksesta tehneet.

    VastaaPoista
  10. Kiitos, Sanni :)

    Jovela on vasta alkutaipaleellaan kunnostuksen osalta. pala palalta tätä laitellaan kuntoon ja sen jälkeen on muutama muu tölli tuossa pihalla ;)

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit!