jovela

jovela

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Ennen, nyt, silloin, tänään

Kiesitallin edustan tarina jatkuu. Raivaukset on saatu päätökseen ja seuraava etappi on kuorikkeen silppuaminen risuista ja niiden levitys kasvimaan kasvatuspaikkojen poluille. Myöhemmin sitten tietenkin istutuspaikkojen mullitus. Mikään kansikuvapuutarha-alue tästä ei ole tulossa, mutta on se hitsisti parempi kuin ennen ja kun kesä saa kaiken kasvuun, uskon, että tästä kiesitallin edustan keittiöpuutarha-alueesta tulee ihan kiva.

Ennen ja jälkeen kuvina

14.3.2014 ja 18.3.2015. Tuntuu kuin tuota olisi tehty kuukausi. Piti oikein tarkistaa, kyllä, tämä syntyi neljässä päivässä. Ehdin kypsyä tunkion purkuun vain kerran.



Kumpareista se on edelleenkin, mutta kiviä on kangettu ylös, lahoja runkoja ja megaoksia rontattu paljun ruoaksi ja maata kropsuteltu Kiinaan saakka.




Näiden kanssa tuli hieman hiki.





Tunkiosta poluiksi. Aita on maisseja varten ja se on oikeasti trukkilava. Passaa hyvin tähän kierrätysjätekeittiöpuutarhaan. Osa tiilistä muodostaa kasvatuslaatikkomaisia kehyksiä. Tunkion jätteitä kerättiin myös läjiin, jotka tasoitettiin. Läjän ympäri kaivettiin lapiolla vallihauta, joka täytettiin tiilimurskalla ja rikkinäisillä tiilenpaloilla. Ne muodostavat kohopenkille reunuksen, joka myös varastoi lämpöä! Lopuksi tunkioläjän päälle levitettiin multaa.




Me ollaan hyvä tiimi, isäntä ja minä. Työvälineinä oli haravat, kirves, moottorisaha, lapio, oksasakset, kottikärryt, puukko ja kropsutin. Voimme olla tyytyväisiä, että tämä kakkoskeittiöpuutarha-alue saatiin meille mieluiseen kuntoon. Tunkiosta toimivaksi alueeksi, jossa uskaltaa kävellä pelkäämättä rikkinäisiä pullonpohjia ja laonneessa heinikossa väijyviä karahkoita tai nilkkoja taittavia kiviä. Kova homma, mutta kannatti, ei maksanut kuin vaivaa ja hyvillä mielin voi ajatella sitäkin, että ihan kaikki tuolla on jätteestä muovattua ja kierrätyksellä väsättyä.

Pääkeittiöpuutarhan puolella plänttiä

Pari kevätseurantakuvaa pääkeittiöpuutarhasta (epätodellista! Jovelassa on pää- ja sivukeittiöpuutarha, reteetä) ;D

Risuaita tänään aamuhuuran aikaan.



Syreenikaari ja istutuslaatikoita



Kevät

On vuosilla eroja.  Serkkuni huomasi, että 2 vuotta sitten olin postannut blogiin tämän (IL, kuvakaappaus) sääkartan. Tänään 2 vuotta sitten täällä oli -16 astetta pakkasta. Eilen oli ollut -21.

Maaliskuun 18. vuonna 2013



Onpa ihanaa, että tänä vuonna on näin. Ulkomittari kertoo +12C ja vaikka hetkeksi viileneekin, ollaan iloisia tästä superkauniista ja ennätyslämpimältä tuntuvasta aikaisesta keväästä.



Aurinkoisin terveisin sorvin ääreltä


Jovelan Johanna

15 kommenttia:

  1. Kaunista! Onnittelut :) Mitäs kiesitallille on suunnitelmissa? paanukatto/tiilikatto vaiko viherkatto :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kiesitalli voidaan pelastaa, peltikatto ja sen päälle rullattavat aurinkopaneelimatot. Kiesitallista voisi tulla orangeria :)

      Poista
  2. Syreenikaari näyttää todella kivalta! Minulla ei ole maalla yhtään syreeniä, täytyypä hankkia, pianhan se leviää. Nuo lavakaulukset ovat kyllä näppäriä puutarhassa, käsittelittekö niitä mitenkään? Vaikka tuollainen raivaaminen on rankkaa, se on palkitsevaa, kun jälki näkyy niin hyvin :-) Toivotaan lisää aurinkoisia kevätpäiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syreeni leviää ja kasvaa vähän liiankin nopeasti, ainakin meillä! Lavakauluslootia ei olla käsitelty. Ne ehkä maalataan punamullalla, ehkä :)

      Poista
  3. Onpa mukava päästä tämän blogin kautta ulkotöihin, kun oikeasti pitää kärvistellä sisätiloissa koko kaunis, ihana, aurinkoinen, keväinen, lämmin päivä, jonka voisi käyttää niiiiin paljon hyödyllisemmin tekemällä pihatöitä :-) Paljon olette saaneet aikaan, mahtaa olla palkitsevaa kun työn tulos on noin konkreettista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa sisällä kärvistelyä tänään täälläkin, mutta kuvia voi aina katsella ;)

      Poista
  4. Tuo on juuri sitä palkitsevinta tekemistä, kun saa ihailla kohtalaisen pian, mitä onkaan saanut aikaiseksi. On kyllä piha muuttunut uskomattoman paljon! Siis, ihanko käsipelillä saitte kangettua nuo valtavat kivet maasta? Meillä pikkuinen kaivurikin oli kovilla, kun noita kiviä väännettiin ylös. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan käsipelillä, vanhan rautakangen avulla, mutta ei me rantapalloa suurempia kiviä siirrelty. Nuo megakivet ovat siinä missä ovat olleetkin. Täällä on valtavia kiviä sekä maan päällä että alla!

      Poista
  5. Uurastuksen tulos on kyllä mahtava! Tuosta syreenikaaresta varmaan tulee oikea katseenvangitsija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syreenikaari <3 Voi miten odotankaan sitä, että se kukkii. Sen alle voisi laittaa pöydän ja tuoleja..

      Poista
  6. Teillä on kyllä kelit suosinut ihan kympillä!
    Täällä on kaikki vielä jäässä ja tiukasti maassa liinni, ei onnistuis moinen urakointi -vaan eipä ole paljon urakoitavaakaan. Joten ihan ilolla katselee kuvia toisten raatamisista ja aikaansaannoksista.
    Ja muistaa kuinka ei jokunen vuosi sitten meinannut osata lähteä kotiinkaan kun piti myllätä pihaa sielunsa kyllyydestä. On se niin kivaa ja terapeuttista...kuinkahan sitä ens kesän oikein meinaa osata ollakaan ihan vaan keinussa lukemassa kirjapinoa pienemmäksi....
    Muka :)

    VastaaPoista
  7. On todella! Oli suorastaan outoa, että tuota tunkiota saattoi kaivaa ihan tosta noin vaan. Lapio upposi kuin voihin, mutta toisaalta juuri sinne paistaa aurinko aamusta iltaan ja epäorgaaninen jäte ei tietenkään jäädy samalla tavalla.

    Jaa-a, kuulostaa kyllä haastavalta kesältä tuo sun kesäajanodotteesi ;D Sun pitää kuule vaan jotenkin siitä selvitä. Ei siinä auta kuin ottaa kirja käteen ja käydä pötkölleen. Meillä kaikilla on vuoremme valloitettavana ;D

    VastaaPoista
  8. Vehmaalla syntyneenä veikkaan, että kunnostamanne talo on Hilleisten Alastalo. Muistan talon asukkaat hyvin. Äitini veli asui Hilleisten Ylistalossa, joten seutu on muutenkin tuttua. Nykyään käyn Turusta uimassa Rautilan saunassa perjantaisin. Matkamme kulkee usein Alastalon ohi ja seuraan korjauksen edistymistä. Hienoa työtä ja onnea uuden elämän alkuun.

    VastaaPoista
  9. Hei Juha! Miten hienoa, että päädyit käymään blogissamme ja laitoit viestiä. Huomasin tämän vasta nyt, kun postaus on jo vajaan parin viikon takaa, enkä lue blogimeiliä useinkaan (jonne ilmoitus viestistä tulee).

    Olet aivan oikeassa! Jos vaan mitenkään jaksat, voisitko laittaa meille sähköpostia jovelassa@gmail.com ja kertoa hieman mitä muistat vanhoista asukkaista ja elämästä täällä. Olisimme siitä erittäin kiitollisia ja iloisia, sillä mehän emme ole paikallisia kuin vuoden verran ja ostimme paikan kiinteistövälitäjältä, joka oli ostanut talon muistaakseni kuolinpesältä. Hän ei koskaan täällä asunut itse, paikasta piti tulla kesäpaikka, mutta aika ja tahto loppui kesken.

    Hyviä saunahetkiä :)

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit!