jovela

jovela

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Onni on tätä

Olipas taas viikonloppu! Tämän viikonlopun projektina oli tehdä katetta ja purkaa se järjettömän suuri risukasa tuolta keittiöpuutarhan laidalta. Risukasa on seissyt siellä keväästä 2013 ja se oli niin valtava, ettei sen yli nähnyt. Tästä läjästä on siis tehty jo risuaitaa sinne ja tänne, mutta pieniä runkoja ja oksaa oli edelleen todella paljon.

Tästä lähdettiin eilen aamulla.



Läjässä oli omenapuuta, saarnia, koivua, pihlajaa ja sekalaisia pensaita.




Tässä isäntä on jo purkanut läjät ja lajitellut rungot, oksat ja oksasilppuriin menevät oksat. Tästä lajittelukuvasta oikeastaan näkee vasta, kuinka paljon tuossa sitä tavaraa olikaan.




Sillä aikaa yours truly tunki oksaa, keppiä, ohutta runkoa ja risua oksasilppuriin. Äidin makuupussimainen untuvatakki tuli tarpeeseen. Lämpötila ulkona hädintuskin plussan puolella ja ajoittain tuulikin puhalteli. Pariin kertaan saatiin hieman jäätävää raemaista lunta poskille.




Tein kahdessa päivässä 20 kukkuraista kottikärrykuormallista oksasilppua ja olen nyt sen suhteen sisäänajettu. Ihan ok laite, nimeltäänkin OK. Maksoi itsensä takaisin jo lauantaina. Laite jäi vain pariin kertaan jumiin. Se ei pidä tuoreesta ohuesta risusta, mutta paksumpaa se syö kuin turbokani porkkanaa.

 


Sitten tehtiin aitaa. Se on aika ropelo aina alussa, mutta toki sitä trimmataan.



Aitaa ja oksasilppua. Tuon silppurin mukana tulee keräyspussi. Se on ihan huuhaata. Pienikin tuuli ja kevyt kassi lörpöttää siten, että hake menee kassin ohi. Laitoin kassin (jota ei siis saa mihinkään kiinni) tilalle muovilaatikon ja johan alkoi Lyyti kirjoittaa.




.. ja sunnuntaina ennen hämärää aita oli valmis!

 


Tässä vielä tuon alueen ennen ja jälkeen kuvat. Ois taas se voittajafiilis. Lopettaa ei olisi malttanut millään.

 


Olen kyllä ihan koukussa tähän puutarhassa puuhailuun, eikä isäntäkään huuli lurpallaan tuolla häärännyt. Lopuksi vielä harasimme kaikki ei-maantuneet kuivat lehdet ja pikkuoksat pois putsatulta alueelta. Isännällä on taas huomenna vapaapäivä, joten pikkaisen vielä aitaa lisätään saunan taakse ja kakkoskeittiöpuutarhan puolelle. Sitten takapiha onkin risuaidoitettu. Tuntuu uskomattomalta!

Ajattelin laittaa tähän vielä summittaisen pohjapiirroksen tuosta keittiöpuutarha-alueesta. Kasvihuonekin siinä jo on, vaikka se saapuukin vasta ensi viikolla. Viikonloppuna se sitten lienee jo pystyssä ja pääsen hieman laittelemaan sitä.

 


Olen niin super-super iloinen ja tyytyväinen! Aikoinaan oman osuutensa bilettänyt kaupunkilainen on onnellisimmillaan möyriessään tuolla pihalla. Se kieltämättä yllättää itsenikin, mutta mun onnela on täällä Jovelassa tuon isännän kanssa, enkä muuta enää kaipaa. Tämä riittää ja itse asiassa arvostan päivä päivältä enemmän päätöstämme lähteä hakemaan erilaista elämää. Tämä on nyt sitä, viikon kuluttua jo vuoden verran, enkä ole koskaan ollut onnellisempi, vaikka kuluneeseen vuoteen onkin kuulunut myös suurin kohtaamani suru. Suren edelleen joka päivä hieman, en vaan puhu siitä juurikaan. Joka päivä, tänäänkin, olisin taas halunnut soittaa äidille ja kertoa, kuten niin monta sataa kertaa aiemmin: "arvaa mitä!" ja sitten kertoa milloin mitäkin Jovelaan liittyvää, johon äiti melkein aina vastasi: "Ei ole totta! ihanko totta, upeaa! ja sitten sanoimme, että ensi kerralla kun tulet, niin katsotaan ne yhdessä. Sellaista se suru on, numero johon ei enää voi soittaa. Kaipaus.


Mutta nyt iloitsen tästä viikonlopusta. Miten voikaan ihminen olla iloinen risukasan selätyksestä. Yksi viikonloppu, toistakymmentä metriä risuaitaa ja 20 kottikärryllistä oksasilppua. Ei paha, ei paha! Pian täällä nousee savu saunan piipusta ja käymme lauteille nauttimaan ansaitusta rentoutuksesta.
 

Lopuksi vielä kukkimaan käynyt lumipalloheisi aiemmin siistitystä pensaasta. Tuvan lämmössä 2,5 kuukautta etuajassa kukkii hän.


Rentouttavaa sunnuntai-iltaa toivottelee

Jovelan Johanna

40 kommenttia:

  1. Ootte te kyllä käsittämättömän ahkeria!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me oltiin hirmuisen reippaita, olen itsekin sitä mieltä, mutta oli tuota kyllä kivaakin tehdä. Kovin palkitsevaa :)

      Poista
  2. Superaplodit sinne!!!
    Teidän ahkeruudella ei ole kyllä rajaa. Ihan mielettömän hyvältä näyttää!
    Tiedän tuon ikävän ja halun pirauttaa rakkaille. Uskon kyllä, että äitisi tietää touhunne :)
    Tekeminen auttaa suruun. Siksipä varmaan itsekin myös touhuan koko ajan jotakin, jos en töiden parissa pakerra.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Voit arvata fiilikset kun pian sen jälkeen kun Jovela ostettiin, ryteikköjä alettiin raivata ja risuvuori nousi takapihan laitaan. Tuossa kohdassa ei olla kävelty tai maisemaa risuvuorien takaa nähty sittemmin.

      Tekeminen auttaa suruun ja ylipäätään mieltä askarruttaviin harmeihin. Huomaan, etten edes töitä ole ajatellut koko viikonloppuna. Onpas mukava lähteä tähän viikkoon mieli virkistyneenä :)

      Poista
  3. Voi kunpa meilläkin olisi pian tällainen kevät :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon sinne nyt ja heti tai ainakin tosi pian saapuvaa kevättuulta, joka sulattaa lumet ja aukaisee puiden silmut :)

      Poista
  4. Anu tuossa viekin sanat suustani: superaplodit ovat paikallaan! Ja tämä tulee ihan sydämestä, koska nyt on hyvä vertailukohta omasta tekemisestä. Jostain syystä itselläni oli viikonlopun aika veto pois enkä saanut kylmässä viimassa tehtyä lähellekään puolta tuosta mitä siellä on saatu aikaan. Env aan saanut pihatyöinspiraatiota. Siitähän se on loppujen lopuksi yleensä kiinni ja sinulla selvästi ollut ihan mieletön draivi päällä. No, seuraavaan kertaan ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällaiset hommat on toden totta kovin fiilispohjaisia. Jos on se draivi päällä, homma etenee ihan eri tavalla, eikä musta ole yhtään huonompi idea olla tekemättä jos mitään fiilistä ei ole. Joskus tietenkin se fiilis voi siinä tehdessä syttyä, mutta kyllähän kroppa levon ja joutenolon tarpeesta vihjailee vastaan haratessaan ;)

      Meillä oli draivi päällä. Tuli oikeen samanlainen himo kuin viime viikonloppuna tuon kompostin selätyksen kanssa.Haluttiin valmista ;) On se niinkin, että kun sen kasvihuoneen toimitus aikaistui 2 viikkoa ja soratkin on tulossa, niin tuo oli nyt syytä tehdä, jotta sai sitä haketta sille alueelle.

      Kävin ensimmäisenä aamusta katsomassa miltä maailma näyttää ilman risuvuorta ikkunan takana. Oli se vaivan arvoista, tuon risukasan purku aidaksi :)

      Poista
  5. Onpa ollut urakka! Oksasilppu on mitä mainionta tavaraa minne tahansa puutarhassa. Ja mikä määrä valmista risuaitaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuolla hakkeella saa monta kohtaa kakkoskeittiöpuutarhalla hoitohelpommaksi. Katetta oli oikeastaan kivaa tehdä. Sai siinä olla sormiensa kanssa tarkkana ja otteiltaan varma. Rouhimeen menevät oksat tuppaavat piiskaamaan ilmaa, auts!

      Poista
  6. Mieletöntä! Olette te mahtava ja aikaan saava emäntä ja isäntä! :)
    Ihan huikeasti olette hommia paiskineet.
    Kiva nähdä miltä Jovelan pihapiiri näyttää kesällä kaikessa väriloistossaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Ja on kuule mahtavaa jo sekin, että saa nähdä pihan ilman ryteikköjä ja ylimääräisiä kasoja kaikkea ;)

      Miltähän piha näyttääkään kesällä, oi!

      Poista
  7. Teillä on ollut siellä mahtava tekemisen flow päällä :) Meidän pieni piha on vielä ihan jäässä, mitään ei voi puuhastella paitsi kuistin portailla istua suunnittelemassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli aika jäätävä viikonloppu säiden osalta, mutta toisaalta ihan hyvä niin, sillä homma oli aika hikistä. Tästähän se sää taas kääntyy keväisempään suuntaan. Ihanaa :)

      Poista
  8. Siis vau, jos addiktio pitää johonkin olla, niin tuo sinun/teidän on kyllä kohdentunut aika optimaaliseen kohteeseen!! :)) Meillä talvella puista lennelleet oksat ja risut loikoilevat vielä ihan onnellisina pitkin pihaa. Ehkä pitäisi aloittaa ryhtiliike ennen kuin alkaa liikaa nolottaa!

    Eivätkö muuten olekin ilon ja surun kyyneleet uskomattoman lähellä toisiaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin sitä oksaa piisaa kyllä. Meillä on eniten saarnia pihalla ja se on kaunis puu, mutta sen oksat napsuvat herkemmin poikki tuulessa ja se näkyy sitten pihalla.

      Me ei olla hukattu ny hetkeäkään tästä tarjoillusta aikaisesta keväästä, kun kaikki tällaiset hommat on niin paljon helpompi tehdä ennen kun maasta alkaa puskemaan lisää kortta.

      Ilo ja suru, yhtä ja samaa tavallaan. Sitä suree sitä kokemansa ilon menetystä, joka tekee kipeää. Jos sitä iloa ei olisi ollut, ei olisi suruakaan - ainakaan tällaista ja nyt kun on suru, myös ilokin korostuu. Sitä on herkempi myös ilolle. Ainakin minä siis olen ja huomaan olevani sietämätön kaikelle negatiiviselle, vääryyksille ja murheille. Taitaa olla se sammio jo täynnä. Enempää ei mahdu tähän naiseen.

      Poista
  9. Jösses kun ootte ahkeria!! Onko teidän vuorokaudessa enemmän tunteja kuin muilla vai miten saatte noin paljon aikaan??? Huikeaa!!! Nostan teille hattua. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa! Ei taida olla, valitettavasti ;) Me saadaan ehkäpä siksi paljon aikaan, koska meillä ei ole muuta elämää :D Tarkoitan nyt, että meillä ei ole lapsia tai sellaisia velvoitteita, joiden vuoksi olisimme paljon pois kotoa. Viikonloppuisin kun ei ole töitä tai isännällä pajaharjoittelua, voidaan hyvin hypätä suoraan sängystä aamupalapöydän kautta pihalle ja tulla takaisin vasta kun massut huutelee ruokaa. Sitten takaisin hommiin.

      Jos ihan oikeasti puhutaan, niin me tehdään usein hommat projektiluontoisesti. Kun tartutaan hommaan, meillä on jo hyvä käsitys siitä miten ja missä järjestyksessä se kannattaa tehdä ja mitä välineitä siihen tekemiseen tarvitaan. Kun on aikansa muhinut jotain juttua päässään, se tekeminen on aika simppeliä ja joutuisaa sitten kun hommaan päästään. Ja me ei sitten tehdä muuta sillä kertaa. Vain se yksi asia. Homma pysyy kasassa ja valmistuu.

      Poista
  10. Voi kuinka olette olleet ahkeria ja kuinka kivaa teillä on ollut! Tuo risuaita on mielettömän kaunis ja sopii paikkaansa kuin nenä päähän.

    - Elma -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Elma :) Olihan tuo rankkaa hommaa, mutta silti kivaakin. Tällaisia aitoja on tehty jo satoja vuosia, joten tänne meille risuaidat sopivat oikein hyvin, vaikka Suomessa ne eivät ole olleet samalla tapaa yleisiä, kuten Englannissa, Tanskassa ja Irlannissa.

      Poista
  11. Tuo oksasilppuri on kyllä hyvä keksintö, ja se silppu on ihan aarretavaraa, joka katteena pitää mukavasti rikkaruohoja kurissa. Teidän risuaitaideaa olen alkanut pyöritellä päässäni mahdollisena vaihtoehtona mökille, siellä kun polttopuuhommissa tulee niin valtavasti risuja. Tässä lopuksi vielä mielestäni aikas hyvää palautetta blogillesi: mieheni käy myös silloin tällöin täällä lukemassa juttujasi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nöyrä kiitos ja kumarrus SisusHerranille siellä :)

      Tuo risuaitaidea ei muuten ole meidän ja tuskin tuota kommenttia ihan niin tarkoititkaan, mutta näitä aitoja on siis tehty satoja vuosia. Itse sain inspiraation Edwardian Farm -sarjasta, jota katselin You Tuben kautta elokuussa 2013.

      Juttu on täällä. Linkki ko. ohjelmaan ei toimi, mutta Youtubettamalla ohjelman nimen, sen löytyy kyllä sieltä..

      http://jovelassa.blogspot.fi/2013/08/risuaitoja-ja-suosituksia.html

      Poista
  12. Niin tuttu tuo tunne, kaipaus, numero johon ei enää soittaa. Siitä huolimatta kevätpuuhat ja kesän odotus, kuin itse elämä. Kaikki jatkuu niinkuin kai kuuluukin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä näen siten, että suruun ei ole hyvä jäädä kiinni, koska silloin yhden ihmisen koko mennyt elämä kutistuu siihen hetkeen, kun hän nukkui pois ja suremaan jäävän elämä ei etene, eli tavallaan myös kutistuu siihen yhteen hetkeen kahden ihmisen elämässä.

      Mun äiti oli mulle niin rakas, etten halua kuoleman olevan merkityksellisempi kuin äidin elämä oli. Suru saa käydä joka päivä, koska ei sitä voi estääkään, mutta asumaan se ei saa jäädä.

      Poista
  13. Eilen oli vähän paha päivä puutarhahommien kannalta, mutta kyllä se taas kirkastuu. Tuohon risuaidan tekemiseen jää koukkuun. Upealta näyttää suunnitelmat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ainakaan turhan kuuma tullut, kun kylmä viima puhalsi pitkin poskia ;) Ei tullut kylmä silti ja illalla posketin hohkasivat pitkään oikein tervettä punaa.

      Poista
  14. Niin sitä jaksaa touhuta,kun on mieleistä tekemistä ja unelma Jovelan uudesta kukoistuksesta...mielettömästi olette saaneet aikaan "silppua"hih,hih...mut oikeella tiellä olette.
    Hyvä että kerralla sattui okkea silppuri,mulla kokemusta toisenlaisesta ,mitäänaikaansaamattomasta silppurista...olisinkin utelias tietämään minkälainen ja mistä ostettu silpputi tekee noin hyvää jälkeä...tarvetta nimittäin olisi.
    Aurinkoa päiväänne♡ täällä sataa lunta ja paikkapaikoin on vielä runsaasti lunta pihassakin...ei vielä päästä haravoimaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei nämä hommat taatusti paljoa kiinnostaisi jos ei omaa laiteltaisi. On siinä vissi ero!

      Meillä taisi silppurin kanssa olla tuuria. Vaihtoehtoja oli meinaan tasan yksi. Muut olivat loppu tai vasta tulossa. Tuon silppurin merkki ja linkki hankintapaikkaan on tuossa tekstissä kottikärrykuvan yläpuolella. Mitään vertailukohtaa tai -kokemuksia meillä ei ole, joten voimme vain todeta, että se hoiti hommansa. Ohutta risua sillä ei kannata tehdä, jää vaan jumiin liiskautuneena tai tulee läpi koskemattomana ja se keräyspussi on lähinnä vitsi. Sitä ei saa mihinkään kiinni, pienikin tuulenvire saa sen reunat lörpölleen.. eihän sellainen toimi. Mutta itse laite ja sen tehot olivat kohdillaan.

      Poista
  15. Tätä touhua on sitten kiva katsella näin vierestä :D
    Ihan vähän kun itsellä on samaa hulluutta olevinaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotain pientä myllerryskuumetta ole ollut havaitsevinani myös siellä suunnassa ;D

      Poista
  16. Taas täällä kateellisena katselen teidän ahkerointia :) Itse en viikonloppuna sanut kuin muutamia siemeniä purkkeihin ;) Kovasti riittäisi raivattavaa minullakin tuolla "uudella pihalla", olisipa ensi viikonloppuna jo lämpimämpää niin ulkotyötkin maistuisivat ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä ainakin sää heittelehtii ihan kuin talvi ja kevät ottaisivat toisistaan mittaa. Tänään +8, huomenna +2, pääsiäinen näyttäisi lupaavan +6 astetta.

      2 vuotta sitten oltiin 15-20 astetta pakkasella tähän aikaan ja lunta satoi vielä kuun lopussa oikeen kunnolla :D

      Poista
  17. Kiva lukea tälläistä blogia, kun itsellekkin tulee noita puuskia niin sit kyllä tapahtuu! Onneksi löysin tänne! Aurinkoisia kevät päiviä sinne ahkerille!

    VastaaPoista
  18. Ollaanpas siellä oltu ahkerina! :) Vautsivau! ...Mulla on jäänyt päähän, että meillekkin vois tehdä tuollaisen risuaidan tienvarteen, jotta kanat pysyis pihalla paremmin (ne keväällä tulevat kanat, joista minulla ei vielä ole tietoakaan) mutta risuaidan teko tyssää siihen, ettei meillä ole ryteikköä! Mistähän saisi ryteikköä halvalla :D :D

    VastaaPoista
  19. Ihana blogi! (olen käynyt ennenkin, mutta unohtanut :( ) Vaikutatte olevan samoissa puuhissa kuin mekin! Nyt eksyin tänne risuaidan ohjeita etsiessäni. Savotta alkaa pääsiäisenä! Kasvihuone samoin odottaa kokoamista ja muutoinkin kasvilavat on tekeillä jne jne jne :) Profiilisikin vaikuttaa tutulta: oman osuutensa bailannut

    VastaaPoista
  20. ^^^... jatkoa (jäi pätkä pois) ... naishenkilö täälläkin downshiftaa ja hakeutuu luonnonmukaisempaan elämäntyyliin ilman nykyajan kotkotuksia (vapaamuotoinen tulkinta) :)

    VastaaPoista
  21. ^^^Ja nuo edelliset kommentit kirjoitti siis Mamma Vee (jonka Blogger profiili oli jotenkin vajaa, kun ei löytänyt nimeäni) :)

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit!