jovela

jovela

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Kotivaratesti 2

Tein ensimmäistä kertaa kotivaratestin elokuussa 2014 ja sen jälkeen muutamakin on pyytänyt, että olisin kirjoittanut aiheesta hieman enemmän ja kertonut miten testiaikana ruokapuoli eroaa arjesta (vai eroaako?). Kotivara-aiheisia postauksiamme löytyy täältä ja edellisen kotivaratestauksen oma postaus täältä. Viime viikolla Jovelassa pidettiin kotivaratestiviikkoa, joten kirjoitan nyt hieman enemmän tästä aiheesta.



Mikä kotivara?

Kotivaraksi kutsutaan sitä arkitarpeiden määrää, joka kotitaloudesta löytyy ns. pahan päivän varalle. Kotivara on ennen ollut luontainen osa elämää, sillä kaikkea ei aina ole ollut saatavilla ja toisaalta omavaraisemman elämisen aikaan omatuotantoa piti säilöä vaikkapa talvea varten. Kotivaralle on olemassa erilaisia viranomaissuosituksia, jotka mielestääni kuitenkin ovat kovin pieniä.




Patakaapin päällä on purkkeja kyljellään täynnä arkikäytössä kuluvia yleistarpeita. Niitä on kätevää täyttää kulutuksen mukaan ruokakomeron varastosta.

Miksi kotivara?


Kotivara on yksi keino varautua tilanteeseen, jossa tavallisten arkisten tarpeiden tyydyttämiseen tarvittavien tuotteiden saanti keskeytyy tai loppuu. Tällaisia tilanteita laajassa mittakaavassa ovat tietenkin sodat tai muut vakavat poikkeustilanteet, mutta pelkästään kaupan tai kuljetusalaa koskeva lakko, pidempiaikaiset sähkökatkokset, tuotannolliset ongelmat, tuontiin liittyvät katkokset, tuontituotteiden valmistajamaassa tapahtuvat poikkeustilanteet tai muut yllättävät tapahtumat, vaikkapa henkilökohtaisen taloustilanteen muutos ajavat meidät tilanteeseen, jossa tyhjästä on paha nyhjäistä. Kotivara on myös oiva keino säästää rahaa, sillä kerralla suurempien erien ostaminen tarjouksia hyödytäen on taloudellista omavaraisesta tuotannosta puhumattakaan. Hamstraamisesta ei ole kyse. Elintarvikkeita ja tuotteita käytetään kronologisessa järjestyksessä siten, ettei mitään mene hukkaan, kaikkea on vaan enemmän, kuin välitön tarve vaatisi. Taloudellisuus näkyy myös siinä, ettei elintarvikkeita tarvitse ostaa kertakäyttöä varten "mitäs tänään syötäisiin" -periaatteella.




Kuvassa saarekkeen vetolaatikoissa pidettäviä jokapäiväisiä tarpeita.

Mikä kotivaratesti?


Kotivaratestin tarkoitus on testata miten oma kotitalous kestäisi tilanteen, jossa viikkoon ei voi ostaa mitään ja kertoa se testin jälkeen niin monta kertaa, kuin oma kotitalous pystyisi testin toistamaan (ei välttämättä ihan samoilla aineksilla). Näin syntyy käsitys siitä, kuinka kauan oma kotitalous kykenee ruokkimaan jäsenensä (edes hengenpitiminä) ja huolehtimaan arkisten asioiden sujuvuudesta jos varastoa ei voisi täydentää. Kotivaratestin aikana toki voi ostaakin jotain olellista, sillä tarkoitus on hahmottaa sitä tarvetta. Kotivaratestin aikana ei mielestäni ole järkevää vetää purkkihernekeittoa viikon ja todeta, että hengissä selvittiin. Myös sellaisia survival -henkisiä, jopa kuukauden kestoisia kotivaratestejä kyllä tehdään, mutta me emme.

Meidän kotivaratesti yksnkertaisuudessaan mittaa kuinka monta ateriaa nykyisellä raaka-ainemäärällä pystyttäisiin tekemään ja riittäisikö raaka-aineita yksinkertaisiin aamiaisiinkin.


Meillä kotivaratesti pyrkii siihen, että mahdollisimman tavanomainen elämämme olisi mahdollista mahdollisimman pitkään poikkeustilanteista huolimatta. Mikäli poikkeustilanne kestäisi viikkoja tai kuukausia, tilanne olisi toki toinen ja etenkin ruoan osalta joutuisi pärjäämään eri tavalla. Kolmas vaihtoehto kotivaratestaukselle on kirjata ylös kaikki, mitä viikon tai kahden aikana tulee käytettyä. Pidän sitä hieman hankalana, joten emme tuotakaan ole tehneet. Neljännen vaihtoehdon testaajat yhdistävät tuon meidän käyttämän testimuodon yhdistämällä siihen ruokasäännöstelyn aikana käytössä olleet hankintamahdollisuudet.


Lisää saarekkeen vetolaatikoissa pidettäviä käyttötarpeita, joita täydennetään ruokakomerosta edellisen loppuessa.

Jovelan kotivara


Meillä on aina hyvä valikoima lääkkeitä, joita tulee käytettyä yleensäkin, vaikka kumpikaan meistä ei syö säännöllisesti mitään lääkettä. Lähinnä kotivarassa siis on särkylääkkeitä (selkäsairaus, taipumus sappikohtauksiin, tosin harvoin), mutta myös sellaisia, joita ei välttämättä tarvitse koskaan (esimerkiksi ripulilääke - la ja su lähin apteekki 20 km) ja tietenkin hyvä ensiaputarpeisto.

Meillä on myös laaja varasto kynttilöitä ja pattereita sekä hyvä varavarasto polttopuuta (päälämmitysmuoto) sekä petroolia ja biotakan polttoainetta (varalämmittimet).

Kotivaraan kuuluu myös hyvä varasto hygieniatuotteita wc-paperista hammastahnaan (ja meillä on valmius tehdä pesuainetta itsekin) sekä juomavettä, koska porakaivomme vettä ei vielä voi juoda sellaisenaan.

Kotivaraan on hyvä kuulua myös hieman käteistä rahaa, niin meilläkin. Kunnon myrsky tai muu häiriötila voi sammuttaa Otto -automaatit ja pimentää kassa- ja maksupäätteet. Tällöin käteinen on ainoa mahdollisuus lisähankinnoille.



Kuvassa ruokakomeromme etuosa. "Ryynihyllyä" ei näy lainkaan, mutta se on lattiasta kattoon ylettyvä kapeahko hylly, jonka jokaisella tasolla on kannellinen muovilaatikko täynnä erilaisia pastoja, riisiä ja puuroriisiä sekä jauhoja.

En tähän ihan kaikkea nyt ala listaamaan, mutta elintarvikkeista meillä ruokakomerossa (pieni huone) on parin kuukauden edestä pastaa, riisiä, nuudeleita (myös valmispakkauksia) puuroriisiä, kaurahiutaleita, jauhoja, kuivahiivaa ja muita peruselintarvikkeita. Lisäksi erilaisia säilykkeitä itse tehdyistä pikkelsseistä tölkkisäilykkeisiin (hedelmiä, tonnikalaa, kinkkua, kalkkunaa, muuta kalaa, etanoita, hernekeittoa, maissia, papuja, oliiveja ja muita vihanneksia - sellaisia joita tulee käytettyä muutenkin). Kotivaraan kuuluu myös erilaisia mausteita, lihaliemikuutioita, maustajia ja maustekastikkeita, ketsuppia, sinappia, majoneesia jne ja tietenkin öljyä. Maitojauhetta, kondensoitua maitoa, sokeria, hunajaa, siirappia, teetä, kahvia, kaakaota, suolaa, etikkaa - näitä on parin kuukauden varasto. 



mm. tällaista murkinaa ruokavarastostamme löytyy. Kaikki ei mahdu kuvaan.

Jääkaapissa on yleensä fetaa ja halloumia, jotka säilyvät pitkään. Lisäksi yleensä iso juusto tai kaksi ja valmius tehdä itse juustoa maitojauheesta (mikäli maitoa ei ole). Lihaa (kalaa, äyriäisiä, kanaa, nautaa, possua, ankkaa, jauhelihaa, leikkeleitä ja makkaraa) löytyy yleensä aina pakkasesta parin kuukauden edestä. Koirien ruokaa ja koiranruokaraaka-aineitakin on aina pidemmäksi aikaa sekä jääkaapissa, pakkasessa että ruokakomerossa. Pakastimessa on myös marjoja ja oman sadon vihanneksia ja juureksia joko käyttökertapusseihin pakattuna, soseina tai valmiiksi tehtyinä laatikkoruokina. Osa raaka-aineista on kuivattuna. 



Osa viineistä, öljyistä ja etikoista ruokakomerossa. Viinejä meillä on varastossa siksikin, ettei kylässä ole Alkoa, mutta ruokavieraita piisaa!

Meillä on usein paljon munia, jotka säilyvät pitkään ja myöhemmin meille tulee kanoja, joten munatuotanto on osin omavaraista (jos kanat munivat). Kotivaraan kuuluu myös erilaisia mehuja, mehutiivisteitä, viinejä ja mahdollisuus tehdä itse limua ja kivennäisvettä, hilloja, hyytelöitä, marmeladia ja muita säilöttyjä lisukkeita. Meillä on myös muutama tukkulaatikko namia ja erilaisia raksuja suolatikuista popcorniin. Elintarvikevarastosta löytyy siis aivan peruselintarvikkeita ja herkkuja mutta myös valikoima raaka-aineita esimerkiksi sushia tai meksikolaisia aterioita varten.




Elintarvikevarastomme toimii hyvin. Otamme tarpeita vanhimmasta päästä ja täydennämme säännöllisesti uusilla tuotteilla. Hyödynnämme tarjoukset, ostamme enemmän kerralla, mutta harvemmin. Sekin säästää rahaa. Emme siis varsinaisesti varastoi ruokaa, vaan pidämme yllä hieman runsaanpaa ruokavarastoa, joka on jatkuvassa käytössä. Meillä on siihen tilan puolesta mahdollisuus, joten miksipäs ei! Laskisin kotivaraan myös muutaman hyödyllisen kirjan, joista saattaa hyvinkin olla apua jos kotivaralle on pidempiaikainen tarve. Tällaisia kirjoja ovat erilaiset (usein vanhat) tee se itse -opukset, kasvatus- ja luonto-oppaat, muutama sota- ja pula-ajan keittokirja ja terveydenhuoltoon liittyvä opas.



Kotivaramme, eli ruokavarastomme jakautuu 3 osaan: ruokakomero, josta täydennetään käyttöpuolelle, jääkaappi ja pakastin. Käyttöpuolella tarvittavat raaka-aineet ovat käyttöpurkeissa patakaapin päällä ja saarekkeella sekä pakkauksina saarekkeen vetolaatikoissa. Tämä on toiminut meillä todella hyvin. Tarpeet eivät unohdu minnekään kaappien perukoille ja jää siten käyttämättä. Oikeastaan pitäisi sanoa, että kotivaramme jakautuu neljään osaan sen neljännen ollen tuotantopuoli, eli tuo vasta satokauteen heräävä keittiöpuutarha. Ensimmäiset (juhannustoive)potut muuten menee multiin tänään!


Kotivaratesti 2 (3 ihmistä, 2 koiraa)

Maanantaina söimme lounasta toisaalla. Illalla testasimme ruisleivälle paistettua (ja paneroitua) purkkikinkkua oman kurkkupikkelssin kanssa, jonka päälle valutetaan hieman hunajaa. Kuulostaa ehkä oudolta, mutta maku olikin yllättäen niin hyvä, että tulemme syömään tällaista huikopalaa myöhemminkin ihan maun vuoksi!

Tiistaina söimme ankkaa, duchesseperunoita, pikkelssejä ja salaattia. Pakkasen ankanrintamäärä kaipasi käyttöä, joten tiistain ruoka oli hieman juhlavaa arkiruoksi. Aamiaisella testasimme II maailmansodan aikaan amerikanmaalla suosittua banaanipannukakkua, jossa ei ole lainkaan jauhoja. Hieman oudolta kuulostava yhdistelmä jälleen: banaania, kanelia ja munaa paistettuna pannukakuksi (tosi hyvää!) jonka kanssa syödään rapeaa pekonia. Myös tämä maku oli kaikkien mieleen ja vieraamme suunnitteli komboon lisävariaatioita omaan käyttöön.

Keskiviikkoaamuna teimme tonnikalatahnaa (tonnikalaa, sitruunamehua, aromisuolaa ja majoneesia), joka maistui erinomaisen hyvältä lämpimän ruisleivän päällä. Päivän pääruokana oli pastaa, johon käytettiin tiistailta jäänyttä ankkaa ja pekonia, kaprista, valkosipulia, tomaattia, sipulia, omaa basilikaa ja mustapippuria. Carbonaramainen pasta oli hyvää!



Torstaina söimme aamupalalla samaa tonnikalatahnaa ruisleivällä. Meillä olisi ollut leikkelettäkin jääkaapissa (ja pakkasessa), mutta tonnikalatahna voitti äänestyksen. Pääruokana söimme ribsejä (pakkasesta) ja ruokaisaa pastasalaattia, jossa hyödynnettiin kaikenlaisia ruokakomeron tarpeita tuorevihannesten ja juuresten lisäksi. Lisäksi maistelimme kolmea erilaista pikkelssiä, joita tein alkusyksystä 2014 (kurkku-, kurpitsa- ja vihannespikkelssit). Illalla tein maitojauheesta uunijuustoa, jota söimme hillon kanssa. Oikein namia!

Perjantaina skippasimme aamiaisen tai oikeastaan sen sijaan kulautettiin kurkkuun puolisen litraa tuoretta hedelmämehua, jossa oli appelsiinia, ananasta ja porkkanaa. Ateriaa varten pakkasesta otettiin pihvilihaa jo torstaina. Sen kanssa söimme fetasalaattia ja viime sadosta tehtyä juureslaatikkoa. 

Lauantaina ja sunnuntaina söimme laiskotellen mitä mieli teki, sitä ja tätä. Molempina päivinä laitoimme uuden grillin kuumaksi. Isäntä grillasi possua ja minä tein salaatin. Grillattujen pihvien ja salaatin lisäksi söimme ruisleipää.

Tänään kotivaratesti päättyy. Aamupalalla söimme perunarieskaa leikkeleen ja juuston kera. Pääateriana taidan tehdä pyttipannua, johon tulee perunaa, pastaa ja grillilihaylijäämää. Pyttipannun kanssa syömme varmaan pikkelssejä.


Testin päätelmä

Jovelassa vakiintunut kotivara on riittävä noin kuukaudeksi melko normaaliin tapaan (jokin saattaa käydä vähiin, mutta täydentämättäkin ainoastaan maito ja tuoretuotteet kuten vihannekset loppuisivat - ellei ole kesä) ja kokonaisuutena kotivara on ehkäpä 2-3 kuukaudeksi riittävä (joutuisi jo miettimään mitä ja mistä tekee olettaen, ettei kertakaikkiaan mitään täydennysmahdollisuutta olisi).

Lyhyesti, kotivaramme riittää maksimissaan 80-90 jonkinlaiseen ateriaan ilman täydennystä tai pienellä täydennyksellä, kuten järvikalalla.


Kesäaikaan tilanne olisi toki miellyttävämpi, kun omavaraisuusaste on parempi. 2 kasvihuonetta ja keittiöpuutarha noin muutenkin tuottavat paljon syötävää, ellei sää sitten ole sellainen, ettei mikään kasva kunnolla tai tuhoutuu. Sellaisessa tilanteessa varmaan yrittäisimme pelastaa mitä pelastettavissa on ja kantaa ainakin osan vihanneksista sisälle jatkamaan kasvukauttaan.



Tämä saattaa nyt kuulostaa pirujen maalaamisesta seinille, mutta ei se niin vakavaa ole. Mitään kauhukuvia ei ole tarpeen kehitellä tai edes pohtia, mutta kun on edes jonkinlainen hätävara - tässä tapauksessa ihan oikeasti toimiva järjestelmä, asialle ei tarvitse uhrata ajatuksiaan. Toisaalta tällaiset leikit ovat ihan kivoja. Tulee testattua uusia juttuja, erilaisia menetelmiä (kesällä aion kokeilla mm. aurinkokypsytystä) ja pohdittua monemoisia hyödyllisiä asioita. Kaupan päälle saa tuta, että sitähän voisi pärjätäkin tovin vaikka kakka iskisikin tuulettimeen, eikä pääsisi edes nettiin rääkymään miten huonosti yhteiskunta meidät liristä pelastaakaan ;) Ja kuten aiemminkin sanoin, näinhän sitä luontaisesti ennenkin elettiin, varautumalla ja katsomalla huomiseen Yolotuksen sijaan.

Viikolla vieraanamme ollut ystävä on jo aiemmin todennut, ettei Jovelan kaltaisessa taloudessa välttämättä edes huomaisi mitään kotivaratestiä, ellei tietäisi ja että kokkaavalle ihmiselle (kuten miespuolinen ystävämme on) on mukavaa, kun voi edellisenä päivänä kurkata pakkaseen, avata ruokakomeron oven, astua sisälle, tutkailla hyllyjä kuin pienessä puodissa ja pohtia mitähän sitä huomenna valmistaisi ja mennä sen mukaan. Paljon hauskempaa kuin tiuhaan kaupassa ramppaaminen ateria tai kaksi kerrallaan ja jos herkkuhammasta alkaa kolottamaan, sen kun narauttaa oven taas auki ja ojentaa kätensä.

Toimii!


Lämmintä viikkoa toivotellen

Jovelan Johanna

28 kommenttia:

  1. Hyödyllinen testi! Kivalta näyttää tuo teidän pantry (jostain syystä olemme vuosia käyttäneet tuota nimitystä isosta ruokakomerosta, johon voi kävellä sisään). Mitä sitten käy pakastimelle ja jääkaapille, jos sähköt menevät? Onko teillä aurinkopaneeleita, kompressoria? Itse yritän saada talteen enemmän sellaista tavaraa, jota ei tarvitse säilyttää jääkaapissa/pakkasessa: täyssäilykkeitä, purkkeja ja kuivattua ruokaa. Todella mielenkiintoinen aihe!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin on myös säilöttyä lihaa, mutta koska ruokakomero (ja se on englanniksi pantry, joksi itsekin meidän ruokakomeroa kutsun) ei ole hätävarasto, meillä on paljon lihaa pakkasessa. Pakastin toden totta on iloksi vain jos on sähköä. Muuten on katastrofi edessä :D Uusilla pakastimilla on kuitenkin vähintäänkin kohtuullinen ylläpitokyky, joten yöllä sattuva sähkökatkos ei haittaa, vaikka aamulla ei heräisikään kukonlaulun aikaan kurkkimaan onko talossa sähköä. Täysi pakastin ylläpitää itseään n. vuorokauden jos kantta ei avaa. Jos sitten on kesä (talvellahan voi hyödyntää kuistia), pidentynyt sähkökatkos vaatii varasähköä. Meillä on kyllä aurinkosähköjärjestelmä, mutta sitä ei ole kytketty vielä. Agru on siis sopiva hätäratkaisu, kunhan muistaa pitää sitä polttoainetta jemmassa asiallisesti. Aggregaatilla voi sitten tuottaa tarvittavan määrän sähköä pakkaselle jos tarve ilmenee.

      Jääkaapin osalta ei ole huolta. Meidän porakaivosta nouseva vesi on +2 asteista kesälläkin, joten sillä saa tehtyä viileän hauteen tarvittaessa kuistille (ennehän saatettiin laskea ruoat ämpärissä suoraan kaivoon). Toinen näppärä niksi hellepäivän hätävaralle on kaivaa varjoon kunnon kuoppa, jonne laitetaan kannellinen muovilaatikko ja tiiliä. Maa on aina viileä, joten peitetyssä kuopassa jääkaappiruoat säilyvät kyllä tovin. Tällainen hätävarapaikka vastaa maakellaria :)

      Tulipa mieleen vielä sellainen omituisuus, kuin paahdejäähdytin. Maitopurkki (tai useampi) kiedotaan paksulti märkään sanomalehteen ja laitetaan paahteeseen. Fysiikan lain mukaan kääreen kuivuessa sen sisältö viilenee. Kuulostanee uskomattomalta, mutta todella toimii ja toimii tietenkin vaikkapa leikkeleille, juustoille tai mille tahansa, joka (ensin laitetaan suojapussiin) ja pistetään märkäkääreeseen paahteeseen.

      Poista
    2. Juu, siis aggregaattia meinasin... Ruokavaraston kerääminen on nyt vielä suht helppoa, mutta itseäni tuo sähkön katkeaminen huolettaa eniten. Jokaisen isomman myrskyn aikana juuri meillä maalla päin sähköt ovat menneet ja olleet aika pitkään poissa. Tarvitsen töitä varten tietokonetta, joten siksi sähkö on tosi tärkeä. Kesällä aurinkoenergia on yksi ratkaisu (esim. https://www.powertraveller.com/en/shop/portable-chargers/), talvella taas ei. Aggregaatillakin kannettavaa voi ladata, mutta laitteen pitää olla sitä varten tarkoitettu, ja hintaakin voi olla jo aika paljon.
      Kaiken kaikkiaan mielenkiintoista pohdintaa! Muutos on suuri, kun kaupungissa kaikki toimii nappia painamalla tai laittamalla töpselin paikalleen, mutta aina se ei ole niin yksinkertaista.

      Poista
    3. Sama juttu täällä! Ilman sähköä ja nettiyhteyttä olen töiden puolesta täysin kykenemätön tekemään lähestulkoon mitään. Meilläkin on täällä aika usein pieniä sähkökatkoksia, mutta yllättävän nopeasti saavat aina sähköt takaisin. Puhutaan muutamasta minuutista rapiaan tuntiin pisimmillään, mutta netin kanssa on useammin myrskyjen yhteydessä ongelmia.

      Kannettavien lataamiseen on olemassa aurinkolatureita (meilläkin on, kätevä, sen voi ottaa mukaan minne tahansa ja lataa mitä tahansa) sekä pattereilla lataava varavirtayksikkö. Onneksi koneessa on ihan hyvä akku, joten nuo reilun tunnin katkokset ei vielä pimennä konetta ;)

      Meillä yllättäen suurimmat ongelmat näiden asioiden kanssa oli kaupungissa, täällä ei välttämättä edes huomaa kun on sähkökatkos. Kaupungissa se helppous, mutta samalla myös heikoin lenkki on juuri se, että kaikki toimii nappia painamalla. Mihinkään ei voi itse vaikuttaa. Tämä koettiin silloin Tapaninpäivän myrskyn aikaan kun koko PK-seudulla sijaitseva hoodi oli pimeänä ja me itse olimme kylmenevässä elementtiasunnossa ilman vettä, sähköä ja vessaa :D

      Poista
    4. "Kannettavien lataamiseen on olemassa aurinkolatureita (meilläkin on, kätevä, sen voi ottaa mukaan minne tahansa ja lataa mitä tahansa) sekä pattereilla lataava varavirtayksikkö"

      Mikä laturi teillä on kannettavaa varten?

      Poista
    5. Ton solarin merkkiä en muista, Clasulta se on ostettu silloin Tapaninpäivän myrskyn jälkeen. Aurinkolaturi -nimellä kuitenkin löytyy useita erilaisia :) Pattereista ladattava on tämä, sekin muistaakseni hommattiin silloin Clasulta.

      http://2.bp.blogspot.com/-3awaayXjp8M/VMOkInlYVdI/AAAAAAAAEnM/N5LLKA7UrE0/s1600/patterilaturi_preppaus_24012015.jpg

      Ja molemmilla voi siis ladata myös kännykät :)

      Poista
  2. Voi, tuohon järjestykseen kun saisin Vasikkasaarenkin hyllyt remontin pian päättyvän "täyskaaosvaiheen" jälkeen niin voisin olla itseeni erittäin tyytyväinen! Kiitokset jälleen inspiraatiosta....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on edelleenkin puolen kaaosta siellä ja täällä, eikä kaikki aina ole noin siistissä järjestyksessä. Näitä kuvia varten en järkkäillyt mitään, koska olen nyt ruoskinut itseni siihen, että kerran viikossa oion käyttölaatikot järjestykseen välttyäkseni siltä kaaokselta ;D

      Poista
  3. Varmaan olen jo aikaisemminkin maininnut, että tuo teidän kotivarasysteemi on ihan mahtava juttu! Jos nyt rakentaisin taloa, niin ehdottomasti haluaisin tuon ison ruokakomeron.
    Oletteko miettineet jossain vaiheessa rankentaa maakellaria tiluksille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollaan kyllä maakellaristakin puhuttu, mutta kun se pitäisi rakentaa, ei siihen ole vielä aikaa tai budjettiakaan. kiireellisempiä hommia on niin paljon vielä :) Täällä ei muuten voi tehdä sellaista maahan kaivettavaa maakellaria, koska ollaan graniitin päällä. Pitäisi siis tehdä sellainen, joka rakennetaan pieneksi rakennukseksi ja sen päälle ajetaan siirtomaata.

      Poista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Minäkin tykkään olla jonkinasteisesti varautunut. Kuiva-ainekaapissa pitää olla käytössä oleva tuote, ja sen takana on aina vähintään yksi samanlainen avaamaton tuote. Ei tule yllättäviä loppumisia koskaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä sama homma, vaikka niitä tuotteita onkin usein hieman useampi kappale saatavilla, mutta ajatus on ihan sama. On niin superärsyttävää tehdä jotain ja huomata, että paketin pohjalla on puoli lusikallista jäljellä tai että ylipäätään muistaa väärin, eikä koko pakettia ole olemassakaan, kun joku toinen on käyttänyt sen loppuun ;D

      Poista
  6. Kannatan lämpimästi ruokavaraston pitoa ihan normaaleissakin oloissa. Säästää nimittäin aikaa ja rahaa (ja hermoja). Samalla tulee harjoiteltua juuri noita yllättäviä tilanteita varten. Meillä ei kylläkään ole noin suurta varastoa, mutta aina on täydennyspaketti tai kaksi odottamassa kuiva-ainekaapissa, ja tietysti pakastimessa on kaikkea mahdollista marjoista leipään ja lihaan. Teimme keittiöön sellaisen täyskorkean ruokakaapin, josta olen tosi onnellinen. Yksi hylly on tosin varattu mikrolle. :) Siellä ne täydennykset mahtuvat hyvin olemaan.

    Pikku ongelma on se, että muiden perheenjäsenten mielestä ei ole niin vaarallista, jos joskus joku loppuu - saahan sitä kaupasta lisää! :) Mutta kun se kauppa ei kerran ole ihan nurkan takana, yritämme jokaisella pakollisella autoreissulla myös täydentää varastoja. Tuon Anun mainitseman maakellarin minäkin haluaisin!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo ajatus, että kaupasta saa aina lisää, johtuu varmasti siitä, että meidät on aikalailla opetettu ajattelemaan niin. Sitten kun tulee mikä tahansa erilainen tilanne, se on puoli katastroofia, lööppiainesta ;D Milloin jonotellaan toisia tuuppien voita ja milloin kaupan ollessa yhden ylimääräisen päivän kiinni pyhien vuoksi monesta kaupasta (uutisoituna yhdestä Lidlistä) loppui ruoka - ja lööpit laulaa monta päivää ;D

      Sellaista se on. Ei tarvitse olla kovin kummoinen juttu, kun maailma on suistumassa radaltaan ja ihan turhaan. Hysteria on erinomainen markkinointikeino. Kun tosiaan yksi pyhäpäivä saa puoli Suomea miehineen rullaamaan keoittain ruokaa kohti kassaa, voi arvata mitä tapahtuisi jos illalla uutisoitaisiin, että kuljetusalan lakon vuoksi kauppoihin ei enää tule täydennystä vähään aikaan. Jäisi meinaan ilmaiset ämpärit kakkoseksi jonotteluihmeiden kirjoissa ;)

      Poista
  7. Olen ennenkin ihaillut tuota systeemiänne. Ihan mahtavaa, että jaksat kirjoitella ja jakaa kokemuksianne kotivarasta...se pistää miettimään omia aika systeemejä. Lämmön suhteen meillä ollaan omavaraisia, sillä puulla toimivia uuneja on hellan lisäksi useampia. Tuota ruokapuolta pitäisi kyllä vahvistaa - ongelmana on surkeat säilytystilat:D
    Mukavaa viikkoa sinne Jovelaan♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on toki etuna tuo leivinuunin takaa purettu tila, jonne saatiin ruokakomerohuone. Voisiko niitä säilytystiloja siellä rymsteerata? Yhteenkin kaappiin saa kyllä melkoisen paljon tuotteita kun järjestelee ne fiksusti. Itse käytän Bilteman kannellisia muovilaatikoita. Niitä on hurjan montaa eri kokoa ja ne pinoutuvatkin siististi. Meille ne muovilaaikot on vältämättömiä muutenkin, kun ei koskaan voi olla ihan varma, ettei joku hiiri jostain uudesta raosta sinne komeroon pääsisi.

      Poista
  8. Huippua ja siis NAM! Kauhea nälkä tuli varastoja katsellessa. Meillä on myös aina perustarvikkeita, mutta säilytystilaa sen verran vähän, että viisihenkinen perhe eläisi pihistelemättä noin viiko. Sitten pitäisi alkaa käyttää mielikuvitusta. Kasvissyöjällä on periaatteessa helpompaa, koska perustarvikkeet ovat yleensä kuivattuna tai säilöttynä ja pitkään säilyvässä muodossa. Myös juuresten kannalta kellari ja sinne säilötyt edellisen sadon tuotteet helpottavat varautumista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On todella aivan eri asia kahden hengen taloudessa verrattuna viiden hengen talouteen, jossa on kasvavia lapsia! Viikon varasto viidelle on kyllä jo kiitettävä!

      Kellarion kyllä ihan voittamaton juttu ja se, mitä meillä ei ole. Ehkä joskus sitten se ulos tehtävä pintamaakellari, kun maahan ei voi perinteistä kaivaa ilman kallioräjäytystä.

      Poista
  9. Tosi mielenkiintoinen postaus! Pitäisi itsekin aktivoitua keittiön siivouksessa, tavaraa kun menee kahdeksan hengen taloudessa aika paljon ja kaupat ovat kaukana. Ei mitään pyöräreissuja meillä siis... ;) Aggregaatti pitäisi hommata (tajusin tässä viimeisen sähkökatkon jälkeen, kun jätskit olivat kumman pehmeitä...), aurinkokennot ja tuulimylly meillä jo on. Paljon on vaihtoehtoja tälle "valmiissa maailmassa"-elolle ja niitä kannattaisi kyllä hyödyntää.

    VastaaPoista
  10. Kyllä! Ja nuo välinehankinnan jälkeen ilmaiset energiamuodot ovat muutenkin järkeviä. Eivät ole mistään pois, eivät tuhoa, eivätkä saastuta.

    8 hengen talous, oh my! Siinä on pyörittämistä ihan varmasti!

    VastaaPoista
  11. Hei vaan! Olen seurannut blogia sen alusta asti mutta ikinä en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa mitään... Nyt on kuitenkin pakko kommentoida kun niin ajankohtainen aihe oli! Meillä on meinaan vietetty nyt huhtikuuta niin ettei olla käyty kaupoissa lainkaan, ajatuksena juurikin selvittää että pärjättäisiinkö omilla varastoilla kuukausi meidän kuuden hengen taloudessa. Ihan ei ole itsehillintä riittänyt, muutaman kerran on ollut pakko hakea kaupasta jotain herkkuja :D Mutta varsinaisen ruuan suhteen on mennyt niin kuin ajateltiinkin, kaikkea on riittänyt hyvin ja riittää vielä moneksi viikoksi. Ja sellainen poikkeus on että olen ostanut lähimaitotilalta ystäviltä tilamaitoa ja siitä sitten taas jalostanut kermaa, voita, viiliä ja piimää ja juustoa. Kanoja meillä on joten kananmunat saadaan kotipihalta. Pakastimessa on viime kesältä possunlihaa ja marjoja, ja kellarissa juureksia. Koko ajan olisi tarkoitus kasvattaa omavaraisuutta, isoin juttu vielä olisi sellainen eläin josta saisi maitoa... Kanojen lisäksi meillä on lampaita ja ankkoja, ja perinteiset kissa ja koira :)

    Olen muutaman kerran ajanut teidän talon ohi ja ihastellut muodonmuutosta, sattumalta huomasin kerran tutun näköisen pihan siinä tien vieressä :) Jos haluatte vaikka joskus tulla katsomaan kanoja ja lampaita niin meille voi tulla, on aina kiva tavata samanhenkisiä ihmisiä!

    T. Naapurikuntalainen

    VastaaPoista
  12. Miten hauskaa, että olet nähnyt Jovelan livenäkin :) Joskus vilkuttelen autoille, jotka hidastavat tässä meidän kohdalla. Monia täällä selkeästi kiinnostaa mitä talolle kuuluu eikä ihme lainkaan. Kyllä minäkin katsoisin jos samoilla kylillä asuisin tai muuten talon tietäisin. Tämä paikka on paikallisille hyvinkin tuttu, tietenkin ja niin kauan asumattomana ja hylättynä seisonut talo, jota jotkut pöhköt elvyttelee, aiheuttaa kiinnostusta. Toukokuussa sitten pitäisi seuraava suurempi muutos ulkoisesti tapahtua kun julkisivua aletaan maalata. Oletteko muuten kuinka kaukana täältä?

    Kuukauden mittainen ostokatkos on ihailtavaa, vaikka jotain olisikin hankittu. Sen kauttahan sitä juuri ne pahimmat koetinkivet havaitsee. Jokin on niin haluttavaa, että sitä ilman ei haluaisi olla kun sen tarve iskee.

    Itsekin teen välillä voita ja juustoja (lähinnä fetaa, tuorejuustoa ja mozzarellaa). Nyt odottelen, että kuusiin tulisi kerkät ja pääsisin tekemään kuusenkerkkävoita.

    Terveisiä sinne naapurikuntaan :)

    VastaaPoista
  13. Voi että, upea kotivara teillä..... Tähän haluaisin itsekkin pyrkiä, mutta ei ole vielä ihan hallussa koko juttu, kiitos ihanasta jutusta. Kiva että kotivara sanana on nyt tullut yleiseen käyttöön, vierastin todella preppaus- sanaa.
    -Martta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Preppaus on sitä, kun täydennetään kotivaraa ja kotivara on sitten se itse varasto - vaan samahan tuo on miksi kukin haluaa sitä kutsua. Pääasia kun ihmiset ymmärtävät toisiaan :)

      Meidänkään kotivara ei ole sitä mihin pyrimme, mutta jostain se on aloitettava ja sen jälkeen kaikki onkin parannusta :)

      Poista
  14. Olisikohan meiltä muutama kymmenen kilometriä teille, olen kyllä ihan surkea arvioimaan etäisyyksiä :D
    Kuusenkerkkävoi, kuulostaa herkulliselta, täytyy kokeilla kun kerkkiä alkaa tulemaan, aiemmin olen tehnyt vaan kuusenkerkkäsiirappia!
    t. Naapurikuntalainen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan lähellä siis, onpas hauskaa! :) Meillä on ollut pientä ajatusta siitä, että jos kesällä pidettäisiin blogikaffeet täällä, joten tulehan sitten käymäsemään aidan tällä puolella ;)

      Kuusenkerkkäsiirappi kiinnostaa itseänikin kovasti. Olen lukenkut siitä useita kertoja, mutten vielä tehnyt. Kerkkää käytän yrttimäiseen tapaan, tai siis olen käyttänyt. Ties vaikka siirappiakin keittelisin :)

      Poista

Kiitos kun kommentoit!