jovela

jovela

torstai 30. heinäkuuta 2015

Kurkkaus Gerdaan

Muut täällä vielä nukkuvat (ja on syytäkin, Gerdalla maalatiin puolille öin eilen), itse en malttanut enää pysyä peiton alla. Oli päästävä kurkkaamaan miltä Gerdan tupa näyttää päivänvalossa maalattuna.

Käytän helposti ylisanoja kun kirjoitan Gerdasta. Gerdassa vaan on se jokin. Gerda on aina ollut suloinen, vaikka se onkin ollut rapistunut. Kuivat sammaleet ovat tursuilleet, kaikkialla on ollut kaikenlaista repsottavaa sitä ja tätä, lattia viertää, ikkunat ovat rikki, kuori sään suutelema ja sisällä on ollut hämyisää. Gerda ei ole menettänyt tässä tuparemontissa suloisuuttaan. Se on herännyt uudelleen henkiin. Tänään vielä viimeistellään kaikkea sitä, mitä täällä on tarkoituksena tällä remppakerralla tehdä ja sitten pääsemme möbleeraamaan. Tässä on pieni esikurkkaus Gerdan tupaan tänä aamuna.


Gerdan kupeella kasvava Rosa Aspirin -ruusukin on juhlistamassa Gerdan paluuta.


Kehuja 

Kuten yleensä, rapatessa roiskuu. Taaskaan ei ole mennyt ihan mutkitta (väärän vänkyrän taloissa ei koskaan ole mitään ihan suoraa), mutta tällä kertaa (taas) tarkoitan itseäni. Joku (ei tarvitse arvata kuka) meni horjahtamaan ja siten tipahtamaan jalat edellä viereisen tuolin läpi siihen malliin, että pari varvasta taipui kohti nenää  eikä loputkaan varpaan siitä loikasta nauttineet. Tuli taas todettua, että täällä terveydenhuolto toimii kuin siloitellussa TV-sarjassa. Soitto viikonloppuyönä (klo 23.30, monta tuntia kärvisteltyäni) ensiapuun, että ois pipi, joka pahenee vaan, että saisiko tulla. Sanoivat että tule heti vaan. Olivat ovella vastassa kun tultiin. Lykkivät nilkkulotta-Jovelaskan sisälle pyörätuolilla, ottivat henkilötiedot ja sanoivat, että aulaan odottamaan, lääkäri kutsuu sitten. Isäntä ehti ottaa ehkä kolme askelta aulaa kohti eukkoa tuolissa lykkien ja minä pistää käteni laukkuun ottaakseni kirjan esille, kun lääkäri jo huuteli, että sopii tulla. Lääkäri katseli ja kokeili, tuumaili, että taitaisi olla hyvä kuvata, mutta kuvataan vasta huomenna, tassua kiedottiin parempaan asentoon, varmistettiin, että on kipulääkitystä ja tuliaisiksi annettiin keppiä, jonka avulla liikkuminen onnistui ilman tuolia. Sain nukuttua kivutta omassa kodissa.

Kaupunkilaisena (ent.) olen niin tottunut sihen, että viikonloppuna yöpäivystys on viimeinen paikka, minne mennä ellei hätä tai kipu ole kamala. Täällä olin ainoa asiakas viime viikonloppuna, kun kurvasimme ensiavun eteen. Niin moni ystävistä kertoo, miten lääkäriin ei meinaa päästä edes ajanvarauksella. Täällä se on toisin, olen saanut aina ajan samalle päivälle ja pitää sitäkin kehua, että täällä hoitohenkilökunta on aivan ihanaa! Jaksavat hymyilläkin.

Tällainen pieni päivitys täältä remppaamosta. Meillä on maalia maalattavana, viimesitelemättömiä viimeistelemättä, mööpeliä siirtämättä ja tavaroita sijoittelematta, joten "reppuli-varvas" (isännän uusi lempinimi rouvalleen) lähtee nyt herättelemään isäntää ja avuksi tullutta ystäväämme <3. Tavoitteena olisi, että saisimme likimain valmista tänään!

Huomenna sitten kuvia siitä, miltä näyttää kun kaikki on tämän rempan osalta valmiina.

Siihen saakka, iloista päivää!

Jovelan Johanna

46 kommenttia:

  1. Voi ihanuus! Gerdasta tulee kaunis :) Tuskin maltan odottaa seuraavaa postausta!
    Niinhän se on, ettei vahinko tule kello kaulassa. Eihän näille tapaturmille voi minkään, mutta harmittaahan nuo. On siellä muuten hyvässä jamassa terveydenhuollon palvelut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harvemmin sitä mitään sattuu, mutta tämä kesä jää kyllä mieleen siitäkin, että kerran kuussa joku raaja bragaa ;D

      Poista
  2. Ihana seurata Gerdan remppaa. Onneksi ei käynyt pahemmin putoamisessa ja apukin oli lähellä. Tsemppiä remppaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli tuuria tuuskahduksessa, suorilla alas omille jaloille. Varpaat eivät vaan pysyneet ruodussa ;D

      Poista
  3. Kaunis Gerda! Ei taaskaan uskoisi samaksi <3 Toi tumma katto ja valkoiset paneelit sopii niin hyvin yhteen!! Oletko laittamassa tuota aaltojalkaista pöytää myyntiin? Jos olet, niin saanko varata sen? T:eija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Se pöytä ei ole menossa myyntiin :) Se on Gerdan aarteita, talon aluperäisiä :)

      Poista
  4. Kylläpä tulee kaunista. Mukava seurata remontin edistymistä. Toivottavasti saat pian varpaasi kuntoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Täällä on varpaat ja akka sekä ukko remppatauolla. Huilataan välillä :)

      Poista
  5. Näyttääpä kauniilta :) Se on aina yhtä ihmeellistä millaisia kaunottaria huoneista tulee remontin myötä. Oliko Gerdassa muuten miten monta huonetta...eli jääkö vielä monta huonetta remonttia odottelemaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Gerdassa on kaksi huonetta alakerrassa ja yläkerran ullakko on yksi kesähuonetila. Lisäksi alhaalla on vielä kuisti ja komero, jonka reunasta lähtee portaat ullakkokerrokseen :)

      Poista
  6. Miten valoisa Gerda!! Aivan mahtavaa!
    Kylläpä sinulle nyt sattui kurjasti, onneksi oli apu saatavilla.

    Ahkeraa päivää teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Gerdan tupa suorastaan valaistui! Ihmeellistä kerrassaan!

      Poista
  7. Herranen aika, suloisesta tulee vieläkin suloisempi! ❤️❤️❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se, niin valtavan ❤️ vaikka nyt jo sitten täynnä tavaraa ;)

      Poista
  8. Gerda nyt vaan on niin ihana! Ja mitä siitä vielä tuleekaan!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli ainakin oiva työtila mulle! Saapas nähdä mitä sitten tulee kun jatketaan Gerdan laittelua :)

      Poista
  9. Voi kuinka hyvältä näyttää jo nyt! Mukavaa torstaita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ja mukavaa lauantaita sinne! Koko viikonloppua mukavaa :)

      Poista
  10. Voi miten mahtavaa päästä möbleeraamaan ihan tuosta noin vaan uutta taloa!!

    Mulla on samantyyppisiä kokemuksia maaseudun terveyspalveluista, ihmisläheinen meininki!

    Pikaista paranemista varpaillesi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikkasen piti huhkia ennen kun päästiin möbleeraamaan, mutta nyt on uusi huone näytössä. Iso jee! ;)

      Poista
  11. Hurja vauhti teillä taas siellä Jivelassa Gerdan kanssa...ei ihme,että pitää terveyskeskuksesta käydä välillä vauhtia ottamassa...no...leikki sikseen..hienoa jälkeä siellä syntyy...jään odottamaan mööpleerauskuvia(tulikohan kirjoitettua oikein,kun olen törmännyt tuohon sanaan vasta täällä blogimaailmassa.?meillä päin vain vaihdetaan järjestystä)☺
    Paranemisiin☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on aina tämä aika vuodesta, kun pitää pistää hösseliksi jos meinaa jotain saada aikaiseksi ennen syksyä :) Johan tässä onkin puolen kesää odoteltu sopivia säitä tai sopivia päiviä, että pääsee puuhaamaan :)

      Möbleeraus, mööpelit ja möbelit, sama asia eri paketissa ;)

      Poista
  12. Voihan. Paranemisia siellä varpaiden kanssa! Toivotaan, että remppa jatkuu pikimmiten. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhdet varpaat nyt vauhtia hidasta ;D Tossa ne kääreessään tuli hyvin mukana ;D

      Poista
  13. Ihastuttava Gerda saa pitkän odottelun jälkeen paremmat vaatteet ylleen ja ansaisemaansa arvostusta ja huomiota. Se on varmasti yhtä iloinen kuin sinä.
    Onpa kiv kuulla, että jossakin sairaanhoidosta on positiivisia kokemuksia ja apua saatavilla silloin kuin sitä tarvitaan. Meillä lähin yöpäivystys on 60 kilometrin päässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ei, se on kyllä aivan liikaa. Taksillako sinne sitten pitää mennä jos ei ole mahdollista autolla ajaa, eikä ambulanssia ole syytä tilata. Mun mielestä tuo on kerrassaan kurjaa. Säästetään vääristä asioista kun on säästettävä kaikesta. Pitäisi olla jokin EA saatavilla lähempänä. Päivystävä kylälääkäri vaikka, kuten ennen oli.

      Poista
  14. Nyt varovasti siellä!! :). Odotan innolla kuvia Gerdasta, joka on minunkin suosikkini ;).

    VastaaPoista
  15. Niin käytät ;) Se on hyvin ymmärrettävää ja niin pitääkin käyttää, ylisanoja <3 Niin minäkin käyttäisin omastani, jos voisin jäädä asumaan rakkaudella tekemääni kotiin. En kykene edes käymään rantamökissä, koska tiedän menettäväni kaiken. Vissiin joskus viime syksynä viimeksi käynyt lyhyesti siellä "olemassa"... Ei vaan pysty. Tarkoitus ei ole ollenkaan viljellä katkeruutta, vaan sanoa, että teillä on todella suuri onni. Ja olen ehdottomasti teidän puolesta iloinen, että on <3

    Voihan kökkö tuota onnettomuutta :/ Ihan mahtavaa, että sait noin nopean ja hyvän avun! Se ei tosiaan ole itsestään selvyys monellakaan paikkakunnalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin usein, todella usein ajattelen teitä siellä, tuota tilannetta joka itsessään on murheellinen, mutta pitkittyessään se on suorastaan julmaa. Voisi ajatella, että miksei siitä sitten nauttisi kun vielä voi, mutta se ei vaan mene niin. Ymmärrän sua hyvin ja se pitää sanoa, että susta ei koskaan, tuosta kaikesta huolimatta välity sellaista energiaa, että toisen ilo olisi sulta pois. Tottakai se muistuttaa omasta menetyksestä, se on niitä asioita, joille on kovin vaativaa olla antamatta huomiota, mutta silti jaksaat ilmaista iloa muiden iloista. Se on sydämellisyyttä <3 On helppoa sanoa, kun täällä kädet maalissa saa sutia menemään, että vaikka menettäisin tämän huomenna, tämä olisi tänään ollut tämän arvoista. Yhtään väheksymättä ketään tai mitään väitän, että kun tekee itse paljon omasta kodistaan, siihen tulee erilainen suhde - ei arvokkaampi, mutta erilainen. Sen napanuoran katkaisun voin kuvitella sellaiseksi, ettei halua nauttia enää vaikka ajallisesti voisikin.

      Olen lakannut hokemasta blogissasi, että toivon teidän tilanteen muuttuvan pian. Toivomasta en ole lakannut, mutta en ole enää sanonut, etten muistuttaisi menetyksestä (ihan kun sen nyt voisi jotekin unohtaa). Sanon sen siis täällä nyt taas: Toivottavasti pian. En voi edes kuvitella miten raskasta tuo tilanne on, mutta toivon, että jos joskus itse joutuisimme samaan, jaksaisin muserruksessani olla iloinen muiden iloista kuten sinä jaksat <3

      Poista
    2. Ja täälläkin <3 Olen ihan häkeltynyt. Kiitos <3

      No juu, kyllä nautinnot on kaukana täältä. Käytännössä ollaan enää vain "vankina" ja "pakkotöissä" talossa, jota ei enää pystytä ylläpitämään. Jokaiseen yksityisnäyttöön tarvitaan noin kolme päivää heinänniittoon, siivouksiin ja stailauksiin, niin hidasta ja kivuliasta se on. Ja kuinka ollakaan, joka kerta turhaa työtä. Mutta, minkäs teet kun ei kellekään kelpaa.

      Btw. Ihan pikkasen kiristi sellainenkin, kun tuolla Oikotien FB-sivulla oli joskus alkukesästä haukuttu tämän talon sisustanut mm. aivovammaiseksi. Vaikka siellä näytetään haukkuvan kaikki, niin sattui se ihan hivenen ja sekunnin kuitenkin. Ehkä vielä enemmän kaikkien niiden muiden puolesta, joiden kodit siellä pyörivät, kellä mistäkin syystä. Ei pysty ymmärtämään, mitä kiksejä joku saa tuollaisesta. Täytyy olla itsellä todella paha olo tai jotain. Tai sitten ei vaan tiedä, mitä rakkaus kotiin tarkoittaa. Sääli sinänsä.

      Poista
    3. Eikä!? Miksi ihmeessä Oikoti sallii moisen kommentoinnin?! Eihän tuollainen palvele ketään eikä ainakaan anna hyvää kuvaa Oikotiestä palveluntuottajana. Käsittämätöntä!

      Poista
  16. Hmmm....pitäisiköhän muuttaa. Matka ei ainakaan olisi pitkä..:) Tuo on noita pienen paikkakunnan hyveitä. Meiltä vietiin iltapäivystyskin Tyksiin. En kyllä todellakaan sinne lähde, kuin pää kainalossa!
    Tuo Gerda on ihana ja varmasti tulee kaunista...mikäli suuren talon sisustus paikkansa täälläkin pitää..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. O-ou! Nyt frouva vaan pysyy paikoillaan siellä, kun muuttolaatikot on purettu edellisestä muutosta ;)

      Tykissä taitaa olla hieman eri meno, sen verran iso päivystys se lienee. Meillä päivystää tuossa 20 minuutin ajomatkan päässä Ugin sairaala, jossa ei ole tunkua edes viikonloppuöisin Oma TA on sitten arkisin parin kilometrin päässä.

      Poista
  17. Tekevälle sattuu...
    Mutta miten te voittekin olla noin ahkeria??? Kateeksi käy...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hetkittäisiä puuhapuuskia ;) Tämä kesä on mennyt odotellessa joo parempia ilmoja tai sopivia päiviä. Nyt sellaisia oli ja ne otettiin vastaan asiaan kuuluvalla tavalla ;)

      Poista
  18. Huh, sattuu ja tapahtuu :( Toivottavasti ei ollu murtunut. Gerda näyttää jo paljon freesimmältä ja ihanan valoisalta! Jännityksellä odotan miltä se näyttää kun mööpelit on paikoillaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valon määrä muuttui kyllä merkittävästi, mutta rauhoittava hömyisyys silti pysyi. Juuri sopiva yhdistelmä mun mielestä :)

      Mööpeleiden kiinnitys olikin melkoinen sirkus, johon en voinut osallistua juurikaan. Kaapit piti pultata kiinni seiniin, koska kaikki on niin vinossa ja kallistumaakin on sen verran, että olisi saattanut kaapit kaatua ovia availlessa ;D

      Poista
  19. Voi ihanuus Gerda!Mä muuttaisin siihen ihan heti. . .Onneks oli vaan varpaat jotka teloit,ettei mitään isompaa.Mä tipuin tikkailta kans maalipöntön kanssa :-) Peffassa tuntu,mut enemmän harmitti se sotku!aamun lukija se täällä taas

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla sattui vaan jalkapohjiin ja varpaisiin. Tönähdin alas suorin vartaloin kuin tinasotilas :D Voin kuvitella sitä sotkun määrää kun maalipurkin kanssa kaatuu. Voi harmien harmi!

      Poista
  20. Innokkaana seuraan Gerdan heräämistä unestaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä myös, vaikka olen osallisena muutostyötä! Silti jaksaa ihmetyttää ;)

      Poista
  21. Kyllä on kauniin näköistä jo tässä vaiheessa<3 Ihailen kovasti aikaansaamistanne ja työnne tuloksia<3

    VastaaPoista
  22. Ihanalta näyttää! LISÄÄ kuvia;)

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit!