jovela

jovela

lauantai 8. elokuuta 2015

Kissa tuli taloon

Kisun perään on haikailtu niin pitkään. Täytyyhän maalaistalossa kissa olla, vaikka vaan sisäkissa olisi. Eipä ole kissanpentuja sitten ollut näkösällä, kunnes eilen ihan sattumalta samoilta kyliltä ilmoiteltiin kissanpentujen etsivät kotia. Soitto ja puoli tuntia myöhemmin paijailimme pikkuisia.

Tässä on Pippa, eli kotoisammin PiP - nimi jonka päätimme jo 3-4 vuotta sitten, kuten kanojen ja kukonkin nimet (Leenu, Tiinu ja Fiinu sekä Alfons) joista kanojen nimet päätti äitini.


Pippa on 3 kuukautta vanha tyttöpentu. Pipan emo on valko-oranssi ja isä kilppari. Pippa on perinyt molempia värejä. Pippa sopii meille kuin nappi silmään! Väärän vänkyrän talossa pitää olla eriväriparitassukissa, kuunkehräsilmä, pörröotus!


Pippa on hieman uuden kodin arka, mutta samalla todella utelias ja leikkisä. Tässä leikitään isännän kanssa naruleikkiä.



 ja emännän kanssa höyhenkeppileikkiä..

  

Tällainen on uusin Jovelan eläinasukas. Hidas totuttelu koiriin on vasta alkamassa, ensin tutustutaan uuteen kotiin ja ihmisiin. Pippa asustelee salissa, jonka oveen isäntä nikkaroi turvaverkko-oven. Se ei eristä pentua ja koiria täysin toisistaan, mutta antaa suojan vielä kovin pienelle kisulle, joka ei ole vielä valmis kohtaamaan kahta tohottavaa terrieriä, joiden geeniperimä vaatii niitä jahtaamaan kaikkea liikkuvaa ns. satanen lasissa. Kakkoset ovat olleet aika levottomia, tietävät kissan olevan salissa, mutta ihan kiinni ei ole päästy tutustumaan. Emäntäkään ei nukkunut omalla paikallaan vaan salissa. On siinä kahdella terrierillä ollut ihmettelemistä!

  

Kissa on tullut taloon ja me olemme ihmeissämme. Miten suloinen ja pehmeä kissanpentu onkaan. Miten leikkisä ja hauska. Meitä on nyt 5 Jovelan kaarevan katon alla. Ensi vuonna sitten kanoja ja kukko. Eläimet palaavat Alastaloon, jota Jovelaksi nykyään kutsutaan.




Mukavaa lauantaita toivotellen

Jovelan Johanna

75 kommenttia:

  1. Onnea uudesta perheenjäsenestä♥ Nyt saavat Jovelan hiiret kyytiä..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Kisusta tulee sisäkisu, joten hiirten makuun ei taida päästä ja kova kilpailu olisikin siimahäntäaterialla, kun talossa on kaksi rottaterrieriä ;)

      Poista
  2. Ihana kisu!!!! Toki maalaistalossa pitää kissa olla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä pitää! Tämä kisu tosin taitaa olla fiini neiti :D Kova vauhti on päällä, mutta taljoilla kölliminen turkkia puhdistellen ja itsensä peilailu on yhtä suosittua ;)

      Poista
  3. Voi miten suloinen teidän Pippa on :)

    VastaaPoista
  4. Suloinen ! Jännä seurata kuinka koiruudet ottavat uuden tulokkaan vastaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on ollut ulinaa, ininää, läähätystä ja hössötystä. Koirien mielestä ollaan ihan tylsiä, kun kissaa saa vaan katsella. Yhtään ei saa mennä jahtaamaan, vaikka niiiin tekisi mieli ;D

      Poista
  5. Onnea uudelle perheenjäsenelle! Meillä koiriin tottuminen on vienyt pari viikkoa, muutama päivä verkon takaa ja sitten jossain kohtaa ne on vaan päästettävä keskenään tutustumaan. Tietysti turvallisesti koirien toimia vahtien, mutta vain kaikkien irti ollessa onnistuu nopeiten uuden lauman järjestyksen syntyminen. Meillä kans tuo pikkuterrieri lähtee herkästi juoksevan perään, joten sitä on pidetty kiinni tarkemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on verkkoaita nyt salin ovessa. Koirat jaksaa inuta, läähättää ja ynistä tunteja siinä verkkoaidalla, joten välillä pistetään ovi kiinni. Otetaan iisisti. Tylsistytetään koirat kissaan. Nuo on niin tahvoja, hössääjiä ja kun niitä on kaksi, mitkään komennot ei mene perille kun ovat innoissaan. On pakko ottaa ihan iisisti. Kisu on niin kovin pieni ja nuo saattavat riehaantuessaan tahattomasti satuttaa. Kunnes ovat kyllästyneet kisuun uutuutena, pidetään verkon erottamana kakkoset ja kolmonen ;D

      Poista
  6. Melkoinen söpöliini <3 Meillekin tuli aikoinaan kissa koiran jälkeen. Hauska oli sitä kaverautumista seurata. Eräänäkin päivänä kisu oli saanut melkoisen ärhäkän lähdön tunkiessaan kaveriksi koiran kupille. Kun koira sitten nukkui autuaan unta takkahuoneen lattialla, kissa hiipi vierelle ja näpäytti reippaasti tassulla päin kuonoa. Ihan kuuli kun se tuumasi: Siitäpä sait! Ajan oloon niistä tuli hyvät kaverit, välillä otettiin ’ruokamultalähtöjä’ niin että maljakot helisi ja matot oli rullalla. Sitten taas koisattiin kylki kyljessä. Toivotaan että Kakkosetkin adoptoivat pikkuisen vähitellen.
    Keekis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa! Jopas sai koira yllärikyytiä :D Meillä taitaisi olla niin päin, että kakkoset menevät syömään kissan ruoat heti jos vaan siihen on pieninkin mahdollisuus. Molemmat ovat taustastaan johtuen niin ruoka-ahneita, että kaikki käy.

      Poista
  7. Ihana ihana ihana ❤️ suloinen ❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️
    ...taidan tunnetusti olla (nyt kissaton) kissaihminen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olen ehkä aavistuksen enemmän koiraihminen, mutta kun on sitä sorttia, että kaikki eläimet ovat ihania, sydän on jo menetetty tuolle pikkuriiviölle ;)

      Tuli elämää ihan uudella tavalla taloon, kun on pentu jonon jatkona ;)

      Poista
  8. Onnea uudesta perheenjäsenestä! Meilläkin haaveillaan pörheästä katista, mutta toistaiseksi vielä ei ole ollut sen aika. Mutta joku päivä vielä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kisu tuli ihan yllättäen, vähän kuin tämä talokin! Piiiitkään katseltiin aina silloin ja tällöin josko olisi pentuja vailla kotia ja kun sitten tässä kylillä oli pentuja saatavana, me olimme kissatalous puolessa tunnissa siitä kun huomasin ilmoituksen. Puolta tuntia aiemmin ei ollut hajuakaan koko kissasta :D

      Poista
  9. Voi miten mukavaa, kun Jovelaankin tuli tuollainen supersöpö sydämensulattaja. Kissanpentujahan ei voi kertakaikkiaan vastustaa - ainakaan minä. Välillä tuntuu, että meidänkin "tytöt" taitaisivat tulla paremmin toimeen koirien kanssa kuin keskenään.:) Kyllä Jovelan oven takana alkaa kohta olla yöllisiä tuliasia, jos kisu saa olla vapaana.

    Meidänkin neidit olivat alunperin sisäkissoiksi hankittuja, mutta täällä on niin turvallista antaa niiden kulkea ulkona, kun autoja ei ole lähimainkaan. Ne eivät myöskään lähde pihapiiristä minnekään, ja kun ovat leikattuja, niin ei tarvitse pelätä naapurin vierailevaa kolliakaan. Ne kyllä antavat sille muutenkin äkäiset äkkilähdöt pihalta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä taas päätös sisäkissaudesta (mikä sana!) liittyy juuri siihen, että Gerdan takana menee läpikulkutie kirkonkylältä "loma-alueelle" ja se meinaa sitä, että loma-aikaan täällä ajelee melkoista kyytiä noita lomalaisia ja moottoripyöräilijöitäkin. Joskus ihan hirvittää, miten rippaasti kaasujalkaa painellaan mutkaisella tiellä, jonka ylitse päivittäin kulkee paljon peuroja ja joskus hirviäkin. Onpa niitä läheltä piti -tilanteita sitten ollutkin, kuten myös törmäyksiä. Jos Pippa olisi myös ulkokissa, en sitten saisi käytyä nukkumaan jos neiti olisi omilla teillään. Parempi siis olla ihan kotikissa vaan. Katsotaan jos vaikka ulkotarha tehtäisiin joskus, kanoille kun se pitää tehdä joka tapauksessa kettujen ja haukkojen vuoksi :)

      Poista
    2. Meillähän on tie tuossa vieressä myös, mutta kaikki kissat osaavat hyvin sitä käyttää; kuulostelevat tarkkaan ennen ylittämistä. Ollaan opetettu niin, että tulevat kaikki yöksi kotiin, niin nukutaan kaikki hyvin :) Ja leikatut tyttökissathan eivät yleensä lähde omasta pihasta ollenkaan pois. Pohdinnan aihetta vaan, sitten kun Pippa on isompi, kyllä ne niin tykkää siitä ulkona olosta!

      Poista
  10. Onnea kisusta, kaunis tyyppi. Meillä ei isojen terriereiden kanssa kissahommat ole vuosienkaan jälkeen sujuneet täydellisesti, toivottavati teillä menee hyvin ajan kanssa. En uskaltaisi meille koskaan ottaa kissaa ja pelkään aina pihalla liikkuvien kisujen puolesta. Nytkin meillä käy yksi todella utelias ja seurallinen tapaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä meidän kakkoset ovat rottaterriereitä, joten kaikenlainen jahtaaminen on ominaista. Ovat rajuja jahtaajia, joten turvatoimet ovat tarpeen nyt kun kissa on vielä pentu. Me ollaan toiveikkaita siinä mielessä, että kakkosia selkeästi on viehättänyt nimenomaan se uutuudenviehätys ja jahtiin lähtö. Kun jahdattava sitten on siinä päivästä toiseen, ei se enää olekaan niin kiihdyttävä. Toivotaan, että kaikki menee hyvin. Aikaa totutteluun on tappiin saakka ;)

      Poista
  11. Ai ihanuus!Mä otin kissan vajaa vuosi sit,annoin sen heti olla koiran kans samassa tilassa,koska kissa on niin nopee et pääsi halutessaan pakoon yläkertaan,jonne koiralla ei ole lupa mennä.Aikas äkkiä niistä tuli bestikset.Nyt jo naureskelen viime vuoden lopulle,mut sillon ei aina naurattanu. . .tää vintiö katti touhus kaikkee vähemmän kivaa :-) Suurinta huvia oli repiä yläkerras tapettia ja sit se juoksi ylpeenä näyttään sitä suirua alakertaan. .nii ja nahkasohvahan on entinen,edelleen kynsii siihen joten jätän haaveeksi sen valkoisen kangassohvan!Vaan saalistajana on todella hyvä. .sillä on monipuolisempi ruokavalio kun mulla.Mä pidän rautalapioo talon nurkalla,koska en kestä katsoo niitä kituvia otuksia millä se leikkii :-( Sehän on kissan luonto,mut en kestä vaan tapan ne siltä.Ja helpoin konsti on humauttaa kerran kunnolla.Nykyään kissa on rauhottunu,pysyy tontilla ja tulee iltasin viimestään klo 20 oven taa ja yöks sisälle.Ainoo riesa on enää,et täs mun vanhas töllis oli hyvät,tukevat tikkaat katolle. . .jouduin kippaan ne nurin,koska tää katto-kassinen viihtyy katolla,tunkee ittensä piipun pellin alle ja makoilee hormireikien päällä!Aina oli nenä noessa ja pelkäsin et se vahingos putoo sinne.Nyt pähkäilen jotain ratkasua asiaan,kun katollehan tarvii päästä välillä jonkun muunkin kun nuohoojan. . .Vaan kyllä kissasta iloo on!!Parasta on eläinten pyyteetön rakkaus :-) sanoo aamun lukija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos meillä olisi vain yksi koira, totuttelu samalle nahalle olisi varmasti nopeampaa. Meillä kun on kaksi jahtirotuista hössöttäjää, jotka osaavat erinomaisesti kiihdyttää itsenä lisäksi toisen melkoiseen kiihkoon, ei oteta riskejä. Kisu on niin pieni rakenteeltaan vielä, vaikka salamannopea onkin!

      Katto Kassinen! Kyllä kissat sitten osaa itsensä tunkea joka paikkaan! :D

      Poista
  12. Ihana! <3 Oikein paljon onnea uuden perheenjäsenen johdosta!
    Terkuin Merja

    VastaaPoista
  13. Voi kuinka suloinen kissaneiti <3 Totuttaminen koriin onkin hyvä aloittaa puolin ja toisin varovasti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Turha kiire tässäkin asiassa on huono valinta. Ja kun ei ole mitään kiirettä saattaa tyyppejä yhteen vielä. Kyllä sen sitten huomaa, milloin aika on otollinen, luulen :)

      Poista
  14. Niin kaunis ja viehkeä. Ja ihan nimensä näköinen. Kissanpentua suloisempaa ei kyllä oikeastaan voi ollakaan.

    Melkoinen harvinaisuus muuten tämän Pippa-neidon isä. Yleensä kaikki kilpparikuvioiset kissat ovat naaraita, ja jos kilppariuros joskus syntyykin, se on käsittääkseni yleensä lisääntymiskyvytön. Mutta ei aina - kuten Pippakin todistaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho! Tuota en tiennyt, mutta googlautin ja tosiaan, kilppispojat ovat harvinaisia! Pipan emokin oli aika erikoinen ulkonäöltään. Näytti siltä, kuin joku olisi vetänyt kissan selän yli vatsaa kohti leveällä maalitelalla vuorotellen kellanoranssia ja valkoista.

      Poista
    2. Juu teidän Pippa-neiti on harvinaisuus :)) On noin prosentin tuhannesosan mahdollisuus saada hoiviinsa kilppariuroksen jälkeläinen. Onnea Pipalle ja hänen uudelle palvelusväelle :D

      Poista
  15. Söpö kisuli! Kyllä kissasta on niin paljon iloa (jos on joskus harmiakin). Hiiret ja myyrät katoavat kyllä kissan ahnaisiin hampaisiin. Meillä vanha metsästäjä tänäänkin kantoi kamalan ison vesimyyräroikaleen portaiden eteen. Pitäähän se saalis esitellä ja sitten vasta pääsee aterioimaan. Ihan puistattaa ajatus siitä, että kaikki tänäkin keväänä saaliiksi saadut vesimyyrät juoksentelisivat vapaina kasvimaalla. Huh. Toivottavasti koirat löytävät hoivaviettinsä ja metsästysvietti jäisi vähemmälle. Kahden koiran ja useamman kissan kokemuksella sanon, että sisällä elo sujui ihan suht rauhallisesti, mutta ulkona koira ei voinut saalistusvietilleen mitään ja ryntäsi liikkuvan kissan perään ja kissa tietenkin juoksi karkuun ja siitäpä koira vasta innostuikin. Onnea uudelle kotieläimelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kisu jää sisäkissaksi turvallisuussyistä, joten ei taida Pippa päästä siimahäntiä maistelemaan ;) Naapuruston kissat kävivät usein täällä verottamassa hiirikantaa, mutta sen jälkeen kun piha aidattiin koirille ja koirat ylipäätään asettuivat taloon asukkaina, kissat ovat jättäneet tämän pläntin pois reiteiltään.

      Meillä ei muuten taida olla myyriä ollenkaan. Ainakaan ei sellaisia tai viitteitä myyristä ole näkynyt kertaakaan. Granittikalliopohjaista aluetta ja meillä taitaa se kallio tulla vastaan aika nopeasti, joten myyrät eivät koe tonttia kivaksi paikaksi asustella ;)

      Poista
  16. Onpas Pippa suloinen ja erikoisen kauniin värinen. Toivottavasti koiruudet pian sopeutuvat uuteen perheenjäseneen :)
    Hymyilytti muuten nuo teidän tulevien kanojen nimet - meillä nuorimmaista kiusutaan Fiinuksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pippa on vähän kaiken värinen hauskalla tavalla. Pippa on eri suunnilta katsottuna ihan eri näköinen, tumma jos katsoo päältä ja hassun oranssin ja valkoisen sekotelma masupuolelta. Kääntiskissa! Tuollaista kissaa meistä kummallakaan ei olekaan vielä ollut.

      Mulla oli jotkut toiset nimet mielessä kanoille aikoinaan, mutta äidin mielestä leenu, tiinu ja fiinu niiden olla pitää ja siksi ne sitten "työniminä" jäivät elämään ja toki ne nimet sitten kanat tulevat saamaan aikanaan ;)

      Poista
  17. Ompa hän kaunis! Onnea vain perheenlisäyksestä ja mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
  18. Onnee kissataloon. Tääl yks kissaihmine heräs heti ku puhuttii kissoist. Mun o kans pakko kommentoida tohon kissoje värityksee, et kilppari uros on harvinaine ainaki rotukissois. Eli kilppari o lähes aina naaras ja nua oranssit ja kellertävät o kollei. Ite oon kasvattanu brittikissoja jote nua katit on meil nii rakkait. Meil o enää neljä leikattuu tyttöö...suklaa täplikäs, sinine, lila ja sininaamio. Parhaimmillaa niit oli pennut mukaan laskettun parikymment. Vaiks tää karvahässäkkä o välil nii hermoiraastavaa ni se rakkaus jota niilt saa ylittää kaikki hässäkät. Täytyy nostaa teil hattuu päätöksestä et kisust tulee sisäkissa. Luannos o nii paljo petoja jotka voi koituu kisun kohtaloks. Mää lopeti kasvatukse senki takia et ostajan eka kysymys yleensä oli et kui vanhan kissa voi päästää ulos. Eka maksat katist tuhat euroo ja sit se ollaa jo heittämäs pihal. Emmää myyny semmosil ollenkaa kissaa. Teil alkaa ol siel koht vipinää ja menoo ku kanoiki tulee. Sit viel pari "nurmikoleikkaajaa" siihe pihaa ni alkaa elo olee ku maatalos konsanaa. Kyl teil siel o hianot puitteet onnellisee elämään. Ku elämä o yksikertast ja arki tuttuu ja turvallist ni siin o kaikki mitä ihminen tarttee. Eletää täs ja ny, turhii murehtimat. Ollaa onnellisii siit mitä o eikä murehdit siit mitä ei o. Mää toivottelen teil tunnelmallisii elokuun iltoi ja kosteen sumusii aamui täält Pori kupeest. Tassutellaa kissamaise pehmein askeli aamukasteisel nurmikol ja kehrätää tyytyväisen vilttie lämmös pimenevis elokuu illois. Terveisi Virpi K.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana viesti, kiitos, Virpi :)

      Syksy se hiljalleen hiipii nurkille. On aamu- ja iltasumua, pellot ovat muuttuneet keltaisiksi ja ilma on kostean kuuma. Hassua, miten nyt sitten tuli niin kuuma!

      Mukavaa elokuuta sinne :)

      Poista
  19. Olin tulossa kommentoimaan myös noista väreistä, mutta muut ehtivätkin ensin. Onnea on kissa ja kissan kehräys. Eilen kävin katselemassa viisiviikkoisia koiranpentuja, kun tarjoutui siihen oiva mahdollisuus, siinä kuitenkin tajusin, että leiri on vaihtunut, ennen niin vakaasta koirainkannattajasta on tullut kissaihminen, vaikka kaikista eläimistä tykkäänkin.
    Ymmärrän tuon sisäkissajutun täysin, kun tässä meinaa mennä yöunet pelkästään naapurin kissan kuljeskelun takia, vaikka omat kissat sisäkissoja ovatkin. Vieressä on kulkee todella vilkkaasti liikennöity tie, jossa kukaan ei noudata nopeusrajoituksia, ei tulisi mieleenkään antaa kissan kulkea vapaasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä meidän pikkuriiviö kehrää kovasti. Nyt ollaan jo ihmisten kanssa tuttuja, kiivetään syliin ja tullaan päälle torkkumaan. Eniten kiinnostaa kaikki ja joka paikassa ;D

      Poista
  20. Eikä! Onpa rohkea veto teiltä,joilla on kakkoset! Luottamusta ja luottamista tarvitaan,hienoa,että olette ottaneet askeleen tietämättä,mitä tuleman pitää...luojan luomat kyllä hoitelevat itse välinsä,ei siihen meitä ihmisiä tarvita...sydämensulattaja on tullut talohon,onnea uudelle perheenjäsenelle,aivan valloittava kirjava killisilmä.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on ollut kissa (kanat ja vuohet sekä kukko) suunnitelmissa ihan alusta alkaen, mutta tämän kisun saapuminen oli silti yllätys, kun kaikki sitten meni niin nopeasti. Tavalla tai toisella nämä karva-asukkaat saavat toisiinsa tottua. Onneksi on neliöitä jokaiselle,, ettei tarvitse olla kuonokkain jos lempi ei leisku heti ;)

      Poista
  21. Onnea uudesta suloisesta perheenjäsenestä! Kissanpennut ovat kyllä ylisöpöjä, vaikka kyllä aikuisetkin kissat ovat todella ihania. Itselläkin kaksi, ja myös sisäkissoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä onkin aikaa, kun viimeksi on itsellä ollut kissa. Liian kauan, huomaamme nyt ;)

      Poista
  22. Onnea uudesta perheenjäsenestä!
    Olen vasta löytönyt blogisi ja luin sen kokonaisuudessaan 4 päivän aikana läpi, vanhoista uusimpiin. Ihan vallan jännitti edetessä millainen rakennuksista ja kodistanne tulee ja aivan ihanat niistä tulikin, olen ihan myyty!!
    Jään seuraamaan projektia ja haaveilemaan omasta pelastettavasta vanhasta talosta, joskus sekin vielä toteutuu, näin olen päättänyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohhoh! On siinä ollut taatusti hurja urakka! Postauksia on reipaasti yli 300 ;D

      Toivottavasti oma haaveesi toteutuu! Paljon työtä nämä vaativat, mutta se on sitten palkitsevaa ihan uudella tavalla :)

      Poista
  23. Onnea uudesta pörröisestä perheenjäsenestä! :) Kissa on kyllä maalaistalossa paikallaan. Meidän vuoden vanha Hilma on osoittautunut loistavaksi metsästäjäksi, pysyvät hiiret (kuin myös myyrät, rotat, linnunpoikaset ja sisiliskot) loitolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Pippakin taitaa olla metsästäjämielinen, kuten kissat yleensäkin, mutta vauhtia on sen verran, ettei leikittäessä ihminen pysy vauhdissa mukana ;)

      Poista
  24. Voi ihanuutta! Kissa kodin tekee <3 !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se, suuuuper ihana otus, tuo Pippa pienoinen :)

      Poista
  25. No Kisuhan teiltä vieläpuuttuikin ♡ Vaan ei enää!
    Onpa Pippa kauniin värinen ja mitkä tassut. Isänsä on tosiaan harvinaisuus.....eipä juuri vastaan tule kilpparipoikia. Viisasta pitää kisu sisäkissana ...eipä ole huolta , että sattuisi jotain ikävää ja näppäriä, kun olette voitte rakentaa hänelle ulkotarhan. Onpa jännä seurata miten koiruleita, varmaan räkastuvat pikkusiskoon =^..^=
    Olette nyt menettäneet sydämenne kisulle♡ Onnea uudesta perheenjäsenestä!
    T. Kaapo-ja Papu-kisst & mammansa

    VastaaPoista
  26. ...äh kirjoitusvirheille...hö...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Leena :) Pippan tassut ja jalat ylipäätään on niin hauskoja. Ihan kun se osa kissasta olisi tehty varaosista ;D Luulen, että rakkautta ei ole ihan vielä ilmassa. Kakkoset ovat hieman murjotelleet kun emäntä on nukkunut salissa. Viiem yöksi sitten vaihdettiin, isäntä nukkui salissa ja minä koirien kanssa makkarissa. Oli 2 iilimatoa kyljessä ;D

      Poista
  27. Ihana kisu!! :) onnea uudesta perheenjäsenestä.

    VastaaPoista
  28. Oi kuinka suloinen kissa:) Kyllä tuo teidän elämä näyttää ja kuulostaa niin ihanalle, että sitä alkaa oikein itsekin kaipaamaan isompaa tonttia, jotta saisi eläimiä mahdutettua pihamaalleen. Entisenä kissan omistajana tuli ihan ikävä sitä maailman ihaninta kissaeläintä. Ja lopuksi enpä voi kuin onnitella teitä uuden perheenjäsenen johdosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on täällä sellainen kori, jossa ihan ensimmäinen kissani saapui lapsuudenkotiini. Äiti oli sen säästänyt ja nyt se on sitten Pippan nokostelukorina. Ympyrä sulkeutui ;)

      Poista
  29. Voi hyvänen aika, mikä söpöys täältä löytyi!! Ihana Pippa, iik <3

    Pureeko hän narut poikki vai leikkiikö vain? Yksi meidän kissoista syö _aina vieraiden kengännauhat, jos nauhakengät on unohtunut laittaa kaappiin tai muualle piiloon :D

    Paljon onnea uudesta perheenjäsenestä! Ja Pippalle tottakai uuteen kotiin <3 <3

    VastaaPoista
  30. Pippa on <3 Superhyperihanuus! Vielä ei narujen pureskelu ole kiinnostanut, mutta höyhenlelut saavat kyllä kyytiä ;D Tällä hetkellä tuntuu kaikenlainen tutkiminen ja seikkailu olevan in ;D Välillä ryntäillään kuin ohjus ympäri salia ja sitten taas kiivetään syliin torkkumaan.

    Kisu on kotiutunut niin helpolla, että ihan ihmettelen. Kovin tyytyväinen pikkukisuli täällä tuntuu asustelevan kanssamme :)

    VastaaPoista
  31. Onnittelut uudesta perheenjäsenestä! Kyllä maalaistalossa kissa pitää olla, sehän on hyötyeläin. Vaviskaa hiiret!

    VastaaPoista
  32. Ihana kisu ja blogi. Löysin tänne vasta ja ihastuin heti! Tulen ihan varmasti toisenkin kerran ja kolmannen ja.... :D Aurinkoista päivää!

    VastaaPoista
  33. Oi, kerrassaan suloinen otus tuo Jovelan uusin asukas! :) Englanninbulldoggi Rytty lähettää hirmuisesti pörröisiä terveisiä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rytty! Onpa oiva nimi! Mun piti kerran kuules itsekin ottaa englanninbuldoggi, jonka nimeksi olisin antanut Winski Winston Churchillin mukaan. En toki ole ainoa, jolla tämä mielleyhtymä on syntynyt ;)

      Poista
  34. Onnea uudesta perheenjäsenestä! Kaunis neiti on hän kyllä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Hanna :) Hän on hyvin sievä neito kerrassaan. Raikulifiini ;D

      Poista
  35. Ihana uutinen! Onnea paljon uudesta aivan erityisen suloisesta perheenjäsenestä! <3
    P.S. Blogissani on sinulle haaste. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sari :) Yritän piipahtaa asap (ja muistaa piipahtaa asap). Onpi pajalla pikkaista hönkää taas ja päivät menee lennossa. Paluu arkeen on aina yhtä rytinää ;)

      Poista
  36. Ihana söpöläinen teille on saapunut ♥ Nämä oli kivoja uutisia. Mäkin niin mielelläni ottaisin kissan, mutta vielä ainakaan se ei ole mahdollista, kun liikutaan kahden kodin väliä. Tyynelässä nautitaan siihen saakka vaan naapurin hyvin tuttavallisesta kissasta, joka sitkeästi naukuu aina meidänkin oven takana:)

    VastaaPoista
  37. No nyt en kestä, tämä ei tee hyvää kissakuumeelleni. Inana kisuli <3

    VastaaPoista
  38. Voi mikä söpöliini Pippa! <3 Kyllä nyt saa hiiret ja muut ötiäiset kyytiä :) Aiotteko opettaa kissan myös ulos? Sisällä kissa onneksi pääsee koiria karkuun, kunhan vähän kasvaa. Moska nukkui kanssa meidän kans makkarissa useamman kuukauden, muutaman viikon päästä meille tulosta jätin sen koirien kanssa keskenään alakertaan. Moska pääsi helposti yläkertaan karkuun ja koirat eivät sinne mee. Mutta eipä kukaan oo ketään jahdannukkaan, vaikka sitä pelkäsin aluksi kun pihalla haluaisivat jahdata kaikkia..

    Meillähän kissat on vaan häkissä ulkona, muuten sisällä ja nyt kävikin kauhea tapaus kun vein kissoja hoitoon kantokopilla. Toinen koppa oli lainassa ja siitä aukeskin ovi kesken kaiken, Möököpieni juoksi kerrostalon pihalla karkuun eikä meinannut millään antaa kii. Lopulta sitten sain sen houkuteltua matonkudenarulla. Oli sydän kurkussa ja silloin mietinkin, että helpompaa olisi toisaalta jos ne olisi ulkona muulloinkin. Tässä vaan menee niin paljon autoja etten uskalla päästää.

    VastaaPoista
  39. Voi mikä söpöliini Pippa! <3 Kyllä nyt saa hiiret ja muut ötiäiset kyytiä :) Aiotteko opettaa kissan myös ulos? Sisällä kissa onneksi pääsee koiria karkuun, kunhan vähän kasvaa. Moska nukkui kanssa meidän kans makkarissa useamman kuukauden, muutaman viikon päästä meille tulosta jätin sen koirien kanssa keskenään alakertaan. Moska pääsi helposti yläkertaan karkuun ja koirat eivät sinne mee. Mutta eipä kukaan oo ketään jahdannukkaan, vaikka sitä pelkäsin aluksi kun pihalla haluaisivat jahdata kaikkia..

    Meillähän kissat on vaan häkissä ulkona, muuten sisällä ja nyt kävikin kauhea tapaus kun vein kissoja hoitoon kantokopilla. Toinen koppa oli lainassa ja siitä aukeskin ovi kesken kaiken, Möököpieni juoksi kerrostalon pihalla karkuun eikä meinannut millään antaa kii. Lopulta sitten sain sen houkuteltua matonkudenarulla. Oli sydän kurkussa ja silloin mietinkin, että helpompaa olisi toisaalta jos ne olisi ulkona muulloinkin. Tässä vaan menee niin paljon autoja etten uskalla päästää.

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit!