jovela

jovela

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Hämäräpuuhia ja hyytelöä

Mihinkäs se viikonloppu taas hujahti? Puuhia tehdessä, pyykkejä tuulessa heilutellessa ja kaappiin tuulelta tuoksuvina viikatessa, saunoessa, nokosia ottaessa, kokkaillessa, loikoillessa, lemmikkejä lelliessä ja pieniä parannuksia tehdessä. Siihen tämä viikonloppu hujahti.

Tänä viikonloppuna otettiin maisemaa takaisin. Ollaan meinaan kuistin osalta oltu pimennossa kaksi kesää muovit ikkunoissa. 2 kesää sitten Jovelassa kävi kaksi juuri valmistuvaa rakennusentisöintiopiskelijaa, jotka tapetoivat kammarin ja tuvan. Hyvin tapetoivatkin, mutta toinen heistä otti kuistimme ikkunat mukaan entisöintiä varten, eikä hänestä ole kuulunut pihaustkaan tavoitteluyrityksistä huolimatta yli vuoteen. Harmitusten harmitus! Toivottavasti ei mitään ikävää ole sattunut.


Kyllähän nuo muovit jonkinlaisen valon läpi päästävät, mutta kun 2 vuotta kusti on vailla sitä näkymää (mitään näkymää), johon hetkeksi jo totuimme, alkaahan se riepoa. Siivottiin kuisti tuumattuamme, että nyt piisaa ummikkona kuisteilu. Ei kestä enää.




Meillä on Gerdan rikkoutuneita ikkunaruutuja varten pleksiä. Laitettiin sillä tilapäistä näkymää kuistilta muuhun maailmaan. On se uskomatonta kun 2 vuotta (yli 2 vuotta) kuistilta ei näe mitään kuin oven kautta ja sitten onkin taas silmät auki maailmaan. Tuli vähän ujo olo. Enää ei sovi loikkia mitä sattuu päällään kuistille.





Aamulla kun kuistille menee, melkein arskat saa nenälleen laittaa ettei häikäisty. Nuo kuvat oli napattu illalla ennen kun hämärä vie kaiken valon.




 Luonnonvalon määrä nyt tietysti katoaa taas kovaa kyytiä ja yöt täällä ovat kuin lakritsia, mutta silti meillä ei ole sähkövaloa kuistilla. Ikkunoilla kyllä roikkuu Ikean pitsiruukuista tehdyt lamput johdoistaan, mutta sähköä niihin ei vielä tule. Vastahan siitä on rapian kaksi vuotta kun nuokin väkerreltiin.. mikäs tässä kiire. Kynttilöillä pärjätään. ;)



Usein sähkövalot tuntuvatkin liian kovilta tässä hiljaisessa maailmassamme katuvalottomalla tiellä. Vähän meillä sähkölamppuja palaa. Pari Happy Lights -ketjua, joskus joku lamppukin jos on tarpeen, mutta eniten kuitenkin kynttilöitä, kuistillakin.



Alemmassa kuvassa taustalla näkyy huvimajaan syttyneet valot. Ne ovat aurinkosähkökäyttöisiä. Yksittäinen valopallo pimeydessä on rautaisen terassilämmitinuunin sisällä palava kynttilä.

Satoa

Oli sato surkea, vaan jotain edelleen saa talteen. Minttu rehevöitti itsensä oikein pulskiksi puskiksi. Leikkelin suunnilleen neljäsosan kuivamaan isännän tekemään kattilatelineeseen. Isäntä takoi myös 20 S-koukkua, joilla on hyvä roikutella telineeltä mitä mielii. Tuossa lieden yllä yrteillä on hyvä olla.



Osa mintusta kuivataan, mutta niiden lisäksi hain muutaman kukkuraisen kourallisen pelkkää lehteä, josta keittelin minttuhyytelöä. Tuli muuten hyvää! Paljon maukkaampaa kuin kaupan esanssihyytelöistä!


Tuollaista suunnilleen 1,2 hyytelölitraa varten käytin arviolta 0.5 litraa tuoreita (huuhdottuja) mintunlehtiä, 1 litra kunnollista omenamehua ja 7 dl hillosokeria.

Omppumehu kiehautetaan ja minttu leikataan silpuksi, joka laitetaan kiehuvaan omppumehuun. Mehua ei keitetä, ainoastaan kiehautetaan, jonka jälkeen liemi saa jäähtyä kaikessa rauhassa, jotta mintun aromi liukenee mehuun. Mehu siivilöidään ja kuumennetaan uudelleen. Sekaan laitetaan 7 dl hillosokeria. Mehun annetaan kiehua hiljalleen 20-30 minuuttia vaahdot pois kuorien. Hyytelötestin jälkeen (1 rkl lientä lautaselle > jääkaappiin > vako liemen keskelle > jos ei mene umpeen, hyytelö on valmista) hyytelö purkitetaan. Väriä voi parantaa muutamalla elintarvikeväritipalla jos katsoo aiheelliseksi.

On se vaan jännä, miten nämä pimenevät illat väsyttää jo aikaisin. Kesällä sitä on ihan pirteänä vielä vuorokauden toisella puolella ja nyt leukaperiä repii jo yhdeksän maissa illalla.

Taidan tehdä Pipat ja kömpiä vällyihin, niin huomenna taas jaksaa. Hieman haastavaa tämä kissan yli kirjoittelu onkin!


Hyvää alkavaa viikkoa ihmiset siellä. Varaudutaan perjantaihin hyvissä ajoin. Voipi olla, että perjantaina moni ovi on kiinni ja hyllyt viikonloppuna tavallista vajaampia jos viikonlopputäydennykset eivät kulje kauppoihin normaalisti.

Jovelan Johanna

28 kommenttia:

  1. Voi tuota Pippaa ❤️❤️
    Minttuhyytelö(kin) houkuttelis kovasti, mutta huomasin jo vuosia sitten, että turha mun on kikkailla kivoilla säilykkeillä kun ei niitä kukaan kuitenkaan mihinkään käytä, mitäs sitä yhden ihmisen huushollissa. Sen sijaan kaikki saa paikan kukkapuskassa, sinne meni niin väri- kuin piparmintutkin ja aah, mun sormet tuoksui hyvälle :)

    Mulla on rytmi pimeiden myötä kierähtänyt taas kaupunkirytmiin, valvon myöhään ja herään kun sattuu huvittamaan, Lillassakin valvoin suht myöhään, mutta siellä ne aamut oli niin ihania, että heräsi mielellään ajoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pippa on <3 aina vaan sama vastaus ;D mutta kun se on niin <3

      Täällä kuluu minttuhyytelöä reippaasti. Tykkään syödä sitä kanan kanssa. On sekin vaan NIIN hyvää!

      Mulla tuo kukkuminen on enemmän lopputalven, kevään ja kesän juttuja. Näin syksyllä olen naama lakanassa jo ysiltä jos tohtii ;)

      Poista
  2. Kyllä on huima ero kun muovit ikkunoista poistettiin. Ihanan tunnelmallista myös kynttilänvalossa. Minttuhyytelöä en ole koskaan tehnyt, kun sitä niin harvoin meillä syödään. Kauniinväristä hyytelöä olet saanut aikaiseksi. Mukavaa viikkoa sinne Jovelaan !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä taas tosiaan minttuhyytelöä kuluu paljonkin. Tykkään sen raikkaasta mausta monen lihan, erityisesti kanan kanssa.

      Hyvää viikkoa myös Annilaan ;)

      Poista
  3. Aivan ihana tuo kuisti!!
    Mihinhän poika on pokanne vienyt..:))

    VastaaPoista
  4. Oho. Ompas hienoo, suorastaan jännittävää. Mitenhän teillä nyt tohtii mennä illalla kuistille kun kaikki näkee, niin ne kaikki sata metsäneläintä jotka siellä liikkuu. :DDDD Huisia. Kivaa alkanutta viikkoa Jovelaan. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pelotavaa jopa kun pitää muistaa laittaa joku klenninki niskaansa ennen kun ryntää pahoja tekemään (arvaat kyllä, juu, tupakille). En sitten tiedä kummat pelkää enemmän, me vai ne elukat. Ainakin kilpakosija Västäräkkinen on häipynyt. Tais pakata kapsäkkinsä ja lähteä syysmuuttoon kun kusitille tuli läpinäkö :D

      Poista
  5. Samaa minäkin täällä ihmettelen, että mihinkä jemmaan on teidän kauniit ikkunanpokat laitettu. Toivottavasti saatte ne kunnostettuna takaisin! Kummasti vaan tuon kuistin ilme muuttuu, kun valo pääsee sisälle eri tavalla. Mainio ratkaisu laittaa tuollainen laatikko oven eteen ilmeisestikin kakkosia varten? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi ihanaa saada ne takaisin. Ne oli kauniit ja ne ovat ainoat jäljellä olevat alkuperäiset ikkunat tässä päätalossa. Tiedä mitkä kissat, koirat ja tullimiehet pitäisi ikkunoiden perään laittaa :(

      Ja juu! Kyllä! Se laatikko on täältä löytynyt puuloota, jonka päälle isäntä ruuvasi täältä löytyneen jonkinlaisen tasoittimen, joka toimii kahvana. Ovat niin innokkaita nuuo kaksi touhupeppua, että joskus on syytä hieman hillitä. Pääsee postimies (nainen) turvallisemin tuomisineen aidan tälle puolelle ;)

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Ei vielä :D Ovat edelleen liian kiinnostuneeita, sellaista kiihkoilua ja poukkoilua. On se jo laantunut huomattavasti, saattavat jo hetken hämmästellä hiljaakin kissaa, mutta kun nuo on sellaisia tohottajia, on parasta vielä pitää omat reviirit. Pippa on niin siro, ettei oteta riskejä. Jos koira tulee tohottaen päälle, kissa kyllä pistää hanttiin ja siinä voi sitten koira näykätä kovaakin kun toinen koira vielä tohottaa lisää kiihkoa mukaan. Kissaa kyllä kovasti kiinnostaisi koirat ja usein kipittääkin erottavalle portille, mutta kun koirat päästää intokiljahdukset, Pippa ryntää salamana takaisin saliin.

      Hyvin ollaan pärjätty kuitenkin ja mennään ajan kanssa. Kyllä ne sitten aikanaan pääsevät lähituttavuutta tekemään :)

      Poista
    2. Mun kissa Fanni on kohta 8v, toi Sanni ranskanbuldoggi on 3v, koira otti nenäänsä monesti kun tuli taloon :-D nyt ylimpiä ystävyksiä.

      Poista
    3. Noin päin se usein toimiikiin helpommin, kun kissa on vanhempi ja koira tulee uutena taloon :) Nämä meidän kakkoset ovat espanjalaisia rottaterriereitä, joten jahtaamatta jättäminen on niille todella vaikeaa ;D

      Poista
  7. Minäkin nautin mieluummin kynttilän ja lyhtyjen valosta kuin suorasta kattovalosta. Siksipä meilläkin lamppuja on hitaanlaisesti hommattu. Toivottavasti muuten saatte takaisin ikkunaruudut entisöitynä, etteivät lopullisesti katoa. Ihanan näköistä minttuhyytelöä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se hyvää valoakin olla jos jotain tarkempaa tekee tai lukee - ei tule silmät kipeiksi, mutta olekeluvalona elävä tuli on miellyttävin omaan silmään. Kynttilää siis kuluu ;)

      Voi kun saisimme ne takaisin, vaikka risoina kuten olivat. Mukaan annettiin myös sitä vanhaa puhallettua lasia. Nyyh :(

      Poista
  8. No ohhoh että ikkunapokat noin häviää O.o Mutta kylläpä muuttui ilme teidän käsissä vallan toisenlaiseksi :D Valon määrä varmasti ainakin triplaantui :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä tullut jotain esteitä sovitun työn hoitamiselle, ken tietää. Toivottavasti saadaan ikkunat takaisin jossain vaiheessa :)

      Valo, sitä pitää olla vaikka silmät kiinni ;)

      Poista
  9. Löysinpäs mielenkiintoisen blogin meidän Jannen blogin kautta. Pitääpä ajan kanssa joskus perehtyä hieman tarkemmin. Hyvää syksyn jatkoa!
    http://wanhamummula.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa kun löysit! Kylläpä wanha mummula näyttää hurmaavalta talolta, kun nopeatsi ehdin vilkaista blogin pääsivua. Pitää myöhemmin vilkaista tarkemmin, kun tästä taas puuhiltani joudan :)

      Poista
  10. Kylläpä muuttui kuisti valoisaksi! Ja pari ihanaa touhukasta pyllyä sielä vilahtikin jossain kuvissa, taitaa hännät vispata vauhdikkaasti :D Pyöriikö teillä metsäneläimiä pihassa vai pitääkö koirat ne loitolla? Muistelisinn, että joskus aiemmin oli hirviä tai kauriita tai vastaavia käymässä kylässä. Siinäpä saisikin melkoisen slaagin kun kävisi ilta-tai aamuhyppööllä puolihämärässä ja tupakkiseurana olisikin sarvipää :) Tosin mä siirryin muutama viikko sitten sähkötupakkaan eikä oo tarvinnut pihalla hypätä. Joskus oon melkoisesti säikähtänyt naapurin saalistavaa kissaa, täällä ei sen suurempia elukoita pihoilla kulje.

    Enpäs oo koskaan maistanut minttuhyytelöä, kuulostaa kyllä namille. Täytyy koittaa joskus :)

    VastaaPoista
  11. Kyllä täällä pyörii, mutta aidoituksen myötä ei enää niin paljon kuin ennen. Hirvet ja peurat eivät ole mitenkään harvinaisia vieraita, osa loikkaa aidan ylikin. Ennen meillä kävi myös supikoiria ja kettu poikasineen, mutta niitä ei ole aidan myötä enää näkynyt pihan puolella ja toki koirien pysyvä läsnäolokin on ne saaneet pysymään etäämpänä. Tuolla pelloilla kuitenkin välillä näkee jos mitä otusta ja taivaalla liitelee milloin pöllöt, kotkat, haukat tai lepakot. Karhuja ei sentään ole täällä; mutta muuten rikas eläinkanta täällä länsisaariston reunalla on :) Öisin ei pahemmin eläimiä näe. Ehkä ne näkee vaan meidät ;D

    VastaaPoista
  12. Moikka! En muista oonko ennen sulle mitään kommentoinut, vaikka aihetta ja ihailtavaa olisi välillä ollutkin. Ai että tuo teidän huusholli on ihana! Meillä vähän samanmoinen projekti 1700-luvun maalaistalossa, jonka meidän harmiksi isovanhemmat on modernisoineet 70-luvulle, äh.. No mutta asiaan! Kuistiremppaa pukkaa varmaan ensi kesänä, ja uudet vanhat pariovet olisi tarkoitus laittaa. Oliko teillä nuo ovet paikallaan? Ootteko tehneet niille mitään entisöintiä, maalia ainakin? Vetävätkö joka nurkalta? Meidän kuistista on tarkoitus tulla lämmin, joten tuo vanhojen ovien vetoisuus mietityttää. Ja miten vänkyrät ne on, että osaako kukaan tehdä sopivia karmeja :D Onko teidän ovessa lukkoa?
    Kiitos jos jaksat vastata! :) Vertaistuki olisi näissä hommissa enemmän kuin tarpeen.
    T. Milla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi! Teilläpä on vasta sitten wanha talo! Mahtavaa kun noin vanhoja on jäljellä!

      Meeidän ovet.. hetko, nauran hetken ;D Meidän ovet oli joo paikoillaan, jos niitä nyt oviksi saattoi kutsua.. Ihan pikkasen "entisöitiinkin" eli rakensimme ne uudelleen vanhojen ovien päälle. Tätä juttua on niin mahdoton edes yrittää selittää ilman kuvia, joten etsin sulle linkit kahdeen postaukseen, joissa kerroin noiden ovien kunnostusrakentelusta

      http://jovelassa.blogspot.fi/2014/07/keskiviikon-kanelit.html

      http://jovelassa.blogspot.fi/2014/07/torstai-todellakin-toivoa-taynna.html

      Meillä ei ovi vedä, mutta kaikki sen ympärillä kyllä, kun kuisti on edelleen korjamatta ja esimerkiksi oven alta voi työntää käden ulos js haluaa ;D

      Meillä on lukko sekä noissa pääovissa että kuistin sisäovessa. Noissa rakennusaikaisissa kuvissa sitä lukon reikää ei näe, kun sitä ei oltu vielä porattu :)

      Aivan varmasti puuseppä/kirvesmies osaa tehdä karmit vaikka ovi olisi korkkiruuvi ;)

      Poista
  13. Niin hyvältä näyttää. Mutta koettakaahan nyt kysellä ikkunoidenne perään… Minä jo vähän huolestuisin. Onhan siellä tullut ihan kelpo sato! Ja minttuhyytelöä en olekkaan ennen tehnyt. Pitäisikin, kun se voisi olla aika hyvää karitsanlihan kanssa ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyselty on, meiliä laitettu, luuriin soitettu ja tekstareita nakutettu, vaan ei mitään :( Kyllä me ollaankin huolissamme sekä entiöijästä että niistä ikkunoista. Vatsaa vääntää ajattus, että pitäisi viranomaiskanavia pitkin alkaa ikkunoitaan takaisin pyyteemään. Sellainen on niin ikävää puuhaa. Ikkunat kumminkin pitää saada takaisin. Harmittaa.

      Minttuhyytelö on tietenkin ihan parhaimmillaan lammasruokien kanssa, mutta itse tykkään siitä niin paljon, että minttuhyytelö maistuu myös vaalealihaisten linturuokien kanssa. Kannattaa tehdä itse. Tulee parempaa ja tietenkin edullista. Mun 1,2 litraa minttuhyytelöä tuli maksamaan n. euron ;)

      Poista
  14. Toivottavasti alkuperäiset ikkunanne löytävät tiensä takaisin kotiin. Jovelan herkullisen näköinen minttuhyytelö houkuttaa kokeilemaan keittelemistä itsekin<3
    Iloa viikonloppuunne♥

    VastaaPoista
  15. Kokeile ihmeessä! Tiedä vaikka tykästyisit ;)

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit!