jovela

jovela

maanantai 21. syyskuuta 2015

Rivettä ja rymsteerausta, kohti luonnollisempaa elämää

Mainitsin aiemmin, että meillä jälkieristellään salissa ja muutama jo siitä ehti kysyäkin omien projektiensa vuoksi. Kerron tässä postauksen alussa lyhyesti tuosta jälkieristämisestä asiasta kiinnostuneille.

Talvihan se taas lähestyy ja vaikka saimmekin poikkeuslämpimän syyskuun, niin ne kylmät ilmat sieltä kyllä vääjäämättä saapuvat. Monen vanhan talon lattioissa on rakoja, joista pääsee kylmää ilmaa huoneeseen. Näin myös meillä, joten lattioita on syytä jälkieristää. Samalla sitten laitettiin rivettä myös salin paljaalle hirsiseinälle. Tuo kyseinen salin hirsiseinä on sisäseinä, joten eristyksellä ei ole juurikaan muuta merkitystä kuin se, että pääsemme eroon siitä kaikkialle karisevasta vanhasta sammaleesta hirsien välissä.

Antiikkiverstaalta tilaamamme pellavarive näyttää tältä.


Kuvassa on sekä 2 cm leveää ohuempaa pellavarivenauhaa lattiaa varten että 10 cm leveää paksumpaa pellavaeristenauhaa hirsiseinää varten.


Puulattian jälkieristys

Eristettä kaipaaava rako puulattiassa voi näyttää vaikkapa tältä - meillä on tätä salin lattiasta napattua mallirakoa kapeampaa ja leveämpää rakoa koko lattian verran eristettävänä.


2 cm leveää pellavarivenauhaa kierretään tiiviiksi narumaiseksi eristeeksi, jota sitten painellaan nauhana lankkujen väliseen rakoon mahdollisimman tiiviisti. Tuo kiertäminen on suositeltavaa, jotta jouhet eivät rönsyilisi vaosta ylös ja muutenkin se tekee tilkkimisestä helpompaa teknisesti.


Lopputuloksena on siisti ja eristetty vako, josta ei enää käy veto. Tämä kuva on otettu vaiheessa. Rivettä lisätään sen verran, mitä rako vaatii.


Hirsiseinän jälkieristys

Hirsiseinästä poistetaan vanhoja karisevia sammaleita ja tilalle laitetaan rivettä mahdollisimman tiiviisti. Alempi kuva on taasen kesken työn otettu. Tähän ei ole oikeen mitään lisättävää, homma on yksinkertaista, mutta kysykää jos tulee jotain mieleen!



Pellavaeriste on muuten erinomainen eriste sekä uutta rakentaessa että wanhaa korjatessa. Se muotoutuukin kaikkiin koloihin juuri passelisti. Materiaalina pellavarive on luonnollinen, karstaamalla valmistettu ilmava ja hengittävä eriste - kaikki kolme juuri niitä syitä, miksi me eristämme pellavalla.

Tämä lattiaeristely on vielä kesken, mutta siinä se tulee valmiiksi vako kerrallaan ennen yöpakkasia!

Kerroin myös, että salissa ollaan rymsteerattu osin lattiaeristelyn vuoksi ja osin tietenkin siksi, että sali ei ole ollut missään vaiheessa siinä kuosissa, millaiseksi se on ajateltu. Nyt huonekalut alkavat suunnilleen olla siellä missä pitääkin, mutta muutoksia on tulossa vielä. Meillähän on se vanhallistamisprojekti meneillään; luovumme pääasiassa (ei kuitenkaan kaikista) moderneista huonekaluista ajan myötä ja vaihdamme ne wanhoihin täyspuisiin huonekaluihin.

Salissa näytää nyt tältä, oven suunnasta vasemmalta oikealle:





Tuolla talosta löytyneellä maalausta odottavalla senkillä on telkkari, joka on ikivanha ja se toimii jo kovin epävarmasti. Sekin menee siis vaihtoon. Siitä johtuen tuo talon viimeisen isännän veljen hääkuvamaalaus näyttää olevan hassusti korkealla. Onhan se, mutta siihen on tulossa muutakin ja mitoitus huomioi sen uuden telkkarin korkeuden vaatiman tilan.


Kaikki kaapit siis siirtyivät luomaan nurkkauksen salin vasemmalle puolelle. Sähkötakka, joka hankittiin aiemmin nopeaksi lämmönlähteeksi saliin, jossa kaakeliuunia ei voi vielä käyttää, siirtyi salin oikealle puolelle ikkunoiden väliin. Tuo sänhkötakka on osoittautunut hyväksi hankinnaksi. Sillä saa edullisesti nopean lämmön saliin sen sijaan, että joka nurkassa pitäisi olla suuri, ruma sähköpatteri. Nyt meillä on vain 2 pientä patteria salissa, eikä niitä ole tarvinnut vielä käyttää viileistä öistä huolimatta. Hirsi varaa lämpöä hyvin elementtiseiniin verrattuna, jotka niin herkästi muuttuvat viileiksi.

Salin oikealla seinustalla näyttää nyt tältä. Seuraava hankinta meille muuten on paksut ja pitkät verhot, puuvillasamettia todennäköisesti. Meillä on haasteena se, ettei valmisverhoja voi ostaa. Niissä ei pituudet riitä, mikä näkyykin meillä salin kuvissa.




Nyt kun tuo paljaalle hirrelle jätetty seinä divaanin takana on putsattu kaikkialle karisevasta kuivasta sammaleesta, on taas mukavaa kölliä iltaisin ilman silmäpuruja - varsinkin kun meidän kaikkialle ehtivä pikkuapulainen Pippa on nyt löytänyt myös seinäsammaleiden ilon. Ei ole paikkaa, minne pienen kissanpennun tassut eivät löytäisi!


Pellavaa, villaa - ne on nyt meidän suosikkejamme ja niitä tullaan tuomaan eri tavoilla lisää tänne väärän vänkyrän taloomme. Enemmän vanhaa kuin uutta, se mikä uutta mahdollisimman luonnonmukaista.



Vielä ennen talven asettumista aion hemmotella itseäni toisella lampaantaljamatolla sen lisäksi, joka nyt on tuossa salin divaanin päällä. Sijoituksena sellainen on pitkäikäinen ja vanhan talon kylmällä lattialla aivan voittamaton.

Villaa ja pellavaa siis tiedossa lisää. Kerron myöhemmin suunnitelmistamme makuuhuoneen osalta, jossa nykyinen sänky (runkopatja) alkaa olla elinkaarensa toisessä päässä selkävaivaisen ihmisen unipaikkana. Olemme jutelleet, että teemme hieman kokonaisvaltaissemman muutoksen sängyn ja siihen liittyvien juttujen osalta siihen suuntaan, mitä olemme täällä hakemassa, eli kohti mahdollisimman luonnollisia valintoja.

Eipä tänne mitään ihmeellistä sitten kuulukaan, sitä samaa edelleen. Olen kovin harmissani ja pahoillani, kun en ole ehtinyt vierailemaan muiden blogeissa juuri lainkaan. On vaan ollut niin paljon kaikkea tekemistä ja välillä olen ollut niin uupunut jollain tavalla, että aloin popsimaan vitamiinejakin. Työn puolesta tai minkään tekemisen vuoksi en ole ollut uupunut, enkä olen mitenkään stressaantunut, mutta jostain syystä sitä vaan on ollut sellainen väsynyt ja lepäämätön olo jo tovin. Ehkä se on tämä syksy ja valon vähenevä määrä sitten. Elämä on kuitenkin hyvää ja kaikki on hyvin.


Sitä mietin eilen illalla, kun tulin lyhty kädessä keikkuen saunalta tuijotellen lakritsin mustan illan pimeyden läpi taivaalta tuikkivia tuhansia tähtiä. Pitää muistaa katsella tähtiä ja antaa kylmän ilman haukata saunalämpimästä nenänpäästä. Menin sisälle, laitoin klapin tuvan puulieden pesään, nostin vesikattilan kantta ja laitoin kauhallisen kuumaa tiskivettä lavuaariin. Nostin helmastaan kastuneen yöpaidan kuivumaan hellan päällä roikkuvan kattilatelineen takorautaiseen koukkuun ja huuhtaisin kissan ja koirien kupit puhtaaksi. Niin, siinä hetkessä, kun kaikkialla oli hämärää ja hiljaista ajattelin, että elämä on hyvää ja että kaikki on hyvin.

Pitäisi muistaa joka päivä ajatella jotain elämän mukavia asioita. Olla iloinen edes yhdestä asiasta ja olla kiitollinen silloin, jos on saanut useamman asian iloitakseen. Senkin muistin eilen - ja vielä tänäänkin-

Jovelan Johanna

42 kommenttia:

  1. Pellavarivettä on käytetty meilläkin, toimii tehokkaasti. Mietin noita verhoja, meilläkään ei yleensä käy valmisverhot (lähinnä koska kivoja ei löydy), mutta entä jos siirtäisit verhotangot alemmaksi niin silloin saisi verhojen pituudesta osan pois?

    VastaaPoista
  2. Sepä, se, kun ehdottomasti haluan verhot korkealle, eikä se lasku varsinaisesti auttaisikaan, kun pitäisi osaa laskea jo niin alas, että taitaisi mennö osin ikkunan päälle jo ;D Tuo holvikattomalli on hieman haastava muutenkin verhojen osalta. Kaikki verhot ovat eri pituisia ja ikkunoita on 4.

    Pitää siis ompeluttaa mittaan ja se kyllä sopii, kunhan sopiva kangas löytyy. On sitten pidempiaikainen sijoitus ne verhot, kun ovat mittaan tehtyjä ja huolella laitettuja. Yksi vaihtis on tietenkin se, että ostaa valmisverhot ja yhden verhoparin ylimääräisenä, jolla jatkaa sitten sen puuttuvan osan kunkin verhon alaosaan. Sekin vaatii ompelutuksen, kun musta ei vaan ole ton ompelukoneen kaveriksi, eikä hintavahkolla matskulla viitsi alkaa leikkimään ;D

    VastaaPoista
  3. On teillä kaunista!
    Kiva kun kerroit tuosta pellavariveestä....nähnyt jossakin olen kyllä aikaisemminkin...:)

    VastaaPoista
  4. Minä vaan jäin fiilistelemään kuviin pitkäksi toviksi, unohdin jo mitä piti sanomani - vaan eipä se varmaan kamalan tärkeetä ollut :)
    Missäs piilossa Pippa lymyää kun ei makoillut lampaankarvoilla....ai että mun tekis mieli moista ihanuutta tuohon vanhaan sänkyyn, vaan en taida raaskia. Paitsi jos ajattelis, että siihen mene ne olemattomat reissurahat, en mä mihinkään malta enkä raaskikaan enää kuitenkaan matkustaa :)
    (Mä vaan kiitollisena fillaroin Lillaan lomailemaan, on se luojanlykky, että mulla on se paikka!!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pippa se oli kuule joka askeleella kiinni mun villasukassa kantapään puolella jalkaa ;D

      Jos raaskit, niin kuule ei tee mieli lähteä sänkyä pidemmäs lomalle. Mitään kytköksiä tuohon firmaan ei meillä ole, joten voin huoleti ylisanailla sen megataljan olevan ehkä parhaita ostoksia sitten puuhellan! Se on oikeasti NIIN hyvä ;)

      Sun Lilla <3 Ei ole sen voittanutta pikkuparatiisia!

      Poista
    2. En kuule raaski sitä megaa...mutta tilasin tänään kaksi xxl-kokoista lampaankarvaa! Ne tulee olemaan niiiiiin passelit tuossa sängyssä :D
      Odotas vaan kun saapuvat ja saan kuvaa niistä!

      Poista
    3. Ihan siitä samasta "sun" kaupasta :D

      Poista
    4. No mutta! Loistavaa! Mä alan kyllä tulla sulle kalliiksi vinkkeineni ;D Kyllä kelpaa Lillassa kölliä, kun taljat saapuvat. Meille ainakin tuli tosi nopeasti se megatalja.

      Pehmeitä kölliäsiä sinne Lillaan :)

      Poista
    5. Hyvät vinkit on kullanarvoisia ❤️ - ja kyl mä ihan itse osaan itselleni kalliiksi tulla....
      Ja kölliäiset tuleepi muuten kotiin!!

      Poista
    6. Tuo itselleen kalliiksi tuleminen on tuttu juttu. Mä olen hieman hintava deitti ittelleni ;D

      Poista
  5. Kiitos pellavarivenauhan käytön havainnollistamisesta. Tuo on ensi kesän projekti meidän kesäpaikalle, jossa vanhoja muovimattoja on ehjien lankku- ja lautalattioiden päältä revitty pois.
    Teillä on tosi viihtyisää. Aurinkoisia syyspäiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos tästä oli hyötyä! Homma on kyllä todella helppoa, senkun vaan istuu alas ja painaa kierrettyä rivenauhaa kolouraan!

      Kiitos samoin!

      Poista
  6. Rakkaalla äitivainajallani oli tapana hokea kuin mantraa: 'Kaikki on hyvin.' Vaikkei aina niin ollutkaan. Aikansa sille naurettiiin, ei sitten enää; kummasti se lohdutti ja tuntui, kuin hokema olisi jotenkin antanut perspektiiviä, vähän tasannut niitä isoimpia kuoppia. Kuten moni kouluttaja ja luennoitsija nykyisin hokee: asenne ratkaisee.
    Terveisin Keekis
    ps. Poikani, josta taannoin tavatessa oli puhetta, vannoo tuon pellavariveen, ekovillan ja luomueristeiden nimeen yleensäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on aivan totta! Jos kiinnittää huomionsa negatiivisiin asioihin upoten niihin, sieltä nouseminen on vaikeaa. Kun kiinnittää huomiosa positiivisiin asioihin, se nostaattaa mieltä. Ja toki on helpompaa olla positiivisellä mielellä jos ei ole sellaisia huolia, jotka painavat alas.

      Luomueristeet ovat kaikin tavoin parhaita. Ne yksinkertaisesti vaan ovat!

      Poista
  7. Onko tuo sohvan päällinen svanby harmaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan 100% varmaksi en voi sanoa, kun tuo sohva on äitini jäämistöä, mutta äiti sen päälisen joka tapauksessa Ikeasta oli ostanut ja kun katselin nyt Ikean sivuilta Svanbyn väriä, niin kyllä sanoisin, että se on harmaa Svanby.

      Poista
  8. Paljas hirsiseinä on niin kaunis. Sellaisesta unelmoin minäkin kesäkotiin. Luonnonmukaisuus on tärkeää tuollaisessa vanhassa talossa. Ihana tunnelma kodistanne välittyy kyllä tänne ruudun toisellekin puolelle. Mukavaa viikkoa sinne Jovelaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin sinne, Anni :)

      Me ollaan jätetty paljasta hirttä kaikkialle mualle jonkun seinän tai sen osan verran, paitsi makuuhuoneeseen. Tuvan takaseinä jätettiin hirrelle, koska se on erikoisen kaunis mun mielestä. Se kauneus on tosin maksanut kovan hinnan, sillä hirsien normaalia tummempi sävy johtuu vuosikymmeniä sitten tuvassa riehuneesta tulipalosta, jonka seurauksena talon viimeinen emäntä ennen minua menehtyi.

      Poista
  9. Teillä on siellä salissa rauhoittava tunnelma.
    Olen niin samaa mieltä kanssasi siitä, että jokaisesta päivästä pitäisi löytää jotain, pientäkin, hyvää.
    Olen ottanut tavakseni aloittaa päivän ajattelemalla mukavia asioita:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei yhtään hassumpi tapa! Siinä ottaa päivään heti alusta alkaen positiivisen otteen :)

      Poista
  10. Kyllä tämä sinun kirjoituksesi taas antoi ajattelemisen aihetta; niin paljon on meillä kaikkea josta voimme olla onnellisia ja kiitollisia. Vaikka tuo että saunasta kävellään saunapolkua kotiin. Ja että ulkona on niin pimeää, että voi ihailla tähtiä. Eihän niitä näe kaupungissa kun on paljon valoja.
    Teidän sali on kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)

      Paljon on asioita, joista voi olla iloinen ja paljon on ásioita, joista voisi olla iloinen jos pysähtyisi hetkeksi.

      Ennen olin hieman pimeänpelkoinen. Tänne muutettuamme siihen on tottunut. Ei tule ajatelleeksi, että puskissä väijyisi muita kuin eläimiä. Aika surkeaa olisi ihmisen tuolla pimeydessä kompuroida ties mihin pahat mielessä ;D Täällä on niin pimeää, ettei sellaista oikeen voinut käsittääkään kun kaupungissa on aina asunut. Nyt se pimeys on jotenkin mukavaa iltaisin ja öisin. Luonnollista. Ja miten upea onkaan tähtitaivas kun ei ole missään mitään valoa, ellei nyt naapurin ikkunasta jokin pieni valo pilkahda.

      Poista
  11. Minäkin olen viime aikoina tuijotellut paljon tähtiä :). Onnea on… niin moni asia!

    Ihastuttava tuo hääkuva, hienoa, kun se muistuttaa teitä menneistä kaikkien omien aikaansaannostenne keskellä. Ja aikamoinen aikaansaannos muuten onkin kaikkien kolojen tilkitseminen! Tsemppiä väkertelyyn, joka on tavallaan ihan hauskaakin ja varsinkin kun tietää palkintona olevan vähän pienemmän lämmönhävikin. Tärkeä juttu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on ollut useana iltana oikeen sellainen tähtitaivaan ultimate tuijotussää! Oikein otollista, kun yö on musta ja taivas pivetön.

      Täällä tilkinnät jatkuu tämän viikon. Muutama koloura päivässä edetään, kunnes helmat ei enää heilu salissa ;)

      Poista
  12. Niin kaunis ja valoisa sali! En yhtään ihmettele, jos väsymys välillä painaa. Olettehan tehneet kesän aikana kaikenlaista ihan hirmuisesti. Voi, miten pystynkin samaistumaan tuohon mietteeseesi hetkessä elämisestä. Kuinka monesti olenkaan vetänyt syvään henkeä, kun katselen mustaa tähtitaivasta täydellisessä hiljaisuudessa tai aamuauringossa välkehtivää tyyntä merta. Silloin tuntuu, että sydän pakahtuu. Pieni hetki mutta niin merkittävä. Aurinkoisia syyspäiviä sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun on helppo ymmärtää, että itsekin olet samoja ajatellut. Airisranta on niin otollinen pakahtumiselle ;)

      Me muuten saatiin tuparilahjaksi 2 kevättä sitten vanha alueen kartta. Se on matkailukartta ehkäpä 50-60 -luvulta ja siinä taitaa näkyä teidänkin alue, joska se on tämän saaristoseudun kartta. Kartta on humoristinen. Jos en itse muista, niin muistuta mua, että nappaan sulle kuvan siitä teidän oletetusta kohdasta ;) En toki tiedä missä olette, mutta blogin nimi on antavinaan vihjeen ;)

      Poista
    2. Voi että, kiitos Johanna! Tuohan on ihan huippua. <3

      Airisto avautuu vasemmalla puolellamme, ja laivareitti menee tuosta parin kolmen kilometrin päästä. Koska en tiedä, millainen kartta sinulla on, annan tässä vaikka muutamia maamerkkejä, jotka saattavat näkyä siinä. Tämä on siis Rymättylän Röölä ja Hauspanta ja Airismaa ovat meistä oikealla. Edessämme on kaksi pientä saarta: Iso-Kalkku ja Pikku Kalkku (tai Vähä-Kalkku). Jos Paavaistenniemi näkyy kartalla, niin silloin ollaan varsinkin oikeilla leveysasteilla. :) Innolla odottelen, millainen kartta sieltä ilmestyy. :)

      Poista
    3. Tuo on matkailukartta, joten ei ihan sellainen kartta-kartta, mutta hauska. Osa saarien nimistä on suomeksi, osa på svenska.

      En ihan nopealla aamusilmäisyllä löydä Kalkkuja, joten tarkennetaan vielä ;)

      Tässä kartassa ylinnä (tuossa kohdassa) on Rymättylä, sen alla pieniä saaria, kuten Pitkäluoto, koivusaari jne. Niiden alla Airismaa, jonka alla taas Isoluoto ja Kramppi. Vielä alempana on Seilin lisäksi tusina pientä saarta ja niistä oikealle suurempina Haverö, Lill Mölö ja Stor Mölö, johon on merkitty Airiston Matkailukseskus.

      Ollaanko oikealla suunnalla, jollain suunnalla ? ;D

      Poista
    4. Kyllä, ihan oikeilla leveysasteilla olet. :) Airismaa on lähinnä meitä. Voi sanoa, että olemme Airismaan yläpuolella hieman oikealle viistäen. Hauspannan saari (meidän lenkkeilysaari) on siinä Airismaan ja meidän välissä. Kalkut ovat tosi pieniä, joten saattaa olla, ettei niitä ole edes karttaasi merkitty. Kuulostaa hauskalta kartalta, innolla odotan. ;)

      Poista
    5. Nonnih! Mää tihrustan menemään kun ehdin ja pistän pari kuvaa tulemaan blogimeiliisi. Se kartta on tosiaan sellainen summittainen, mutta kovin hauska ja sieväkin. Katsotte sitten onko tuttuja plänttejä piirretty mereen vaiko eikö ;)

      Poista
  13. Teillä on kyllä niin ihanaa sielä. Oon sanonutkin sen varmaan sata kertaa mutta aina vaan huokailen noita sun kuvia. Ai että <3 Mä kanssa usein yölenkeillä kun on hiljaista ja tähdet tuikkii, mietin kuinka ihanaa tämä elämä onkaan ja että pitäisi muistaa olla kiitollinen monista asiosta, eikä aina miettiä epäkohtia tai murehtia sellaisesta mitä ei ole. Oma ajatusmaailma vaikuttaa niin paljon joka asiaan. Kylläpä niillä sadepilvillä usein on se hopea reunus :)

    Johtuiskohan se uupumus tästä syksyn pimeydestä? Moni on sanonut samaa ja ihmetellyt miten unta riittää jopa 14 tunniksi, vaikka yleensä nukkuisi 6h yöunia. Itsekin oon nukkunut paljon ja väsähtänyt aikaisin. Vitamiinia vaan napaan ja lunta odotellen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Miia :) Oletpas kultainen kun jaksat sanoa monta kertaa :)

      Mulla on ihan varmasti ainakin osasyyllisenä aikaistuva ilta ja valon määrän väheneminen. Joka syksy ihan sama juttu. Tänä syksynätuntuu vaan siltä, että alkuenergisyyden jälkeen se väsymys on normaalia sitkeämpää. On vähän väsynyt melkein koko ajan, ellei tee jotain ihan innoissaan. Noh, kroppa tietää mitä haluaa, pitää ruokkia sitä nokostelemalla tarpeen mukaan ;)

      Poista
  14. Mä sitten tykkään tuost teidän salista. Se on niin valoisa ja kaunis <3 Voi kun olisikin pihasauna. Parhaat löylyt niissä saa. Jännityksellä odotan mitä ideoita teillä on makkariin. Kuullostaa jännältä jo nyt! Hyvää syksyä Jovelaan t:eija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, eija :) Olen samaa mieltä. Pihasaunat on parhaita. Meillä oli lapsuudenkodissa puusauna kellarikerroksessa ja yhdessä edellisessä kodissa isännän kanssa sähkösauna ja vaikka sähkösaunakin on kiva, ei se ihan sama asia ole kuin puusauna. Ja on siinä oma viehätyksensä, kun pihan poikki tallustelee saunalle ja sieltä pois :)

      Kerron noista makkarisuunnielmista pian, mutta sitä ennen tulee pieni muutos tupaan ;)

      Hyvää syksyä myös sinne!

      Poista
  15. <mä oon syntynyt -69 ja oon kerännyt sammalia hirsirakennukseen..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sammalta on tosiaan käytetty iät ja ajat eristämiseen. Eristeenä se on myös aivan loistava kosteutta ehkäievine ominaisuuksineen, eikä perinnerakentamiseen erikoistuneet ekspertit suosittelekaan vanhojen sammaeristeiden poistamista (suosittelevat, että takas vaan jos pitää korjata).

      Mutta, sitten tulee tämä mutta ;D Jos seinä on paljas sisäseinä ja taloudessa on painovoimaa uhmaava kissanpentu, jonka mielestä rutikuiva sammal on hauskinta maailmassa, se alkaa olla hieman harmittavaa, kun sitä sammalta on ihan joka paikassa ;D Paljaalla seinällä se on kieltämättä haastava homma kun hirsien välissä on 150 vuotta vanhaa sammalta, joka karisee myös itsestään. Siksi meillä tuvan ja salin paljaalle jätetty seinä rivetetään toisella luonnonmukaisella eristeellä :)

      Poista
  16. Aina noita salin kuvia katsellessa tekisi mieli tulla teidän sohvalle pötköttelemään, niin lämpöisen kodikas tunnelma on siellä kyllä! Allekirjoitan muuten täysin tuon sauna ja tähtitaivas -yhdistelmän. Samoja asioita olen miettinyt illan pimeydessä rannasta talolle kivutessani.... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa vaan ;) Kyllä tänne aina yhden varpaat sekaan mahtuu köllöttelemään ;D

      Öinen meri.. oi! <3

      Poista
  17. Aivan ihania haleja täältä Marjakujalta <3 Oli paljon juttuja mitä piti kirjoittaman, mut ohi meni :D, lukemassa olen käynyt, mut en ole kerinnyt yhtään kommentoimaan :(
    Sali on aivan kaunis ja niin kutsuva, tykkään kovasti. Pehmeyttä ja tunnelmaa riittää, lampaantaljoja minäkin haaveilen, yksi aito iso on, mut pidän sitä terassilla, kun siinä on kiva istahtaa :)

    Pitää muistaa kuitenkin kaiken hälinän ja kiireen keskellä kuinka onnellinen oikeasti on ja hymyillä itsekseen.
    Meillä laitetaan lisäeristettä yläpohjaan puhallusvillan muodossa, huomenna pitäisi tapahtua ainakin tallin osalta, muutenkin ollaa laitettu reunoille lisäeristystä ja tuulenohjaimet ym. vanhan talo ja liian vähän eristettä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löysin kovin edullisen paikan hankkia perustaljoja, eli sellainen kuin taljatukku, jossa isotkin taljat maksavat parian 50,- kipale, joten jos taljoja joskus kaipaat, se voisi olla kiva paikka hankinnoille :)

      Meilläkin on vielä puhallusekot edessä ullakon puolella, mutta saapi nähdä. Ullakko on täynnä kaikkea roskaa suunnilleen sadan vuoden ajalta. Ullakko pitää siis ensin tyhjentää ennen kun sille voi tehdä mitään :P ;)

      Poista

Kiitos kun kommentoit!