jovela

jovela

torstai 12. marraskuuta 2015

Kotivara "se kaikki muu" (& arvontavinkki)

Tovin on tämäkin postaus muhinut - kiitos sitä meilitse pyytäneille maltista. On ollut mukavaa lukea muiden kotivarajutuista ja ylipäätään huomata, että monikin kokee kotivaran hyväksi jutuksi. Koska tämä on jatko-osaa muille kotivarapostauksille, en enää avaa kotivaraperiaatetta sen kummemmin. Tuosta oikealta valikosta sekä tämän postauksen lopusta ( löytyy kotivara -linkki, josta voi lukea muita aihepostauksia meidän blogimme osalta.

Tämä postaus koskee siis nimenomaan meidän tarpeeseemme mitoitettua kotivaraa ei-syötävien ja -juotavien osalta. Taatusti en muista mainita kaikkea, mutta todennäköisesti olen niin tehnyt jossain aiemmassa postauksessa. Jos en, niin vinkatkaa! Aina on opittavaa, eikä meidän kotivaramme suinkaan ole mikään aukottoman täydellinen. Se on se, mitä olemme hyväksi havainneet tähän mennessä.

Lääkkeet

Kun se myrsky tai muu poikkeustila aiheuttaa vaikkapa sähkökatkon, apteekkiin ei pääse ja vaikka pääsisikin sieltä ei voi mitään ostaa.. On aika kurjaa jos samalle päivälle sattuu kolotus, kuume, ripuli, närästys tai muu riesa, eikä helpotusta löydy kotoa. On siis hyvä olla lääkekaappi tai -laatikko ja siellä sellaisia peruslääkkeitä, joita yleensä tulee käytetyksi tai joiden puuttuminen tuollaisessa tilanteessa tekisi tilanteesta vielä kurjemman.


Meillä lääkekotivara koostuu särky- ja kuumelääkkeistä, närästystableteista, vitamiineista, antihistamiinista ja ripulitableteista. Lisäksi lootasta löytyy mm. kyypakkaus, silmätippoja ja -huuhdetta ja Mai-koiran Canicur jos sattuu masu olemaan äkäisenä juuri kun tuuli repii kattoa talosta.

Ensiaputarvikkeet

Ne nyt on hyvä olla olemassa muutenkin, mutta poikkeustilanteessa ei ole kovinkaan epätavallista, että jotain pientä (saati suurta) haaveria voisi sattua. Perustarpeita ovat mm. sidontatarpeet, haavatyynyt, puhdistusaineet, laastarit, haavateipit, pinsetit ja sakset. Ensiapulaukkuja voi tietenkin ostaa valmiinakin. Meillä ensiaputarpeet on kasattu yhteen lootaan ja koska entisessä elämässäni (kauan sitten) olen ollut mielenterveyshoitsunakin, meillä lootasta ehkä löytyy muutama sellainen juttu, mitä ei yleensä ensiapulaukusta löydy, lähinnä suturointiosastoa. Saattaisin ehkä vielä sellaisenkin osata tehdä jos on pakko.


Valoa

Nå jaa, siellä sitten ollaan torpassa ja pimeää on. Täällä meinaan on pimeää silloin kun on pimeää. Niin pimeää, ettet varpaitasi näe. Meillä on aina paljon kynttilöitä. Niitä on joka paikassa purkeissa ja koreissa, joten en piinaa teitä tässä postauksessa enää lisäkuvilla Jovelan kynttilävarastoista. Niitä on, paljon. Kynttilät ovat tietenkin tunnelmallisia ja ne tuottavat hieman lämpöäkin, mutta jos pitää mennä ulos tai tehdä jotain tarkempaaa hommaaa, kynttilät eivät auta. Tällaista ajatellen meillä on patterilla toimivia lyhtyä. Ne ovat jokapäiväisessä käytössä vaikkapa silloin, kun menemme saunaan. Meillä ei ole ulkovaloja kuin etupihalla ja sauna taas on takapihalla. Mukkelis, makkelis.


Virtaa

Vaan ei ole patteritoimintoisista mitään iloa jos ei ole pattereita, eli paristoja. Kotivaraamme kuuluu sekalainen setti pattereita ja myös pattereilla toimiva hätälaturi, jolla voi ladata kännykkään tolppia tai vaikkapa läppärin, jos sille on tarvetta.


Lämpöä

Vaikka kuinka on kynttilöitä, ei tämä tölli niillä lämpene. Tuleepi kylmä jos ei voi lämmittää. Meillä on onneksi tulipesiä ja klapivarasto ei ihan heti lopu. Ruoanlaittokin puuhellalla sujuu mukavasti ja siinä samalla lämpiää 25 litrainen hanakattilallinen vettä, mutta jos puuliettä ei ole, suosittelen pientä kaasusäiliöllä toimivaa retkikeitintä. Moni laskee sen varaan, että pidentyneen sähkökatkon aikana voi grillata ja toki voikin. On sekin parempi kuin ei mitään, mutta jos katkoksen aiheuttaa myrsky tai lumimyräkkä, se grilli ei ehkä ole ihan paras ajatus. Tuuli voi viedä grillin mennessään ja jos siellä grillin sisällä palaa, tuli voi levitä hallitsemattomalla tavalla. Muutenkin sitä todennäköisesti keittäisi makarooninsa mielummin sisätiloissa versus kaatosade vetenä tai lumena ja päälle vielä tukan suoristava tuuli.


Tulta

Vaan jotta puut saa syttymään, pitää ensinnäkin olla välineet joilla tulen saa syttymään. On se aika nolo tilanne jos sytkäri räpäyttää viimeisen kipinänsä juuri kun pitäisi tehdä tulia tai edes niitä kynttilöitä sytytellä. Isännällä on kipinäkivet ja taito sytyttää niillä, mutta tulitikuitta ei silti kannata olla. Meillä on tulitikkuja hieman vähemmän kuin kynttilöitä, mutta suunnilleen yhtä monessa paikassa - joka paikassa siis. Tämä patakaapin laatikko on tulitikkujen keskussäilömö. Sieltä otetaan sinne, mistä pääsee loppumaan.


Ja sytykkeitä - niitäkin on jos millaisia. Rullailen milloin mitäkin papereita sytykkeiksi ja lurauttelen päälle sulaa steariinia. Välillä teen sytykesipsejä, välillä -liuskoja. Käpyjä on kerätty ja ultimatesytykkeinä meiltä löytyy pihkatikkujakin, eli tindersticksejä. Eikä me edes olla pyromaniaan taipuvaisia. On vaan mukavaa saada ne puut syttymään vaikka Esteri olisi juuri avannut ahterinsa kun olet puunhakumatkalla kipittämässä pihan poikki märät klapit sylissä.



Sali on meidän kipupisteeemme, siellä ei ole vielä puulämmitysmahdollisuutta jos sähköt katkeavat, eikä talon muiden tulipesien lämpö pääse kiertämään saliin riittävästi. Salia varten meillä on petroolilämmitin, joka tohottaa melkoisella teholla n. 15 tuntia yhdellä tankillisella, eli n. 4,5 litralla petroolia. Koskaan tuota lämmitintä ei voi pitää niin kauaa päällä. Reilussa tunnissa alkaa jo olla hiki.

Polttoaineet

Lämmitin taas on hyödytön jos ei ole sitä petroolia. Meillä on aina varastossa myös sitä. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei polttoaineita voi säilyttää missä tahansa. Jos tulipalo syttyy, sitä paloa ei sammuteta millään. Hyvä säilytyspaikka polttoainekanistereille voi olla esimerkiksi maahan kaivettu kuoppa, joka ei sijaitse rakennusten välittömässä läheisyydessä. Kuoppaan voi laittaa vaikkapa metallisen laatikon ja sen päälle kannen. Jos vahinko sattuu, tuli ei pääse niin herkästi leviämään ja tuhoamaan rakennuksia.


Jos taloudessa on aggregaatti, sillekin on hyvä varata polttoainetta. Ja moottorisahalle. Helpottaa kummasti sen kuusen poistoa auton päältä jos moottorisaha ei nikottele janoisena. Ja kuulema oikeen fiksut eivät anna sen autonsakaan tankin koskaan mennä alle neljännestankin. Viimeksi mainitun osalta meillä on hieman petraamista.


Hygienia

Meillä on tietenkin etuna se, että meillä on pihalla kahden peffan vankkurisauna, joka lämpiää puulla. Voimme siis tilanteesta huolimatta lämmittää saunan. Talossahan meillä ei ole kylpyhuonetta laisinkaan. Vettä on aina ja kaivosta saa lisää. Jos ulkona on hurja myrsky, ulkosaunonta ei tietenkään ole järkevää. Siinä saattaa jäädä lauteiden ja kiukaan välille jos puu kaatuu päälle.

Koska meillä ei ole juoksevaa vettä missään, meillä on aina pesulappuja. Niitä suosittelisin kotivaraan. Jos sähköt menee, pian menee vesikin ja kädet alkavat tuntua nihkeiltä. Vauvan pepuille tarkoitetut kosteuspyyhkeet ovat käteviä. Niillä saa puhdistettua kädet, pyyhittyä kasvot, kainalot ja muut nurkat kropastaan. Ei ole niin kurja olo sitten, kun muutenkin on kurja olo ilman sähkön tuomia iloja.


Noin muuten meillä kotivaraan kuuluu myös hygieniatuotteet vessapaperista hoitoaineisiin. Hieman sitä ja tätä sen mukaan mitä tulee muutenkin käytettyä. Ei myöskään tule sitä haastetta, että hoitoainepullon pohjalla on enää liru, kun pitäisi päästä pesulle ja kauppareissulla unohtui hankkia uutta.

Tässä kuvassa on Jovelassa tehtyjä saippuoita. Eivät ihan heti lopu kesken.


Muuta

Mielestäni yksi tärkeä osa kotivaraa on työkalut ja sellaiset tarvikkeet, joita voi tarvita poikkeustilanteessa ja toisaaalta ihan muutenkin arjessa, kuten terävä puukko, saha, pihdit ja vasara. Yksi näistä arkitarpeista, joita ei useinkaan kotivarassa mainita, on naru. On erikoista, ettei sitä narua tunnu koskaan olevan silloin kun sitä tarvitaan ja poikkeusolosuhteissa sitä tarvitaan kyllä. Tuossa keväällä kun myrsky meinasi irrottaa kasvihuoneen paneeli kerrallaan, en olisi yksin pärjännyt ilman hyvää naruvarastoa. Isännällä on aina paljon narua ja nyöriä. Tässä näytille isännän paracord -narut, eli laskuvarjonaru, jonka kestävyys on luokkaa järjetön. Isäntä tekee paracord -rannekkeita, siksi meillä on niin paljon juuri tuota narua. Ranneke kulkee mukana ja jos metsässä tai noin muuten tulee tilanne, jossa olisi eduksi saada käsiinsä kestävää narua (vaikkapa koiran hihna katkeaa), kestävän narun voi purkaa vaivattomasti rannekkeesta.


Toisena kotivarajuttuna voisin nostaa esille siemenet. Se ei ole varautumista mihinkään katastrofiin (vaikka silloin toki näitä vasta tarvittaisiinkin), mutta kun kasvattaa itse syötävää, säästää pitkän pennin keräämällä siemenet talteen seuraavaa kasvatuskautta varten. Meillä tämä on ihan alkutekijöissään, mutta jostain se on aloitettava. Tänä vuonna talteen saatiin erilaisia tomaatteja, lilapalkohernettä ja salviaa. Näissä pusseissa on lilapalkoherneen siemenherneitä.


Toivottavasti tämä postaus vastaa kysymykseen "mitä muuta teillä on varalla ruoan ja veden lisäksi" vaikka tuntuukin, että unohdin mainita ainakin puolet. Nämä nyt ainakin ovat todella tärkeitä täällä olla saatavilla.

Kotivara ei ole ahdistava juttu tai ainakaan sen ei pitäisi sellainen olla. Sen turvin selviää helpommalla jos jotain sellaista sattuu, että arkinen elo hetkeksi muuttuu hankalammaksi hallita vaikkapa juuri pitkän sähkökatkon vuoksi. Hukkaan mikään ei mene kun valitsee sellaisia tuotteita, joita tulee muutenkin käytettyä ja joille keksii muutakin käyttöä. Esimerkiksi meillä se varakeitin, joka toimii pienellä kaasusäiliöllä (kokoluokkaa hiuslakkapullo), on kiva juttu kesällä, kun haluaa tehdä ruokaa ulkona! Siinä potut kiehuvat samalla kun aurinko kutittelee varpaita.

Kun on kotivara, voi pistää oven kiinni ja odottaa, että myrsky laantuu, sähköa saa jälleen ja elo palaa normaaliksi  -  vaikka siihen menisi muutama päiväkin.



Arpaisuvinkki

Tuossa DIY-sänkypostauksessa kerroin, että maalasimme sängyn sillä ihanalla Country French -perinnemaalilla. Täällä on menossa arvonta, jossa voi voittaa valitsemassaan sävyssä ko. maalijauhetta!

Talvi on jo ovella

Tänään oli niin kaunis aamu, utuinen ja pikkukirpeä. Otin kuvan syreenikaaren alkutalvesta. Jotenkin lumoavaa.


Joutaisinkohan tänään taas blogikierrokselle! Yritän ainakin!

Huolettomia huomisia itse kullekin toivottelee

Jovelan Johanna

33 kommenttia:

  1. Hienoa, Jovelan väki! Paljon opittavaa ja pahanpäivän varalle hankittavaa löytyi postauksesta meillekin.. Kiitos ihanasta blogista!

    VastaaPoista
  2. Kuva syreenikaaresta on lumoava, mutta niin on koko postaus :)

    Ja niin totta, mitä mainitsit narusta! Mokoma yksinkertainen asia, joka ainakin meillä on melkein aina lopussa (silloin kun sitä tarvitsee). Sitten siinä tilanteessa kehittelee jonkun viritelmän, millä selviää pälkähästä ja taas se oikea naru unohtuu ostaa.

    Nippusiteet on myös käteviä. Niillä pystyy kiinnittelemään monenmoista. (Vaan eipä ole aina niitäkään)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teippi ja naru, ne ainakin on usein joko lopussa tai kateissa ;)

      Nippusiteet on tosiaan hyvä lisä!

      Poista
  3. Ihana lista, yleensä puhutaan vaan ruuan tärkeydestä. Minä olen lisäksi hastrannut kirjahyllyyn opuksia, joista voisi olla hyötyä jos vaikka sattuu pitempikestoinen tai laajempi katastrofi: Siellä on kaikkea vanhan ajan keittokirjoista (eli itse hankituista ja yksinkertaisista aineista valmistettuja ohjeita) lähtien kaikkea mahdollista esim. ansojen virittämiseen ja jäniksen nylkemiseen saakka. Tuo jänis on sitten se vihon viimeinen selviytymiskeino. Se täpötäysi Pinterest-sivu ei auta hirveästi jos on netti ja sähköt poikki. Lisäksi tarkoituksena olisi hankkia jokin perusopus siitä, kuinka toimia erilaisissa sairaustapauksissa. Meiltä on keskussairaalaan yli 100 kilometriä joten jo ihan paha lumimyrkskykin voi aiheuttaa odottamattomia tilanteita tässä mielessä. Lyhyesti yritän siis sanoa että tieto ja sen lähteet ovat myös hyvä lisä kotivaraan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruoka ja juoma, eritoten tietenkin juoma on ne tärkeimmät jos ihan hätätilanteesta puhutaan, mutta heti sen jälkeen tulee kyllä nämä muut asiat. Nykyihmiselle sähköttömyys (netittömyys, kännykkäyhteyksien katoaminen) on jo itsessään pienen kriisin paikka ;D

      Hyvä kun mainitsit kirjat. Kiitos siitä! Olen ihan samaa mieltä ja jossain aiemmassa postauksessa olen listannut joitain kirjoja, jotka meillä on käytössä ihan muutenkin, mutta joiden tarve korostuu jos on jokin haastava tilanne päällä eikä tietoa saa netistä.

      Meillä sellaisia kirjoja on mm. Seymorin Complete Book of Self-Sufficiency, toinen samantyyppinen kirja nimeltä Backyard Homestead, sitten on hieman laajempi EA-opas ja opiskeluajoilta jäänyt lääkeopas + tautioppikirja, partiolaisten vanha niksikirja, marttojen opus - sekin vanha, isännällä on joku survival-opas jonka nimeä en muista ja luontokirjoja sekä tietty takomiseen ja rauta/metalliasioihin ja niistä valmistamiseen liittyviä opuksia. Meiltä löytyy paksu puutarhaopas, läjä erilaisia keittokirjoja, joista osa on pula- ja sota-ajalta ja perinneoppaita, joissa on tietoa mm. luonnon lääkekasveista ja miten erilaisia kasveja voi hyödyntää kotitaloudessa muutenkin kuin syömällä niitä. Lisäksi on tietenkin erilaisia niksikirjoja kotitalousasioiden ääreltä - eräässä opastetaan mm. miten voi valkaista tummentuneita perunoita :D ja toki erilaisia korjausoppaitakin meiltä löytyy. Ei me noita kirjoja olla maailmanlopun pelossa hankittu. Ne on hyödyllisiä ihan ilman katastrofejakin ja aihealueina kiinnostavia meille.

      Lisäksi mainitsisin vielä karttakirjan/matkakartan ainakin siitä omasta alueesta. Ei auta navit jos ei ole yhteyksiä..

      Poista
  4. Kiitos tästä postauksesta! Tuo laskuvarjonaru voisikin olla hyvä vaihtoehto meidän tekeillä olevaan lasten köysirataan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paksu paracordi ainakin kestäisi! Jos sen on tarkoitus kannatella taivaalta putoilevia aikuisia, niin varmaan kestää lastenkin liu'ut ;)

      Poista
  5. Hyviä huomioita. Näin lapsiperheenä listaan voisi lisätä muutaman lautapelin. Kun sähköt on pois eikä netti toimi niin lapset alkavat vaatia tekemistä. Pelilauta voi pelastaa paljon :D
    Itselleni ostin kesällä kännykkää/läppäriä varten varaakkupankin. Se nököttää ladattuna pöydällä toimintavalmiina aina kun ei ole käytössä. Mies testasi sen eräretkellä ja lapset pitkällä automatkalla. Sellaisen soisin joka perheeseen.
    Ja nippusiteet sekä kirveen lisään myös listalle. Niitä tarvitaan aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, Katja! Eikä tarvitse olla lapsiakaan! Me ollaan nykyään niin sidoksissa nettiin/sähköön ja sen kautta tulevaan viihteeseen, että alahuulet lurpattavat kaikilla jos paria tuntia pidempään pitää kärvistellä ilman mainittuja :D

      Lautapelit, ristikkolehdet, kirjat, pelikortit, pulmapalikat.. kaikki millä saa ajan kulumaan silloin kun ei paljon muuta voi tehdä on eduksi. Kotivarassa olisi ihan suotavaa olla hieman herkkujakin. Se on erikoista miten hirmuisesti kaikkea alkaa tehdä mieli heti jos sitä ei ole saatavilla. Hieman namia jemmassa voi olla iso asia silloin, kun arki muuttuu haasteellisemmaksi.

      Kirves, daa-a. Sen unohdin mainita. Todellakin! Kirves olla pitää!

      Poista
  6. Todella hyviä vinkkejä ja sai itsenikin miettiväiseksi.
    Niin ja tuo vika kuva on aivan satumaisen ihana. Salainen puutarha... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sari :) Jännä valo oli ulkona juuri kun kuvaa otin. Hämärän aurinkoinen. Tossa kuvassa voisi kipittää vaikka menninkäinen piippalakki vinossa. En hämmästyisi ;)

      Poista
  7. Voi narujen narut ja köydenpätkät... Poikani 10v on mahdoton narujen ja köysien keräilijä. Rautakaupassa köysihyllyn välissä vain totesi että "no nyt puhutaan mun kieltä".
    Ja arvatenkin äidillä menee hermot, kun aina löytyy jotain ylimääräisiä narun pätkiä sieltä sun täältä. Mutta tämä postaus pisti ajatukset narujen tarpeellisuudesta aivan uudelle tasolle. Ehkä tästä lähin osaan katsoa asiaa uusin avoimin silmin ;) Kiitos tästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Hieno harrastushan pojalla on! Voi vitsi! Tiedä kuule vielä mistä pinteestä joskus sut pelastaa naruineen ;)

      Jos haluat, niin laitapa yhteystiedot ja pojan ranteen ympärysmitta tulemaan meille meilillä jovelassa@gmail.com Isäntä meinasi, että tekee ja pistää pojalle postiin sellaisen paracord-rannekkeen :) Yhdeltä naruttajalta toiselle ;)

      Poista
  8. Mukava taas lukea teidän kuulumisia, minä kärkyn niitä aika usein täällä ruudun takana ja ihan jokaisen luenkin vaikken aina jätä puumerkkiä.
    Tuo syreenikaari on minulla to do listalla kunhan saan sen hirsitalon ensin ;) on kyllä kertakaikkiaan upea myös noin kaljuna, oikea pihan koristaja! Usein kun puut ja puskat ovat kauhean rumia tiputettuaan lehdet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. awww! kiitos! Välillä on työkiireitä siihen malliin, ettei oikeen muuta tapahdu, eikä ehdi blogimaailmassa edes käymään, mutta sitten taas jovelointi jatkuu :)

      Mä olen niin iloinen kun tehtiin tuo syreenikaari. Se on omalla avallaan kaunis aina. Muotopuolihan se vielä on, mutta tällaiset ottavat oman aikansa. Keväällä sitten muotoillaan sitä tasapainoisemmaksi ja kesän myötä kaari taas saa lisää kasvustoa sinne kapeammalle puolelle :)

      Poista
  9. No voi sanonko mikä!!Kirjotin pitkän sepustuksen ja se katos jonneki bittitaivaaseen :-( Jos joskus oppis tätä konetta käyttään. . Sitä ootellessa aamun lukija ilahtuu sun kirjotuksista ja toivottelee ihanaa syksyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi hitsi! Harmittavia tuollaiset katoamiset! Nykytekniikka, pyh! ;)

      Ihanaa syksyä ja orastavaa talvea myös sinne :)

      Poista
  10. Enpä ole tajunnutkaan että teillä on noin hieno sauna :) ja vielä renkailla! Harmaassa torpassakin sähkökatkon aikana vesi tulee käsipumpulla kaivosta, torppa ja ruuat lämpiävät puulla, saunan padasta saa lämmintä vettä ja tallissakin on valmiina lyhdyt millä valaista eläinten ruokintaa sähkökatkoksen aikana. Ja toki emännälle ja eläimille on omat kotivarat :) Yksi lisä mitä suosittelen on veivattava radio :) minuutin veivauksella kuuntelee kivasti 30min radiota esim hätätiedotteet. Siinä on myös aurinkokenno, taskulamppu ja kännykän lataus mahdollisuus. Eli ei haittaa vaikka patterin loppuisivatkin varastosta. Toki saunalta löytyy myös normaali patteriradio, mutta tuo on ollut silti hyödyllinen (http://www.varmuusvarasto.fi/radio-valaisin-laturi-aurinkokenno-kampi-freeplay-companion.html)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, loistavaa! Radion unohdin mainita! Se on ihan ehdottomia ykkösiä kotivarassa, koska sen kautta saa tietoa siitä, mitä tapahtuu! Ilman radiota on ihan pimennossa. Meillä on patterikäyttöinen pieni radio, mutta veiviradio on kyllä hyvä tuote.

      Loistavaa, kun mainitsit radion!

      Poista
  11. Ilmeisesti ensiaputarvikkeet on siivottu käyntini jälkeen sillä muistelisin että saatoin sen sotkea. Sori. :) Hätävara pitää olla, ihan vain sitäkin varten jos joku henkilö (esim.Hötskyli) käy kylässä ja saa tyyliin ensimmäisen minuutin aikana laastarin tarvetta. :D Minun kokoelmat ovat pienentyneet liikaa, asia täytyisi korjata. Ei löydy enää kuin ehkä seitsemää erilaista laastaria (mutta missä kaikki kaksikymmentä laatikkoa??) Mainiota viikonloppua Jovelaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaihdoin laatikot päittäin ja järkkäin uudelleen ;) Ennenhän lääkkeeet oli siinä puisessa ja muut peltisessä. Vaidon myötä sain kaikki mahtumaan omiinsa.

      Ehkä jotain muutakin pientä sinne ensiaputarvikkeistoon olisi syytä laittaa :) 7 pakettia kissa-, kukka-, pöllö- ja rinsessalaastareita on tietenkin välttämätön kotivaratarve, mutta ehkäpä sinne mahtuisi vielä jotain muutakin mukaan siltä varalta, että joku tippuu tuolin läpi (tsek), saa jotain silmäänsä (tsek) tai kolhii raajansa sidontaa vaativalla tavalla (tsek) ;D

      Poista
  12. Hauska lueskella näitä kotivarajuttuja. Meillä ei varsinaisesti kotivaraa keräillä, mutta pakastimesta löytyy aina lihoja, marjoja ym. Kuiva-ainekaapissa on säilykkeitä, jauhoja ja mausteita niin että niillä pärjää pitkälle. Patterit, sulakkeet, sytkärit ja niin edelleen on myös valmiina ettei heti tarvi kauppaan lähteä.. Oon vähän sellanen hamsteri joka kerää kaikkea varuiksi ja ehkä niitä joskus harvoin tarvitaankin :)

    VastaaPoista
  13. Erittäin virkistävää lukea ja seurata blogiasi. Haukoin henkeäni tuosta kotivara-jutustasi ja jo aiemmin kun esittelit ruokavarastoanne. Voiko joku olla noin viisas, järjestelmällinen ja ajattelevainen? Ihan kuin jostakin sadusta. Olen aivan haltioissani!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohhoh! <3 Tuosta en tiedä, mutta kunnia tällaisesta kuuluu maalaisille ja menneiden aikojen ihmisille, joiden ajatusmaailma ja opit ovat edelleen saatavilla tässä heti valmiissa, aina saatavilla -maailmassamme :)

      Poista
  14. Olipas kiva lukea taas tästä aiheesta :) Ehkä minäkin joku päivä kävisin omat varastoni järjestelmällisesti läpi, enkä vain teoriaa paatostaisi ;) Nämä sun kuvat kyllä antaa potkua siihen hommaan, kun kaikki on niin kauniisti ja nimenomaan järjestelmällisesti. ...pitäiskin ostaa tulitikkuja....

    VastaaPoista
  15. Teoria on kuule oikeen hyvä aloituspaikka. Silleen meilläkin tämä alkoi. Oli wanhaa opasta ja uutta kirjaa ja tuli ajatelleeksi, ettei toista "Tapsaa" enää tahtois kokea ;) Siitä se sitten lähti ja nyt tämä on ihan tavallinen osa tavallista arkea. Niin se ehkä toimiikin parhaimmillaan - jokin, mikä on niin arkista, ettei sitä tarvitse sen enempää ajatella.

    VastaaPoista
  16. Kiitos taas ihanasta postauksesta. Saisiko vielä toivoa kirjoista kirjoitusta ja arviointeja? Olen pikkuisen kirjahullu ja haluaisin omistaa ne kaikki, mutta koetan rajata höpsähtäneisyyttäni.

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit!