jovela

jovela

perjantai 6. toukokuuta 2016

Kiitos, kiitos, kiitos

Jos yhdellä sanalla kuvailee tunnelmia, niin se on kiitollinen. 130 tonnia soraa, josta ehkä 25 lykitty pitkin pihaa käsivoimin isännän kanssa. Tasaisempi etupiha, siisti sisäänajo, tilaa parkkeerata auto muuallekin kuin talon eteen pihalle, 30 metriä pitkä jono takapihalta kaivettuja jättimäisiä kivijärkäleitä, tasoitettuja tantereita, poistettuja kantoja ja juurakoita. Kiitos. Ollaan niin iloisia.

Nyt on Jovelan emäntä niin uupunut, ettei tämän enempää tarinaa irtoa, mutta postaan muistoksi liudan kuvia piharemontin tästä etapista. Huomenna jatkamme takapihalla. Pitää heitellä juurakoita pois puutarha-alueelta, asetella keittiöpuutarha-alue, tasoitella, puuhailla, mahtavaa!

Samalla vinkkaamme, että meitä avusti puuhissa RM Heino, 2 poikaa, isä ja heidän yhteistyökumppaninsa, joka tuli hätiin kun takapiha yllätti ja piti vaihtaa konetta. Asenne pulaakissa on niin kohdillaan, että tällainen projekti oli vallan mukavaa vastoinkäymisistä huolimatta. Hinta-laatusuhde on sekin enemmän kuin kohdillaan. Meille aineellistui sorat ja mullat kovin edullisesti, eikä tuo porukka tunnu töitä pelkäävän. Koneella mentiin ja sieltä hypättiin auliisti alas heilumaan käsivoimin soraa levittämään paikoissa, minne koneella ei pääse. Kiitokset ja suositukset ilman muuta Jovelalaisilta - jos Turun seudulla moiseen hommaan tarvitsette apuja, niin me rohkenemme suositella.

Tällaista täällä siis tänään. Kuvat puhukoot.




Takapihalla lähdettiin aamupäivällä tästä. Maanantaina kone jäi kiinni, telakoneella homma hoitui toivotulla tavalla.


Ja sitten..








Tästä me nyt sitten jatketaan isännän kanssa. Isäntä ja emäntä, kottikärryt, lapiot ja haravat. Satunnaiset apukädet, taimia, siemeniä ja intoa.

Nostivat muuten tuolta pöpeliköstä hienon punagraniittisen astinkiven meille pääoven eteen. Onpas se meistä komea!


Tarina jatkuu myöhemmin, kuten on tapana ja puuhat täällä taas huomenna! Suuret muutokset aiheuttavat intoa puuhata lisää. Onpa tuuria, että säät ovat tällaisia juuri nyt!

Jovelan Johanna

34 kommenttia:

  1. Wau! Ens viikolla tuun kyllä kattoon livenä! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tuutkin <3 :) On vähän erilainen kuin kuukausi sitten ;)

      Poista
  2. Siis niin on komeaa siellä nyt! Mukavaa työntäyteistä viikonloppua sinne :)
    Ps. Muistakaa myös välillä levätä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä niin kivaa kävellä eilen takapihalla kun saivat sen maan käännettyä ja tasoiteltua, kun ei enää kompuroitu samaan tapaan juurakoissa ;)

      Poista
  3. Hieno on porraskivi, juuri sellainen kun vanhassa talossa pitääkin olla. Työniloa loppurutistukseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on ollutkin ennen porraskivenä, mutta verstaan luhistuneen keskiosan oven edessä ja siellä jäänyt kaiken kasvuston alle. Niin iso kivi, ettei sitä olisi lihasvoimalla ollut mahdollista sieltä ylös rontata ;)

      Poista
  4. Johan on muutosta tapahtunut! Teilläkin näkyy olevan ihan mukavasti kiviä maaperässä, vaikka nythän ne ovat siististi rivissä maan pinnalla. :) Porraskivi on todella hieno!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä kiveä oli ihan hurjan paljon. Pikkaisen kun maata kopaisi takapihallam niin johan alkoi murikkaa nousta, Nehän oli olis pinnalla kyllä, silleen mukavasti pieniä nurkkia, joihin sitten kompuroitiin ;)

      Poista
  5. Porraskivi on parasta tähän asti! Minulla on hiukan hämärän peitossa visionne valmiista pihasta, ja ihmettelen sorakentäksi muuttunutta tonttianne. Jännityksellä odotan kuvia ja tarinan jatkoa! Säät suosivat ja teidän uutteruudella valmista tulee nopsasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ;D Luulitko, että meillä on takapihakin laitettu soralle? Kuvissa se varmaan näyttää siltä, kun se maa on nyt käännetty.
      Ihan samat sora-alueet on nyt kuin viimekin kesänä, mutta tarkemmin rajattuna ja siistimmin. Etupihalla on nyt soratettu hieman levennetysti tuo sisäänajo, että se pysyy siistimpänä, eikä tarvitse jatkuvasti leikella sitä kasvustoa. Viime keväänähän tänne jo levitettiin soraa, mutta tasoerojen vuoksi se ei ollut riittävää. Täällä on tuota tasoeroa niin valtavasti. Esimerkiksi sisäänajon luona se tasoero kerrytti sateella kaikki vedet Gerdan kivijalkaan valtavaksi "polven syvyiseksi" lammikoksi. Eniten soraa ja maa-ainesta menikin tuohon sisäänajoon, jonne tehtiin vajoamakohtaan nyt parkkialuetta (ei tarvitse ajaa autoa pihalle ja vedellä koira-aitaa sen myöten auki ja kiinni) ja siinä levennysosassa oli metrin tasoero sisäänajoon verrattuna. Siinä on ollut sellainen outo, n. 40 neliön laajuinen vajoama, joka myös kerryttää vettä sateella, eikä se vajoama koskaa kuivu. Se on vuosien saatossa haurastuttanut koko verstaan ihan kallelleen. Nuo työkseen tällaisia tekevät laittoivat sen pohjan nyt kunnolla ja soraa siihen meni tosi paljon muun maa-aineksen lisäksi.

      Sora-alue rajautuu verstaan reunalle koska isäntä takoo siinä liikutettavalla ahjolla ja jatkuu siitä poluksi takapihan saunalle, jossa maan kaltevuus sateella teki polusta liukkaan mutaisen ja talvella jäisen. Lisäksi soraa on etupihan huvimaja-alueella, jonne kasvoi runsaasti nokkosia ja niitä sai koko ajan olla leikkaamassa.

      Takapiha taas on vaan "käännetty". Siellä on ollut umpeen kasvaneiden pusikkojen raivausten jälkeen ihan kamala määrä maasta törröttäviä lahoavia juurakoita, nousseita juuria, isojen kivien kulmia ja näihin me kompuroitiin koko ajan, kyitäkin kivillä välillä (ei hyvä kun on 2 koiraa) ja kaikista hillintäyrityksistä huolimatta joka paikkaan vauhdilla kasvavia syreenejä ja terttuseljaa, eli sitä ns. paskanmarjapensasta. Jos muuten vielä mietit sitä aitaa, niin katsopas tuo terttuselja. Se kasvaa kesässä miehen mittaan vaikka miten leikkaisi, sitä ei tapa niin mikään ja se puskee uutta alati! Ihan nättikin se on, mutta kuriton. Niitä ei leviämään päästyään saatu kuriin millään ja kun puhutaan sadoista vuosien aikana levinneistä taimista joka paikassa, niiden juurakoiden kaivaminen ylös käsipelillä kasvun lopettamiseksi olisi ollut ihan hurjaa puuhaa. Takapihalla siis kone poisti ne juurakot ja kivetkin laitettiin sievään riviin. Muuten maata vaan käännettiin ja tasoiteltiin. Siellä on hieno multa itsessään maassa, jolle nyt kylvetään sitten uusi terve nurmi sen sekalaisen kasvuston sijaan. Tuollahan on kasvanut maassa kaikkea mahdollista niistä ihanista piikkilehtisistä (en tiedä nimeä) kasveista voikukkaan. Nyt käännettiin kunnolla, jotta saadaan sinne hyvä nurmi- ja apilamatto, kuten joskus on ollutkin. Tuo maa oli muutenkin hyvä kääntää, kun siellä ei ole missään vaiheessa voitu kävellä ilman kenkiä ja koirat eivät saaneet olla vapaana. Se taas johtuu siitä, että meitä edeltänyt talon omistaja (joka meinasi tästä kesäpaikkaa) oli ottanut tänne ikkunanvaihtoon remppafirman (virolaisia), jotka sitten omatoimirempatessaan vailla valvontaa olivat vaan työntäneet vanhat ikkunat ulos. Arvaahan sen millaista lasisilppua siitä syntyy kun ikkunoita heitetään kivikkoiselle pihalle. Sitä lasia ollaan nyt isännän kanssa noukittu kaiken kasvuston seasta kolmatta kevättä.. Nyt kun maa käännettiin, loppujen lasien noukkiminen oli helpompaa kun ei ole kaikkia rikkakasveja töyssyinä siellä ja täällä.

      Takapihalle soraa tuleekin vain kasvatuslaatikkoalueen käytäville ja laatikoiden alle, jotta siellä on mukavampaa tallustaa ja keittiöpuutarha-alue on helpompi hoitaa - kasvatuslaatikotkin kestää paremmin kun eivät ole suoraan mätäsmaassa. Lisäksi takapihan saunalle menee hiekkapolku. Muuten palautellaan tuonne sellaista nurmea, mitä siellä on ennekin ollut :) Nyt laitetaan uudet hedelmäpuutkin, vanhat reppanat ovat jo kuolleet :(

      Kauhea seikkaperäinen selostus :D Ohnoes ;D

      Poista
    2. No kyllä kuule visionne kirkastui nyt minullekin! :D Ihanaa, kun jaksoit selostaa, tuli ihan tunne kuin olisin kulkenut mukanasi siellä teidän tiluksilla!

      Poista
    3. Verbaalinen virtuaalikierros piharemppalaan ;)

      Poista
  6. Huhuh...uskon, että olet urakan jälkeen poikkki, mutta kaunista tuli ja tulee! Hieno tuo porraskivi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaa vaan onko tuo porraskivi himottanut meitä, kun ollaan haikeina katseltu sitä kasvuston seasta vailla mitään mahdollisuuksia saada sitä ylös omin voimin. Tuo kivi oli vielä sellaisessa vajoamakohdassa, joten millään voimaköysivedolla sitä ei lihasvoimin olisi ylös saanut ;D

      Poista
  7. Wau!! Ihan mieletön muutos jo nyt. Hieno kiviaita syntyi ja kyllä on niin tasaista, jotta :)
    Tuo astinkivi on oikea aarre ja löytö. Onkohan se ollut aikaisemmin jossain astinkivenä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu! On ollut ja olen joskus ekana keväänä jonkun kuvankin siitä laittanut tänne, kun tajuttiin, että tuolla verstaan edessä, vajoamakohdassa on kasvuston alla moinen kivi. Sen silloin sieltä harjasin esille ja muutamia sirkustemppujakin yritettiin sen saamiseksi ylös, mutta eihän siitä mitään tullut. Nuo maanmyllääjät nyt nostivat sen meille ylös. Nousi kuin viili purkista lusikalla ;D Tuo astinkivi on luullaksemme paikallista punagraniittia - tämähän on graniittikylä ja graniitistaan kuuluisa. Se on ihan hakattu muotoonsa, eli on syveennetty puoliympyrä, reuna ja pinta on varmaan ihan käsin hakattu muotoonsa :)

      Poista
  8. Hups...minkä homman olette tehneet...mut hyvä tulee😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raapaisu kerrallaan, voi nyt sanoa :) Nyt hommat ovat silkkaa lihasvoimapuuhaa ;)

      Poista
  9. Siis vau! Siitä tulee juuri niin upea, kun epäilinkin. Tulee siistiä jälkeä ja ennen kaikkea helppohoitoista. :)

    Kovasti olette töitä tehneet, mutta lopputulos palkitsee kyllä!

    Työniloa! :)

    Terkuin Elsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Lopputulokseen on vielä tovi matkaa, mutta joka päivä näin arkisin jokunen tunti tulee tuolla pihalla puuhailtua, joten kyllä se siitä muotoutuu, pala kerrallaan :)

      Poista
  10. Kyllä se astinkivi näyttää niin oman pitäjän graniitilta, siltä punaiselta, jota siellä on louhittu sukupolvien ajan. On se upea! Kuin piste iin päälle tuossa oven edessä,ihan niin kuin olisi ollut siinä jo sata vuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väittäisin myös, että paikallista se on. Tuskin aikoinaan on muualta haettu, kun kylä on juuri tuosta tunnettu :)

      Poista
  11. Voi miten suuri ilo sieltä loistaa! Onnea kovasti!!

    Ja hitsi, miten komea astinkivi. Ihan kuin se olisi ollut tuossa aina, niin on paikallaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Iloa nämä kyllä tuottaakin! Jotenkin se oman käden jälki ja oman kodin eteen puurtaminen vaan on niin antoisaa silloin kun sellaisesta tykkää :) Tuo kivi on käytössä tosi kiva. Käteväkin. Se on just oikealla korkeudella, että on mukavaa astua sisälle ja ulos. Selkäihminen pohtii joitain asioita tältäkin kantilta ;)

      Poista
  12. Tuo porraskivi on kyllä yliveto löytö ja passaa niin täydellisesti oven alle. Liekö ollut joskus aiemminkin samaa virkaa toimittamassa?

    Mutta on teillä ollut melkoinen urakka pihan kanssa, ja mikä upea lopputulos. Uskon kyllä, että olo on onnellinen ja kiitollinen. Palkitseva lopputulos antaa tosiaan intoa tehdä aina vain lisää, vaikka olo olisikin välillä väsynyt. Ihana ottaa kesä vastaan uudella pihamaalla. Toivotaan, että aurinkoiset päivät vielä jatkuisivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin verstaan keskioven "huoneen" edessä se on ollut, mtta ei hajuakaan mitä siinä keskiosassa on joskus tehty. Liekö sitten aina siinä ollut, sitä ei tiedetä, mutta hyvin ainakin tuohon pääoven eteen istuu.

      Pihapuuhat jatkuvat vielä muutaman viikonkin ja toki sen jälkeenkin, mutta tämä projekti vie sen muutaman viikon vielä :)

      Poista
  13. Itse ajanut maansiirto vehkeitä joku sen oppii, joku ei :-D mä tyydyn nyt linja-autoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Minä taas en ajele millään kun en ole hankkinut ajokorttia, enkä hanki. Eipä meillä sille tarvettakaan tosin olisi. Riittää kun toisella on ;)

      Poista
    2. Hanki ajokortti! Nimimerkkinä: Nainen, jonka mies oli akuutissa silmäleikkauksessa perjantaina, irronnut verkkokalvo. Hän on nyt ainakin kuukauden sairaslomalla ja ajokiellossa, ilman ajokorttia olisin todella pulassa. Ei riitä että toisella on ajokortti, valitettavasti.

      Poista
    3. Nääh ;) Ajokortti olisi kyllä itselleni niin turha pala paperia, etten moista hanki. Mielummin vaikkapa mopovespan jos fillarilla ei viitsisi polkea ;) Jos isäntä ei pääsisi rattiin, meillä on kauppaan/terveysasemalle/apteekkiin/tarpeellisten tavaroiden kauppaan matkaa vain muutama kilometri ja bussikin kulkee tuosta kulometrin päästä suurkaupunkiin. Lisäksi meillä on paikallisesti ehkäpä maailman paras kyläkyyti ja apua saa kyllä jos olisi tarpeen. Vaikka me asumme maalla, meidän röttelöisemme ei sijaitse hankalien kulkuyhteyksien päässä. Ajokortti olisi siis turha investointi kerrassaan ellei tilanne olisi jokin pysyvästi muuttunut hommeli ;)

      Poista
  14. Huh, hurjalta, hienolta ja tehokkaalta näyttää! Toivottavasti olette siellä vielä selät pystyssä :)).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ollaan! kroppa tietää kyllä mitä on tullut puuhattua ja mulla toi selkä ei kiittele, mutta en piittaa. Välillä pitää rasittaakin rankaa, ettei ihan veltostu ;)

      Poista
  15. Ihanaa! Tehokasta ja komeaa toimintaa, upea lopputulos! Astinkivi löytyi meillekin oman pihan savesta, joissain blogikuvissa näkyy. :)

    VastaaPoista
  16. Taitaa astinkivet olla ihan yleisiä vanhoissa taloissa, vaan on niissä ollut kova homma saada paikoilleen ja kilkuttaa käsin muotoonsa!

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit!