jovela

jovela

perjantai 6. tammikuuta 2017

Uusi vuosi, uusvanhat kujeet!

Tulin tällä viikolla ajatelleeksi, että maaliskuussa tulee 3 vuotta siitä, kun olen viimeksi vetänyt vessan tai valuttanut kraanasta vettä kotonani. Eikö kuulosta ihan hullulta?! Näin se vaan on! Kolme vuotta! Kolmeen vuoteen ei myöskään olla täytetty tai tyhjennetty yhtään astianpesukoneellista tai käyty kotona suihkussa. Yksinkertaista elämää, sanomme me, varmaan tosi hankalaa, saattaa joku ajatella toisaalla. Ei ole. Kiireen ja ajoittaisen ajanvähyyden keskellä en ole kertaakaan ajatellut, että mikään näistä mainituista "puutteista" parantaisi läsnäolollaan elämäämme millään tavalla. Kiireenkin keskellä elämä on todellakin yksinkertaista ja helppoa. Olen myös ajatellut paljon sitä, miten meille nykyajan runsaudensarvessa, jossa pitäisi olla mistä valita, tarjotaan automaattisesti sitä yhtä vakiintunutta vaihtoehtoa ja mainosmaakarit ovat osanneet kyllä iskoistaa mieliimme sanat helppo, vaivaton, tehokas ja nopea, mutta onko se sitä? Mielestäni ei ole ja olen niin iloinen siitä, että  elämme nykyään elämää, jossa kyseenalaistamme näitä väittämiä ja automaattisia ratkaisuja. Nykyihmisille on jotenkin luotu sellainen standardien viidakko, ettei polulta sovi poiketa lainkaan tai uhkana on, että talo hajoaa käsiin ja elämä on ainakin tosi hankalaa.

Pitäkää helpponne, sanon minä mainostekstittelijöille, kun upotan kädet tiskiveteen. Meillä ei ainakaan koskaan mene putket tukkoon tai jäähän, meitä ei kukaan laskuta menovesistä tai veden lämmittämisestä. Ei tule vesivahinkoja ja jos sähkökatko tulee, meillä ei talo lakkaa toimimasta. On aika lokoisaa, väitän vakavissani! Sellaista yksinkertaista ja helppoa. Jokaiselle sallittakoon oma polku, kunhan se ei kulje toisten polkujen päällä. Jopas on syvällistä!


Talon ainoa lavuaari on tuvassa. Siinä ei ole hanaa ja vesi valuu kaapissa olevaan kanisteriin, joka tyhjennetään ulos parin päivän välein riippuen siitä, tiskataanko kahtena peräkkäisenä päivänä. Tässä me tiskataan, yhdessä ja erikseen, varpaat lampaantaljalla.

Ja voi miten meillä onkaan kaikenlaisia suunnitelmia ja intoa taas. Nälkä kasvaa syödessä, erilaiseen elämään tulee himo, erilaisesta tulee ihan tavallista ja vaikka ajoittain ei ole ollut aikaa lainkaan keskittyä kotoiluun, niin heti kun pienikin hetki on olemassa, suunnitelmat ja into puhkeavat taas kukkaan. Isännän perinnepajasuunnitelmien remppavaihe alkaa helmikuussa. Keittiöpuutarhasuunnitelmat tulevat kuin varkain. Viljelylupiininiittysiemenetkin tilasin melken vahingossa, vaatimattoman 5000 siementä, kun halvalla sai! 


Inspiskuvat: SmartSeeds


Aurinkolämmitysjärjestelmää harkitaan, sitä aurinkosähköäkin pitäisi oikeasti nyt vuonna 2017 ottaa hyötykäyttöön, kun meillä sähköntarve on kuitenkin kovin maltillista. Muutama puu pitäisi kaataa ja klapittaa, talon päätyjen julkisivuremppa tehdä, portit maalata ja aidata lisää pihaa, kiesitallin purku aloittaa.. Niin paljon kaikkea kivaa mielessä taas! Niin ja salin möpelivanhennusprojektikin otetaan taas haltuun. Muissa huoneissa ollaan jo niin hyvällä mallilla, että nyt on kyllä salin vuoro ja ensi viikolla meille tuleekin ensimmäinen tämän projektin osa, tällainen suuri kaappikaunotar, joka nielaisee sisälleen kolmen modernin kaappimme sisällöt ja sitten ne modernit taas päätyvät tänne myyntiin. Tällaista odotamme siis saapuvaksi ensi viikolla:


Kaapin sisällä on 2 laatikostoa ja muuten se on tyhjä, joten isäntä tekee sinne itse hyllyt. Massiivinen kaappi on melkein 2 metriä korkea, n. 2,5m pitkä ja yli 60cm syvä.


Olen vielä pari viikkoa kiireissäni ja sen jälkeen tulee taas pidempi kausi, jolloin puurran arkisia leipäaskareitani normaaliin tapaan ja keskityn elämäämme tässä talossa. Tästä vuodesta 2017 on tulossa meille tavallaan uusi taitekohtavuosi. Ensimmäinen oli tietenkin se, kun ostimme tämän ränsistyneen paikan tammikuussa 2013. Toinen oli se, kun muutimme tänne maaliskuussa 2014 ja nyt seuraavat suuremmat askeleet kohti erilaisen elämämme tavoitteita tapahtuvat tänä vuonna, 2017. Näiden puuhien parissa ei väsy. Fyysisesti saattaa olla uupunut, koska homma on usein fyysistä, mutta järki lepää ja hieman rääkätty kroppa nukkuu hyvin, ainakin itselläni. On vaihtelua tähän tarakan puuduttamiseen arkisin. Ensimmäiset kylvötkin on tehty tällä viikolla ja sieltä jo mullasta noustaan. Päivän valoisa aika pitenee joka päivä minuutteja kiihtyvässä määrin. Kyllä kasvit tietävät milloin mennään kevättä kohti. 

Vihannesportulakka se siellä pilkistelee mullasta. Jos ette ole kokeilleet vihannesportulakkaa, niin suosittelen! Se on maukas ja silkkaa superruokaa. Kasvi sisältää paljon Omega 3–rasvahappoja C- ja E-vitamiinia! Lehdet ovat pullukaisia, mehevästi napsuvan poksuvia. Tavallaan kuin mehikasvilla, vaikka pienempiä ovatkin. Salaatissa ja monen ruoan viimeistelykoristeena viherportulakka on ihan voittamattoman kiva! 


Tuossa samassa kuvassa etualalla on yksi uusista keittokirjoistani Satokauden ruokaa, joka on kaunis ja mainio opus kerrassaan. Taaempi kirja on Jamie Oliverin Jamien kotona, jota uskallan suositella kaikille kotipuutarhailusta ja kokkaamisesta pitäville, sillä kirja on tasapuolisesti molempia. Tuo on yksi lempikirjoistani, mutta linkkiä etsiessäni huomasin harmikseni, että se on aika hintava Suomessa. Omani ostin Tanskasta muutama vuosi sitten 50 DKK:lla, eli noin viidellä eurolla ja ihan ruokakaupasta vielä. Ehkäpä kannattaa kirjastosta ottaa lainaan ennen kun kirjan hinta hieman maltillistuu?!


Noh, ennen kun kevääseen päästään, pitää vilustella tämä talvi tästä. Ensimmäistä kertaa tänä talvena, joka on lähinnä antanut vesisadetta, mentiin kunnolla pakkasen puolelle. Kireimmillään näiden parin päivän aikana mittari valahti 20 pakkasasteeseen ja se tuntui kovin kylmälle, eritoten koska samana iltana tuulikin muisti herätä puhkumaan. Isäntä on heräillyt normaalia aikaisemmin aamuisin laittamaan tulia pesiin ja koirat eivät ole viihtyneet ulkona kuin sen pakollisen käynnin verran. Kissat loikoilevat patterin kyljessä ja lammastossut on pidetty jaloissa, paitsi ulkona, jossa ei ole kotimaisten Arctipsien voittanutta jalkinetta! Olen niin ihastunut näihin huopikas-lapikkaisiin (joita ystäväni kutsuu hupikkaiksi), etten toisia talvikenkiä ota ikinä! Käsityön huomaa askeleessa. Ei varmaan ole koskaan yksikään kenkä niin hyvin istunut jalkaan kuin nämä!


Sisällä ja ulkona, kesä ja talvi! Sitruspuu tekee edelleeen hedelmää. En ymmärrä! Mitään sille ei ole tehty, kastelukin unohtui melkein kuukaudeksi!
❤ 

Nyt kun tässä taas maalaltiin jonkinlaista merkkivuotta, sitä kolmatta joka päättyy maaliskuussa ja neljättä, joka alkaa huhtikuussa, niin nappasin kuvan julkisivusta pitkästä aikaa. Eipä siinä mitään muutosta ole tapahtunut, mutta kiva se on ainakin kerran vuodenajassa joku kuva napata ja nyt oli hyvä hetki, kun isäntä oli ajanut auton omalle paikalleen pois kameran tieltä.


Laittelen ensi viikolla muutamia kuvia siitä kaapista sitten, kun se on saapunut ja isäntä saa sen kasattua. Vanhat mööpelit ovat usein siitäkin kivoja, että ne saa helposti osiin ja taas kasattua, kuten tuon meille saapuvan kaapin.

Freyasta pitää toki vielä laittaa yksi kuva. Supersylikissaksi muuttuneessa kissassa ei ole enää merkkiäkään villikissapentuajasta. Freyasta tulee iso kissa, tai ainakin selkeästi meidän siroa Pippaa suurempi, sillä Freya on nyt, alle 6 kuukautisena jo Pippaa suurempi. Freyalla alkaa olla elämänkaaressaan yhtä pitkä aika villikissana ja kotikissana. Se on niin suloinen, kiltti ja hurmaava kaikin tavoin. Sellainen sylihurisija ja Pipan paras kaveri.



Lainasin kuvan tuolta meidän Instagramin puolelta, koska kuvasta näkyvästä syystä en saanut tänään napattua kuvaa tästä unisesta hopeanharmaaturkkisesta neidistä!


Olipas tässä jorinoita ja niin monta keskeytystäkin, että liekö koko postauksessa enää punaista lankaakaan! Siitä huolimatta, ensi viikolla jatketaan taas juttuja! Ajattelin myös kirjoitella ensi viikolla sukanvarsikotivarasta, mutta siitä sitten ensi viikolla lisää! Hyvää loppiaisiltaa itse kullekin taholle siellä


Lämpimin terveisin

Jovelan Johanna
 

34 kommenttia:

  1. Kaappikaunotar, jovelamainen komistus totta tosiaan <3
    Syksyllä työpaikan terveystorilla oli oivaa keskustelua pienten askareiden tuomasta hyvinvoinnista, kuten tiskaamisesta käsin sen sijaan että antaisi moisen koneen tehtäväksi. Samoin polttopuiden kantaminen sisään ja likaveden kuljettaminen ulos on mitä parhainta arkipuuhaa. Tulee ihan ikävä noita lapsuuden askareita, kun kirjoitustasi luen. Näinä pakkaspäivinä on ihanaa upottaa kädet lämpimään tiskiveteen. Puuhellaa kaipaan todella paljon. Kynttilöihin on tyytyminen, kun elävää tulta mielii tuijotella. Tänään tekeytyi jäälyhty ja kynttilä saa palaa siellä yön yli jos näin kylmällä se on mahdollista (meillä viellä -21 astetta pakkasta).
    Tapahtumarikasta ja onnistumisten täyttämää vuotta 2017 Jovelan emännälle ja isännälle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on pitänyt jäälyhtyjä tehdä, mutta arvaahan sen, ettei kertaakaan sitten ole ollut pakkanen, kun se on muistunut mieleen ;)

      Puuhella <3 En niin millään ottaisi tavallista hellaa enää takaisin, tai tässä talossa ei vissiin koskaan sellaista ole ollutkaan, luulen. Meillä on puuhella ja yksi yhden kattilan induktio, joka on kätevä helteillä.

      Hyvää alkanutta vuotta sinne :)

      Poista
  2. Hyvää Loppiaista! Kaappi on hieno, ensin luulin että on sama kaappi kuin teillä jo on, taitavat olla hyvin samannäköiset? Lupiinia pyydän vielä harkitsemaan, on typpisyöppö ja syö kaikki muut kasvit pois kasvupaikaltaan. Haitallinen ja luokitellaan vaaralliseksi vieraslajiksi jota ei saisi laittaa kasvamaan mihinkään. Leviää todella helposti puutarhan ulkopuolelle. Todella, siis todella vaikea hävittää, siemenet pysyvät vuosia hengissä maan uumenissa. Minä yritän epätoivoisesti estää lupiinin leviämisen puutarhaan maantien reunustoja pitkin. Alla linkki esitteeseen vieraslajeista ja niiden haitoista/torjunnasta.
    http://www.vieraslajit.fi/sites/default/files/puutarhan-vieraslajit-haitalliset-esite-mmm-2011.pdf

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne kaapit paljolti samanlaisia tyyliltään, mutta tuo makuuhuoneen kaappi on kultaisin puuleikkauksin ja tämä on enemmänkin koristemaalattu oviltaan. Jalat on samanlaiset. Makkarin kaapissa on 3 ovea ja tässä taas 4 :)

      Hei toi lupiinihomma on ihan totta, mutta on olemassa muitakin lupiineja, siis hyötylupiineja! Niistä ei paljoa puhuta ja niitä ei paljoa Suomessa ole, mutta kyseessä on siis lupiinilajike, vanha sinilupiinilajike ja se ei ole myrkyllinen tai haitallinen. Sitä kasvatetaan ravinnoksi ja rehuksi ja se onkin ominaisuuksiltaan kovin rikas :) Typpeä se toki sitoo samalla tavalla kuin muutkin herne- ja palkokasvitt, mutta se myös luovuttaa maaperään hyödykkeitä. Lupiinit on mun mielestä kovin kauniita ja nyt kun löysin tämän hyötylajikkeen, josta pitävät myös perhoset ja mehiläiset sekä muu suriseva ötökkäkanta, ihastuin kovasti http://www.tempe.fi/userData/palkuainen-freshup-s3d2/asiakirjat/ylen-lupu.pdf

      Poista
    2. Hyvä juttu jos ei ole tuo luonnolle vaarallinen lupiini, siitä ei ole kuin harmia.

      Poista
  3. Vaikka ei ole vesiputkia ja astianpesukoneita, elämänne on taatusti paljon rikkaampaa kuin monella muulla! Jokainen on oman elämänsä seppä ja onkin hienoa, että olette saaneet mahtavan mahdollisuuden (kovan työn kautta tosin) tähän unelmaan. Eilen googlasin juuri noita huopalapikkaita, olen varsinainen viluvarvas ja tässä olisi ehkä minulle sopivat talvikengät. Kivaa kevään odotusta sinne Jovelaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun varpaat on olleet niin onnellisia noissa arctipseissä :) Niissä se lesti on tavattoman hyvä, istuu kuin valettu jalkaan ja takana on nyöritystä huopikkaan suussa, jotta pohkeisempikin saa ne jalkaan ilman, että verenkierto pysähtyy ;D

      Poista
  4. Viisas valita tuo, ettette ole vetäneet vanhaan taloon vesiputkia....voi olla, että päätöksen ansiosta vältytte turhilta vesivahingoilta, joita pakkaa tulla juuri vanhoihin taloihin, joissa ei alunperin vesijohtoja ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan alussa meillä lähti innoissaan mopo käsistä suunnittelupuolella ja me meinattiin tehdä tassujalkaiselle ammeelle (jota ei ole) putkitus, kunnes pysähdyttiin miettimään, että oikeestikko se on jotain mitä halutaan. Todettiin, että no onhan se kiva, mutta tulisi ihan älyttömän kalliiksi kaikkineen ja isäntä on saunatyyppi. Saatiin samalla rahalla porakaivo, sauna, palju ja koko talon remppa tähän mennessä, eikä ole kaduttanut! Taitaisi olla ehkä enemmänkin, että jos oltais hötkyilty ja vedätetty putket ja viemärit, niin harmittaisi nyt.

      Poista
  5. Täällä saaristossa vietämme aikaamme ilman mukavuuksia aurinkopaneelien tuotteessa sähköä ja porakaivosta vettä pumpaten. Suihkua tai astianpesukonetta en kaipaa, mutta kieltämättä ulkohuussiin menoa viivyttelin -20 asteen pakkasilla. Mutta kovat pakkasetkaan eivät saa meitä pysymään kotona niiden "välttämättömien mukavuuksin" luona. Eläkepäivinä muutamme tänne pysyvästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä tuo vessa-asia oli sellainen, että ehdottomasti ei ulkohuussia kun asutaan täällä. Se on ilman muuta mukavuusasia, mutta kyllä siihen vaikutti sekin, että mulla on selkäpipi ja sen kanssa ei ulos lähde asioilleen ellei ole ihan pakko. Meillä on siis ihan sisävessa, vedetön vessa Separett, joka vastaa mukavuuksiltaan tavallista vesivessaa, mutta sitä ei vedetä vedellä. Lirut ja löröt menee säiliöihin :) Ei hajuhaittoja, eikä epämukavuuksia ulosteiden kanssa sen kummemmin kuin tavallisenkaan vessan kanssa, joka sekin pitää välillä puhdistaa :)

      Poista
  6. Hei Johanna, jostakin löysin tänne blogiisi ja seuraan nyt silmä kovana jokaista uutta postausta. Hatunnostoni teille ja projektillenne. Minä olen ollut vanhojen puutalojen ystävä iankaiken, mutta noin iäkästä sopivaa ei kohdille osunnut ikinä. Käyn vain muiden taloja ihastelemassa joko paikan päällä, lehdestä tai näistä blogeista. Ja täytyy tunnustaa, että neljän lapsen kanssa sisävessasta, suihkusta ja astianpesukoneesta olisi aika vaikea luopua. Vaikka samalla tunnustan, että mummoni pyöritti kuusi lastaan talossa, jossa oli kaivovesi ja ulkohuussi. Tsemppiä ja Hyvää Uutta Vuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei vaan :) Kiva kun löysit tänne :)

      Vanhoja taloja on kaupan runsaasti esimerkiksi Lounais-Suomen alueella. Meillä itsellämme on sellainen rapian puolen tunnin ajomatka Turkuun.

      Vastaan aina samalla tavalla lapsiperheellisille tähän mahdolliseen muutosasiaan ;) Se vaikein homma siinä on se, että vertaa nykyistä elämäänsä siihen toisenlaiseen elämäntyyliin, mutta kun elää eri tavalla (jos niin haluaa) se itse elämä muuttuu siinä samalla ja siten ei ehkä enää eläkään elämään siten, että tarvitsee niin monia elämää helpottavia laitteita esimerkiksi ja löytää niillekin juurikin näitä muita vaihtoehtoja, joita ei tule ajatelleeksikaan. Sisävessasta en luopuisi itsekään, mutta on olemassa muitakin vessoja kuin vesivessa tai huussi, eikä enää tarvitse puruttaa jätöksiään ;) meillä on tosiaa Separett -vessa ja ihan sisällä :) Astianpesukonetta en ottaisi mistään rahasta. Toki olemme kahden + 4 eläintä, mutta kun meillä käy vieraita ja teen vaikkapa, sanotaan vaikkapa 8:lle hengelle tarjoilut, niiden kaikkien astioiden pesuun, kuivaamiseen ja paikoilleen laittamiseen menee puoli tuntia. Ihan sama aika suunnilleen meni kaupungissa, kun ladottiin koneeseen, otettiin pois ja laitettiin kaappeihin. Mutta siinä välissä oli aina koneessa joko likaista tai puhdasta astiaa seisomassa ja kone hurlutti menemään enemmän kuin hyvän tovin.

      Meillä on myös sähkökäyttöinen pulsaattori-pyykkikone, joka pesee koneellisen (6 kg) puhtaaksi ja ripustuskuivaksi 20 minuutissa. Entisessä elämässä se sama määrä rulluutteli koneessa ainakin tunnin, eikä pesutulos ollut yhtään sen kummempi.

      Tietysti sitä on tällaisen toisenlaisen elämisen puolestapuhuja, kun on itse sen valinnut, mutta olen vilpittömästi sitä mieltä, että jokainen eläköön siten miten mukavimmaksi katsoo. Meillä se on täällä, näin ja kaikki se, mitä ajateltiin ehkä olevan työlästä, hankalaa tao aikaa vievää onkin juuri toisinpäin ja sitä tulee näin jälkikäteen kysyttyä itseltään myös sitäkin, että miten sen aikansa haluaa käyttää ja mihin se oikeasti meni ennen ;)

      Tsemppiä sinne myös ja iloista alkanutta vuotta! :)

      Poista
  7. Taas vaikka kuinka paljon mielenkiintoista asiaa vaikka punainen lanka olisikin hukassa :)
    Ja sinulta saa aina ihan parhaita ratkaisuja mökkeilyyn! Meillä on sähkötön ja vedetön mökki - ja sellaisena sen haluankin pitää - jonne viime syksynä hankimme petroolilämmittimen sinun vnkistä. Tosi tehokas. Hieman iso pieneen mökkiin, säilytystä pitää vielä tuumia :) Tämän päiväinen hoksautus oli tuo kanisteri tiskivesille. Olen suunnitellut uutta tiskiallasta sisälle josta vesi menisi pois. Kannan kyllä mielelläni veden sisälle mutta likavesien kantelu pihalle vadilla.... Ajatus on ollut että vedettäisiin joku putki mutta minne. Kanisterillahan se hoituu. Nyt vain sopivaa metsästämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli petroolilämmitin käytössä salissa pari tuntia aamulla ja illalla nyt pakkasten aikaan, kun tarvittiin hieman lisälämpöä, eikä salissa ole toimivaa kakluunia. Se on hirmuisen hyvä vekotin, kun se nostaa lämmön nopeasti.

      Siis meillä on ollut tarkoituksena vetää yksi pieni letku hirsiseinän läpi Sauna Seppo -vedenpuhditustönteröön seinän toisella puolella, mutta kun ei olla vaan ehditty :D Kanisteri on ajanut asiaansa nyt 3 vuotta :D Meillä on siellä kaapissa 25 litran kanisteri, joka on vielä kannettavissa ilman, että vedet loiskuu lattialle, kun painava kanisteri osuu pohkeeseen. Isäntä meillä sen kantaa. Kannattaa välillä hulauttaa kanisteri etikalla, ettei kerryytä hometta sisälleen. Niinkin voi käydä, kun veden mukana kuitenkin on aina hieman jotain ruoanjämiä. Kerran pari kuussa etikka/merisuolavesihulautus riittänee silloin kun olette mökillä enemmän :)

      Poista
  8. Punainen lanka on jo siinä, että teksti on sinun kirjoittamasi :) Turha siis siitä murehtia :) Tosi upean kaapin olette hankkineet! Kirjoitit kommentissa tilaamasi lupiininsiemenien olevan viljelylajiketta, eli pitääkö se sitten leikata talteen aina ennen siementen leviämisaikaa, jottei se karkaa luontoon?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo lupiini on aivan eri lajiketta, se toivottavasti leivääkin tällä meidän omalla tontilla, eikä se ole ominaisuuksiltaan samanlainen muutenkaan, kuin ns. tienvarsilupiini, joka tuotiin Suomeen joskus 1800-luvun alkupuolella ja siitä on sitten levinnyt ei-toivotulla tavalla. Lupiinin leviömistä voi rajoittaa leikkaamalla kukat ennen kun ne tekee siemeniä. Ne siis joko leikataan leikkokukiksi tai niitetään. Silloin lupiini ei leviä lainkaan :)

      Poista
  9. Siellä on selvästi jo aikainen kevätpörriäinen pistänyt! Hienoa ❤❤

    Ja toi on niin totta, että erilaisesta tulee niin tavallista, ettei se enää itsestä tunnu mitenkään erikoiselta. Vaikka meidän erilaiset saattaa olla erilaisia, niin en voisi olla enempää samaa mieltä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokoinainen parvi pörriäisiä :D On taas sellainen kaikenkattava maailmanrakkausfiilis päällä, että kaikkea tekisi mieli tehdä ja asiat tuntuu mukavilta :)

      Poista
  10. Olipas taas mukavaa luettavaa niin positiivista. Hyvää jatkoa Jovelaan.

    VastaaPoista
  11. Hyvää uutta vuotta sinne ja iloa tuleviin makeisiin suunnitelmiin. Kiva kuulla ettei tuo "vedettömyys" vieläkään häiritse. Tässä samat suunnitelmat työn alla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei häiritse niin yhtään :) Hyvää alkanutta vuotta sinnekin, Stella :)

      Poista
  12. Mukavia asiota siis tiedossa ja työn alla :) Piti ihan käydä lukemassa lisää noista viljelylupiineista. Ihan uusi tuttavuus minulle. Onko sinulla ajatus korvata unikkoniitty nyt lupiinilla vai laitatko nuo toisaalle kasvamaan? Kaunis niitty niistä ainakin tulee.
    Kaunis on myös tuo saliin tuleva kaappi. Ihan Jovelan huushollin näköinen :)
    Viljelitkö jo aiemmin tuota vihannesportulakkaa? Pohdin nimittäin itse, että en laita tänä vuonna lainkaan latva-artisokkaa kasvamaan, vaan tilalle ajattelin laittaa mangoldia ja lehtikaalia. Voisin siinä samalla kokeilla tuota portulakkaakin. Se taitaa vaatia varhaista esikasvatusta?
    Mukavaa viikonloppua sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan uusi tuttavuus tuo oli itsellenikin ja ne lupsukat tulee rytöläalueelle. Unikkola on edelleen tuolla Gerdan kupeella :)

      Juu, meillä oli vihannesportulakkaa viime kesänä. Se on tavattoman simppeli kasvatettava, itää parissa päivässä ja ihan suoraan vetelin siemenet multaan. Meillä oli vihannesportulakkaa sellaisissa laakeissa pyöreissä ruukuissa testissä ja nyt laitan ihan kokonaisen istutuslaatikollisen. Se kasvoi mun mielestä nopeasti, niin muistelisin (?) kuin salaatti ja samaan tapaan sitä syötiinkin, napsimalla aina kerralla sen mitä milloinkin tarvitsi. Nuo, jotka nyt itivät, on laitettu kasvamaan jo nyt, koska ne syödään heti kun kasvavat. Meillä on aina talvisin jotain pientä kasvamassa sisällä ennen kun varsinainen taimihässäkkä alkaa :) Kokeile ihmeessä viherportulakkaa. Se on tosi maukasta ja tosi ravintorikasta. Siemenpusseissa lukee uein, että käytetään kuin pinaatti. Mun mielestä se on parhainta tuoreena, esimerkiksi salaateissa. :)

      Poista
  13. Näin tuon kaapin omaani hakiessani ja katsoin heti, että näyttää niin samalta, kuin Teidän vanha kaappi. Katsoitko lamppuja kanssa? -eilinen meni kristalleja kiillottaessa ��.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin kyllä lamput onlinessä, mutta en niihin sen tarkemmin tutustunut, kun meillä ei ole juuri nyt hakusessa lamppuja :) Upeita ne kyllä oli, pistin merkille!

      Me ei olle nähty tuota kaappia livenä :D Ollaan hankittu tuolta muutamia huonekaluja aikaisemmin, joten onlinen kautta tämä kaappi nyt hankittiin. Ollaan seurattu sitä valikoimaa toista kaappia ajatellen säännöllisesti ja kun nuo aikaisemmat mööpelit sieltä hankittuna ovat olleet presiis, eikä tikkuakaan vähemmän, uskallettiin tällä kertaa tilata livenä näkemättä ;)

      Poista
  14. Mitäh, joko siitä on kolme vuotta? Muistan jotenkin elävästi sun kirjoitukset tuolta ajalta, sykähdytti ruudun tälläkin puolen. Iloa ja valoa Jovelaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanopas muuta! 3 vuotta kohta! Mihin tää aika on hujahtanut? :D En uskoisi, mutta niin se vaan on ja tämä 3 vuotta on mennyt about yhtä nopeasti tai nopeamminkin kuin miltä tuntui se 3 kuukautta ennen muuttoa odotella muuttopäivää :D

      Poista
  15. Yksinkertaista ja helppoa - sitä minäkin arvostan! Hienoa, kun olette esikuvana ympärivuotisesta asumisesta. Meillä menee päätalossa (jonne ei myöskään tule juoksevaa vettä) tuvan lattian läpi tiskipöydän alta putki. Siitä valuu keittiön vesi maahan talon alle. Tai putki on niin pitkä, että se ulottuu oikestaan talon ulkopuolelle, josta vesi valuu rinteeseen niitylle. Talo on rinteessä, joten tällainen systeemi on mahdollinen.

    Suosittelen aurinkoenergian käyttöönottoa! Meillä on veneilyajoilta pelkästään hyviä kokemuksia ja nykyisin kennot ovat ihan superpaljon tehokkaampia kuin silloin. Vaikka sähköä kuluisikin vähän, on kaikki kotiin päin, jos vaikka jääkaappi viilenee pelkällä aurinkoenergialla tms. Riippuu tietysti kennojen määrästä, saako aurinkoenergialla kuinka totaalisesti korvattua verkkosähkön käytön.

    Ihania isompia ja pienempiä suunnitelmia. Tämä on hyvä vuodenaika tehdä niitä :)

    VastaaPoista
  16. Tämä vuodenvaihteen aika on tullut nykyään juuri suunnittelun aikakaudeksi. Eri asia sitten on, että saako sitä kaikkea tehtyäkään kun kevät koittaa, mutta tässä kevättä odotellessa on mukavaa suunnitella kaikkea ja joulun jälkeen sitä jo kaipaa selkeästi muuhun vuodenaikaan liittyvää pohdittavaa.

    Aurinkoenergia on kyllä hyvä homma ja hävettää ihan, miten ei olla edelleenkään saatu sitä yhtään valjastettua. Tämä on todella aurinkoinen paikka ja talon sijainti sellainen, että jos vähääkään paistaa, se paistaa aamusta iltaan suoraan keittiöpuutarhan puolelle taloa. Maaliskuussa jo on sellaista porotusta, että ne aurinkolämmittimet vois olla meille ihan hyvä ratkaisu. kalliitahan nekään ei enää ole. Jostain alotetaan ja katsellaan sitten mihin sitä päädytään, kun näissäkin asioissa helposti alkuinnostuksen jälkeen tulee isompi nälkä :)

    Hyvää alkanutta viikkoa sinne :)

    VastaaPoista
  17. Olen tiiviisti seurannut tätä blogia alusta asti ja haaveillut samanlaisesta elämän yksinkertaistamisesta kuin te olette jo toteuttaneet. Ja minulla toive toteutui joulukuun alussa viime vuonna! Vaikka talo ei olekaan oma, on puitteet vaatimattomat ja elämänlaatu jo nyt huomattavasti kohentunut - ja se tunne - kun vain tietää olevansa oikeassa tämän asian kanssa.Seuraan jatkossakin tiiviisti elämäänne ja kipuilen/koen onnistumisen tunnetta samankaltaisista asioista.Ihanaa ja rikasta elämää tänäkin vuonna Jovelaan!

    VastaaPoista
  18. Entä koska Taimi-neidin tarina saa jatkoa :)? Aurinkoista vuotta 2017.

    VastaaPoista
  19. Ihana blogi , ihana talo! löysin juuri tänne! Mistä punaiset kauniit tapetit ovat, olikohan keittiössä?!?

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit!