jovela

jovela

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Pieniä terveisiä, pieni arvonta!

Viime sunnuntain sunnuntaipostaus jäi valitettavasti pois. Olin melkein koko viikon röhässä ja viikonloppuna vielä selkäkin alkoi kiukutella kaikenlaisista huonoista asennoista loukkaannuttuaan. Sellainen se tuo ruotoni on, välillä kovin äkäisenä. Olin jo viikonloppuna paremmassa kunnossa ja sunnuntaina sitten pyöräyteltiin ihanan kesäisessä säässä pyykkiäkin terassilla, mutta tuostapa se selkä sitten vallan ärsyyntyi ja koneella nakuttelu kävi mahdottomaksi. Vaan olipa ihana ilma viime viikon viikonloppuna! Meillä terassilla lämpö jaksoi nousta 20 asteen yli ja välillä oli suorastaan hiki. Huikeaa, että kesäpyykkäämö on näin pitkälle syksyä ollut käytössä!


Pyykkiä pestessä kerättiin viimeisiä yrttejä, kukkia ja tupakkakasvin siemeniä talteen.

Mukavan monipuolista säätä on luonto tarjoillut noin muutenkin. Välillä sataa ropsuttelee, sitten taas paistaa, on koleaa ja on lämmintä. Oikea supersyksy! Välillä on samaan aikaan tovin sumuista ja aurinkoista, kuin lumotussa salaisessa puutarhassa ja onhan tämä vallan erikoista, että satoakin korjataan keittiöpuutarhasta vielä lokakuussakin! Tuossa tomaatteja keräiltiin sisälle kypsymään, kun eivät oikeen meinaa jaksaa kypsyä enää kasvihuoneessa, mutta vihreää tomaattia pukkaa aina vaan lisää ruipeloille lehdettömille oksille.




Yrttien kanssa ollaan nyt loppusuoralla. Viimeiset salviat, mintut ja piparmintut kerättiin viime viikolla. Iisoppia kerään vielä ensi viikolla tuoksupusseja varten. Ihan kaikkea ei kerätä pois, vaan jätettiin kunnon tupsut monivuotisia yrttejä keittiöpuutarhan kavatuslaatikoihin, jospa siitä keväällä taas sitten lähtisivät kasvuun. Hieman salviaa otin kuitenkin sisälle tuohon kuivatusorren yrttiakvaarioon. Saapi nähdä miten viihtyy sisällä.


Nikotiiniteetä tuholaisille!


Sisällä talvehtivat aprikoosi-, sitruuna- ja mandariinipuut sekä viikuna ovat jo sisällä ja tuntuvat viihtyvän. Viikuna innostui jo uutta lehteäkin tekemään ja sen ruukkukaveri minttukin tuntuu olevan voimissaan. Aiemmin kerätyt aidon tupakan lehdet kuivuvat edelleen hissukseen kammarissa. Vajaa kolmimetrinen rutinalehtinen naru kulkee kammarin halki ja näyttää sangen hassulta, mutta hyödyksi se on. Tupakkakasvin lehdistä pitäisi saada varsin hyvää tuholaistorjunta-ainetta ensi vuodelle keittämällä kuivatuista lehdistä nikotiiniteetä aina tarpeen mukaan. Isossa maailmassa väittävät myös ruusukirvojen kaikkoavan paikalta tupakkalehtijauhetta pöllytellessä. Saas nähdä, tuohan testataan!


Baniljasipsejä!


Kuivuriakin on hieman käytelty tällä viikolla. Tein ensi viikolle työpoppoon iloksi baniljasipsejä, eli vaniljalla ja kanelilla pölytettyjä banaanilastuja. Ne ovat sellaisia nopeita ja herkullisia puuhattavia, joiden tuoksu on valloittava. Kuutisen tuntia meni ohkaisilla banaaniviipaleilla kuivua kivurissa (lämpöä 57C) ja koko sen ajan tuvassa tuoksui suloinen banaanin, vaniljan ja kanelin sekoitus. Itse laitan ohuet banaaniviipaleet kuivuriin leivinpaperialustalle, sillä banaani tuppaa jäämään ritilöihin kiinni ja kun kuivuneita viipaleita sitten yrittää irrottaa ritilästä, lastut menevät helposti rikki. Leivinpaperilta lastut saa taas irti helposti! Kääntää vaan paperin ylösalaisin ja banaaniviipaleet saa irti vaivatta paperia vetämällä.

Moni on kysellyt ihan meilissäkin miten meidän kuparinen työtaso on toiminut käytössä, joten nappasin tuohon baniljasipsien rinnalle kuvan työtasosta nyt. Se alkaa olla juuri sillä tavalla patinoitunut, jollaista toivoin. Baniljasipsien alla ei työtasoa näy, sillä keko on leivinpaperilla ja leivinpaperi suurella puiseella levyllä, mutta naapurikuvassa näkyy kuparista työtasoa tänään.


Työtasosta aasinsiltaa töihin. Juuri nyt leipätyö vie suurimman osan ajasta, joka näkyy siinäkin, etten juuri ehdi laittaa mitään edes instaan. Ensi viikon jälkeen tilanne taas rauhoittut toviksi, mutta ensi viikon olen likimain 24/7 töiden äärellä ja -reissussa, joten ensi viikolla en pääse tekemään sunnuntaipostaustakaan. Eipä siihen juuri mitään sisältöäkään olisi, kun kökin koko viikon koneella ja liehun menemään missä milloinkin. Joskus kyllä tuo mun työ sisältää aika hauskoja ja erikoisia juttuja. Tänään esimerkiksi sokeritärkkäsin vanhaa morsiuskruunua. Kaikenlaista tuolla meidän kattilatelineellä on välillä roikkunut, muttei sentään morsiuskruunua - nyt on sellainenkin! Sokeritärkki on muuten helppoa tehdä ja käyttää. Siihen tarvitaan saman verran sokeria ja lämmintä vettä, johon kangas kastetaan. Jos tärkättävä on tarkoitus tärkätä muotoon, se kannattaa aluksi laittaa sopivan muotin päälle kuivumaan. Tämäkin morsiuskruunu oli ensin kelmulla päällystetyn hillopurkin päällä kovettumassa.




Tuo morsiuskruunu on lainassa Tarinoita suomalaisista häistä -näyttelylle, joka on esillä Helsingissä Kaapelitehtaalla ensi viikon lauantaina (7.10) osana Love me do -häämessuja. On ollut taas niin älyttömän ihanaa saada uppoutua historian havinaan vanhojen häävalokuvien ja häämuistojen parissa. Näyttelyssä on satoja vanhoja häävalokuvia ja hääkutsuja 1860-luvulta alkaen ja kaikenlaista paperista häähistorian muistoa sieltä 1860-luvulta aina nykyaikaan saakka. Tuo morsiuskruunu on ystäväni isoäidin ja hänen hääpukunsakin on osana näyttelyä. Jos häiden historia tai häät ylipäätään ovat ajankohtasia itsellä tai jollain läheisellä, niin kannattaa vinkata näistä häämessuista. Siellä on tarjolla todella paljon kaikkea ihanaa aiheen tiimoilta, uusinta häämuotia, kotimaista häämuotia, melkein 200 näytteilleasettajaa, kivoja arvontoja ja vaikka mitä, kuten tämä Suomi100-ohjelmistoon kuuluva häähistorianäyttely, eikä messuille ole sisäänpääsylippuja! Takki pitää jättää narikkaan, mutta siinäpä se sitten on kulunkipuolella. Olen itse messuilla kulisseissa, joten en päivystä näyttelyssä, mutta toki jos näet minut jossain kipittämässä ohi ja tunnistat, niin nappaa hihasta kiinni vaan!




Pieni arvonta


Yksiltä messuilta aasinsiltaa toisille! Sain aivan toisille messuille kaksi vapaalippua, eli mainioille Helsingin kirjamessuille (sekä Viini ja ruokamessuille samaa aikaan), joiden ajankohta on lokakuun lopussa. Me emme isännän kanssa jouda noille messuille, vaikka niin mainiot ovatkin, joten antaisin mielelläni liput edelleen! Jos olet menossa tai haluaisit mennä näille messuille kaverisi kanssa, niin laitapa kommenttilootaan viestiä. Arvon liput seuraavan sunnuntaipostauksen yhteydessä, eli 15.10.




Kuunnelmia!


Oletteko muuten huomanneet miten ihania ja kivoja kuunnelmia Areenaan on taas tullut?! Ihastuin kovasti sokeain kuunnelmapalkinnonkin voittaneeseen Kultaiset leijonankäpälät -kuunnelmaan, joka esitellään seuraavin sanoin: "Adele, varakas leskirouva, on vankina omassa talossaan kullatun leijonanpääkaluston keskellä. Kuvaan astuu nuori kosija, joka vie sekä anopin että tyttären sydämen. Mutta onko kaupungissa tilaa rakkaudelle?" Rooleissa mm. ihana Seela Sella ja "Uuno Turhapuron anoppi" Marita Nordberg. Ilahduin myös kovasti kun huomasin, että 4 Harjunpää -kuunnelmaa on julkaistu uudelleen. Niistä omasta mielestäni paras on tämä Harjunpää ja rakkauden lait. Tänään ajattelin itse kuunnella Naavankaira -nimisen kuunnelman, joka kertoo 1930-luvun lamasta ja pulasta.  Kiinnostava aihe, mutta saapas nähdä (tai kuulla) millainen tarina on aiheesta saatu kuunnelmamuotoon. Areenassa on nyt todella paljon kivoja kuunnelmia ja äänikirjoja. Täältä löytää ne kaikki!  Silkkaa hemmottelua ja itselleni usein suorastaan päivän pelastajia! Esimerkiksi tuossa röhää potiessa ei oikeen mitään jaksanut, ei kuumeisin silmin lukea saati ruutua tuijottaa, mutta sangen siedättävän olon itselleen sai piiloutumalla vällyihin silmät kiinni ja kuunnellen kuunnelmia! Itse pidän kivoista kuunnelmista joissa on hyvä tarina, lempeä äänimaailma ja hyvää ääninäyttelyä. Sellaiset kovin modernit äänikakofoniset taideilmaisukuunnelmat eivät oikeen maistu tällaiselle perinteisten kuunnelmien äärellä kasvaneelle dekkari- ja tarinafriikille.

Eipä sitten tämän kummempaa tänne tällä viikolla kuulukaan, mutta olihan tässäkin taas asiaa. Se on lokakuun 1. viikko ja syksy on edennyt siihen vaiheeseen, jossa viimeisetkin kesän rippeet riisutaan luonnosta. Talvea kohti taas mennään. Millainenkohan talvi tänä vuonna saadaan?

Lokoisaa sunnuntaita toivotellen

Jovelan Johanna

31 kommenttia:

  1. Nostalgisia vanhoja hääkuvia, niitä voisi katsella pitkäänkin. Mukavaa työviikkoa!

    VastaaPoista
  2. Haluaisin mennä Helsingin kirjamessuille mielelläni.

    henna.holappa1@luukku.com

    VastaaPoista
  3. Kirjamessuliput kelpaisi - toki sinne mennään vaikka sitten ihan rahallakin ;)

    VastaaPoista
  4. Olisi kiva päästä :)
    nannaliini10@gmail.com

    VastaaPoista
  5. Olen myöskin ihmetellyt syksyn vaihtelevia säitä, mutta tavallaan se on ollut todella kivakin. Riittävästi sadetta luonnolle, mutta myös lämpöä ihmisille :). Täällä on myös ollut yrttirumba käynnissä, mutta joitakin yrttejä kaipailen vielä tuleville vuosille entistäkin suurempia määriä. Esimerkiksi minttua tulee käytettyä joka päivä milloin mihinkin. Mihin kaikkeen sinä muuten käytät salviaa? Meillä siitä on vähän liikatarjontaa, joten olisi kiva keksiä uusia käyttötarkoituksia eikä jättää yrttiä käyttämättä. Toivon sinulle pikaista paranemista eli nikottelevalle selälle lähtöpasseja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun mielestä tämä on ollut hieno syksy. Vaihtelu on mukavaa, vaikka nuo monipäiväiset sumut ja sateet voisivat riittää päivän kerrallaan ;)

      Salviaa käytän eniten teeseoksessa, jossa on paljon piparminttu, minttua ja sitten salviaa sopivasti siten, ettei se puske läpi. Kokeilepa joskus sulattaa pannulla voita (ihan loraus öljyä sekaan) ja tavallaan friteerata tuoreita tai kuivattuja salvia lehtiä siinä voissa. Voi että ovat hyviä pastaruokien, kasvisruokien ja paistien koristeina! Se salvian voimakas eteerityys taittuu lempeäksi ja niitä rapsakoiksi muuttuneita salvianlehtiä mutustelee ihan herkkuna ruoan kanssa. Kuivia salvianlehtiä voi käyttää myös huoneraikasteena, puhdistavat ilmaa. Rullaat jokusen lehden jonkinlaiseksi mytyksija hieman huiskuttelet hissukseen savuavaa salviaa kodin halki. Siitä tulee miellyttävä tuoksu ilmaan. Röhän iskiessä käytän salviaa höyrytysrohtona teen lisäksi. Ihan vaan kuivaa salviaa (ja vähän piparmintua jos sattuu olemaan) kiehuvaan veteen, liina päälle hetkeksi ja sitten sitä hengittelemään. Helpottaa tukkoisuuteen mukavasti :)

      Ja kiitos, selkä on taas parempi! Parane se ei koskaan, mutta tarjoilee kuitenkin myös kivuttomia päiviä kiukutteluidensa lomassa ja siitä olen iloinen :)

      Poista
  6. Vanhat valokuvat ovat kyllä niin ihania ja varsinainen aarre tuo hääkruunu. Banaanisipsejä tekisin kyllä jos omistaisi kuivurin, nyt niitä tulee ostettua kaupasta. Kovasti tekisi mieleni myös kirjamessuilla päästä! Mukavaa työviikkoa, toivotaan että selkä ei enempää ala vihoittelemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni tekee banaanisipsejä ihan uunissakin kiertoilmalla. Itse en ole kokeillut, mutta uskoakseni ovat hyviä myös sillä tavalla valmistettuna. Mun kuivurissa lämpösäätö banskusipseille on 57 astetta ja aikaa menee 6-7 tuntia. Tämä viitteeksi jos haluat kokeilla uunissa valmistettuja :)

      Poista
  7. Tervehdys, kerran olen isolla kirkolla" kirjamessuilla ollut ja siellä oli todella mukavaa. Niin mielelläni menisin toistekin, mukaani ottaisin poikani... hän kun vielä öidin kanssa haluaa messuilla <3
    Mukavaa alkanutta lokakuuta ja kiitos mukavasta blogista.

    VastaaPoista
  8. Mukana arvonnassa yhden lipun osalta! Mukavaa viikkoa! T: Maija

    VastaaPoista
  9. Mukana arvonnassa. Helsingin messuille en ole vielä aikaisemmin käynyt :)
    ellijapii@gmail.com

    VastaaPoista
  10. Messuille minäkin. Ihania nuo vanhat kuvat.
    tanja.dahlstrom@kolumbus.fi

    VastaaPoista
  11. Kirjamessuille olisi kiva päästä. En ole ikinä käynytkään. T: Asta K.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea Asta! Arpaonni osui kohdallesi, joten laitathan osoitteesi tulemaan jovelassa@gmail.com :)

      Poista
  12. Ylipäänsä vanhat valokuvat ovat koukuttavia, kertovat ajankuvaa vuosien takaa :) Mutta hääkuvat on jotenkin niin liikuttavia. Miten luottavaisesti katsotaan kameraan, koko yhteinen tulevaisuus vielä edessä. <3

    Kirjamessut on mieluinen tapahtuma, jossa aika vaan menee huomaamatta. Siis mieluusti osallistun arvontaan.

    Aurinkoisia syyspäiviä Jovelaan, toivottelee Päivi H.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin :) Oikein vanhoissa valokuvissa on aistittavissa hieman jännitystäkin. On se ollut jännää ja harvinaista asettua kuvattavaksi joskus silloin, kun valokuvaus oli vielä harvojen herkkua :)

      Poista
  13. Kirjamessuille olisi kiva päästä ensimmäistä kertaa :)
    matsalikka@gmail.com

    VastaaPoista
  14. Messut kiinnostaisi ! Ei ole moneen vuoteen tullut käytyä, niin josko tänä vuonna pääsisi, kun sattuu vapaa viikonloppukin siihen :)

    VastaaPoista
  15. Kirjamessut kiinnostaisi kovasti, Helsingissä ei ole tullut kirjamessuilla käytyä, Turussa sen sijaan useasti.

    VastaaPoista
  16. Kiinnostaisivat kovasti! :)
    sirkkulitm@gmail.com

    VastaaPoista
  17. Kiitos mukavasta blogista! Osallistun arvontaan.
    Päivi J.

    VastaaPoista
  18. Tulikohan tämä kahteen kertaan nyt - mutta joka tapauksessa kirjamessut kiinnostaisi :)

    /mia

    VastaaPoista
  19. Moi! Onko tuo häänäyttely One Time Only, vai pääseekö sitä näkemään missään muualla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei! Ehdin vasta nyt vastailemaan, mutta näyttely on nähtävillä aina uusin lisäyksin Love me do -häämessujen yhteydessä, jotka seuraavan kerran pidetään 20-21.1.2018 Tämä taisi olla 5. kerta kun ko. näyttely kasattiin :)

      Poista
  20. Taas on kivaa tekstiä, kiitos. Ja arvonnassa mukana tottakai.

    VastaaPoista
  21. Kiitos mielenkiintoisesta blogistasi!
    Ja tietysti osallistun arvontaan.

    VastaaPoista
  22. Ehdottomasti olen menossa messuille ja liput tulisivat kyllä tarpeeseen.Elii osallistun arvontaan:) marmelady.mm@gmail.com

    VastaaPoista
  23. Arvonnassa mukana!
    virpi9(at)hotmail.com

    VastaaPoista
  24. Kiitos mahtavasta blogista. Olen lukenut koko blogisi alusta loppuun jo kahdesti enkä millään malttaisi odottaa uusia päivityksiä, niin koukussa olen. Olen säilönyt ja kokkaillut resepteilläsi, olen askarrellut ja tuunaillut ohjeillasi, olen myötäelänyt ilot ja surut vaikken ole aiemmin rohjennut kommentoidakaan. Olisiko mitenkään mahdollista päästä lukijaksi vanhaan blogiisi? Olisi kiva vertailla kaupunkielämäänne nykyiseen Jovela elämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wau! ja kiitos! Ihanaa kun olet testaillut postausten juttuja. Kirjoittelen niitä aina täydestä sydämestä omien kokeilujen perusteella ja tuntuu aina niin mukavalta, kun joku toinenkin on saanut niistä jotain. Kiitos kun nyt kommentoit :)

      Kuule, se vanha blogi ei ole enää olemassa sisällöltään. Tämä nykyinen blogi sisältää ensimmäisen vuoden verran elämää kaupungissa, sillä ostimme tilan tammikuussa 2013 ja muutimme tänne maaliskuun viimeisenä viikonloppuna 2014. Vanhassa blogissa oli lähinnä haaveiluja,kirppislöytäjä, joitain pikkupuuhia, joita on jalostettu tässä blogissa ja ajoittain tuskastumista siihen, kun oikeaa taloa ei löytynyt millään. Kun talo sitten löytyi, aloitin uuden blogin, mutta tosiaan muutimme tänne reilu vuosi sen jälkeen kun tämä blogi on aloitettu ja siten ensimmäinen vuosi on arkielämää kaupungissa, viikonloppu- ja lomaelämää täällä Jovelassa :)

      Poista

Kiitos kun kommentoit!