jovela

jovela

sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Tekemisen iloa

Kireät pakkaspäivät ja kirkkaana paistava aurinko ovat kuin luotuja kaikenlaiseen hyödylliseen kotoiluun. Tekee mieli poleerata nurkkiaan, karkoittaa talven kerryttämät pölyt, pakastimen inventoiminen on helppoa ja samalla voi tehdä suunnitelman pakastettujen herkkujensa siirrosta kohti ruokapöytää ennen kun seuraavat sadot pitää saada säilöön.

Viime viikolla kirjoittelin siivousaineista ja niinhän siinä kävi, että unohdin mainita etikan, joka on sangen loistava puhdistusaine sellaisenaankin, mutta etikasta saa myös tehtyä kerrassaan hurmaavaa ja tehokasta puhdistusainetta, nimittäin appelsiinietikkaa, joka tuoksuu kuin appelsiinilehdossa kulkisi.


Appelsiinietikka puhdistusaineena

1) kuori appelsiinit (4 kpl) ja laita kuoret lasipurkkiin
2) kaada päälle tavallista väkiviinaetikkaa
3) anna tekeytyä 2 viikkoa
4) kaada sumutinpulloon ja laimenna vedellä 1:1

2 viikon tekeytymisen jälkeen etikka tuoksuu enää appelsiinille, mutta appelsiinin kuorilla on muukin merkitys puhdistusaineessa. Kaikkien sitrushedelmien kuorissa on luontaista liuotinta limoneenia, joka kaupan puhdistuaineisiin tuotetaan teollisesti. Puhdistusetikan voi siis tehdä yhtälailla vaikkapa sitruunoista. Sitruskuoren limoneeni yhdistettynä etikan hometta ja bakteereja tuhoaviin ominaisuuksiin luo tehokkaan, ihanalta tuoksuvan, mutta luontoa kuormittamattoman puhdistusaineen, joka soveltuu kaikenlaiseen yleispuhdistamiseen erilaisista keittiö- ja huonekalupinnoista kylpyhuoneeseen ja myös vaikkapa pakastimiin, uuneihin ja jääkaappeihin, joihin ei ehkä halua kovia kemikaleja muutenkaan. Etikka ei kuitenkaan sovi ihan kaikille pinnoille, joten sitä ei tule käyttää vaikkapa kivipintojen, marmorin, alumiinin tai emalin puhdistamiseen. Ikkunoiden ja peilien putsaajana tämä puhdistusaine on aivan loistava, sillä etikka ei jätä viiruja lasipinnoille ja tuoksu.. se tuoksu.. Pesee kuulkaas kaupan tökötit mennen tullen ja kaupan päälle tulee vielä se tuoksu.

Pakastinsatoa

Pakastin on melkoinen aarrearkku. Näin pakkasilla olisi maino tilaisuus käydä läpi pakastinta ja puhdistaa sitä. Meillä ei ollut nyt tarvetta pakastimen puhdistamiselle, mutta invetointi oli paikallaan. Pakkasessa on paljon kaikkea ihanaa omasta puutarhasta ja tähän aikaan vuodesta on hyvä alkaa hyödyntää viimeisiä pakastettujaan. Meillä oli pakkasessa mm. raparperia. Pelkkä ajatus raparperin alkukesäisestä tuoksusta ja mausta teki iloiseksi, mutta en kuitenkaan halunnut alkaa tekemään mitään raparperipiirakoita tai sellaisia, joita muuten tulee sitten kevään loppupuolella tehtyä kun raparperia pukkaa joka nurkalta enemmän kuin tarpeeksi.




Raparperi Agua fresca

Aqua fresca, tuo mainio meksikolainen hellejuoma, tehdään mistä tahansa tuoreesta hedelmästä tai marjasta soseuttamalla ja lisäämällä vettä tai kivennäisvettä ja jäätä. Tästä poikkeuksena raparperi, jonka mehustus vaatii kypsennyksen. Aqua fresca on kevyempää kuin mehu, mutta runsaanpaa kuin maustettu vesi. Helteellä aivan voittamaton ja tähän aikaan vuodesta tarjoaa kivan muodon veden ja hedelmien tai marjojen nauttimisille yhdessä nimensä mukaisesti "raikkaana vetenä."



Meillä oli n. 1,7 kg raparperia pakkasessa. Laitoin ne kattilaan, päälle vettä n. 1,5 litraa ja makeudeksi purkki hunajaa. Mehu olisikin ollut kovin sievän pinkkiä ilman hunajaa, mutta hunajan myötä juomasta tuli pastellioranssia. Kuumensin raparpereita kunnes ne olivat yhtä pehmeää mössöä. Ylimääräinen pintavaahto pois lusikalla. Mehu siivilöitiin ja lopuksi puristin valmiiseen mehuun yhden sitruunan ja lisäsin vielä hieman vaniljasokeriakin lisämauksi.

Juomaa nautitaan sekoittamalla paksuhkoa mehua veteen tai kivennäisveteen, joista viimeinen tuo juomaan kivan pirskahduksen. Aqua frescaan kuuluu aina jäätä, mutta hyvältä juoma maistui ilmankin, kunhan on hyvin jäähdytetty. Raparperi Agua fresca toiminee saunajuomanakin hyvin ja tuntuu suussa ihanan pirteältä muulloinkin kun kaipaa virkistystä, joten nämä pullot eivät kauaa meillä seiso.

Täytyy toivoa aikaista raparperisatoa, on meinaan h y v ä ä!


Viherhuoneen kuulumisia

Laitoimme tovi sitten ihan testimielessä kaupasta ostetun suippopaprikan siemeniä itämään vailla sen suurempia odotuksia. Monet kaupan vihannekset ja hedelmät ovat nykyään tuotettu hybridijalosteista, eivätkä siten tuota hyviä siemeniä kasvatukseen. Lidlin suippikset eivät tätä haastetta tunnistaneet, vaan mullasta on puskenut tainta kuin nurmea konsanaan.


Pitänee suorittaa pientä karsintaa kun vahvimmat erottuvat. 30 paprikapuskaa on hieman ylimitoitettu määrä meille. Nuo paprikat laitettiin itämään ennen rootmasterin hankintaa ja kasvavat siksi omissa purkeissaan, vaikkain rootmatesterin laatikossa kunnes siihen laitetaan kasvamaan tomaatteja.

Luffat eli pesusienikurkut

Ne ovat itäneet! Kymmenestä siemenestä 7 on nyt itänyt ja 6 itäneistä on jo sirkkalehtivaiheessa. 3 kasvatuspurkkia on vielä tyhjänä, mutta joku sieltä saattaa vielä nousta, sillä näistä itäneistä seitsemäs putkahti mullasta vasta eilen.



Komean pontevia alkuja ja saavutukseksi merkittäköön, että ollaan saatu nuo veijarit ylipäätään itämään. Puutarhaharrastajien foorumilta lueskelin, että itämisen onnistuminen on jo oma saavutuksensa, johon ei jokainen testaaja ole yltänyt, eikä ihme. Kasvi on kieltämättä haastava meidän leveysasteille. Intiassa, Kiinassa ja Vietnamissa  kasvavana trooppisena kasvina Luffa vaatii jo itämisvaiheessa 20-25C lämmön, tasaisen kosteuden ja paljon valoa.


Meillä Luffat asuvat kakkukuvussa ja tuntuvat viihtyvän. Päivisin ne saavat olla ilman kupua viherhuoneen ikkunan edessä auringon paistaessa ja auringon käännyttyä sumuttelen taimet ja laitan kuvun taimien päälle. Kuvun alle jää ilma-aukot muutaman bambutikun avulla.

Auringottomat päivät, illat ja yöt Luffat ovat tuossa pöydällä taimihautomoviritelmässä. Olen meinaan hukannut jonnekin kasvilampun alaosan! Näin hyytävän kylminä päivinä en ole lähtenyt sitä Gerdasta etsimään pintapuolista vilkaisua edemmäs, joten virittelin kasvilampun takorautaiseen lautastelineeseen parilla nippusiteellä. Kakkukupu mahtuu juuri sopivasti telineeseen ja valo tulee suoraan taimien päälle. Huoneen ainoa patteri on pieni ja puoliksi tuon pöydän alla. Se tuottaa juuri sopivan määrän lämpöä taimille. Luffat saavat kasvivaloa n. klo 22 saakka auringon käännyttyä. Näillä tempuilla ne on meillä nousseet ja tuntuvat viihtyvän, mutta tästä on vielä pitkä matka pesusienisatoon.


Tuo pöytä on reissannut meillä jo neljän kodin verran muutosta toiseen. Sen pöytälevy alkoi olla turhan surkeassa kunnossa ja yksi jalka on puun kuivumisen vuoksi haljennut. Olin jo luopumaisillani pöydästä, mutta ajattelin vielä antaa sille lisäaikaa liimaamalla decoupage-tekniikalla pöydän kannen täyteen 1930- ja 1950-luvun lehtimainoksia, joiden maailma on sangen sympaattinen, vaikkakin usein syyllistävä. Hyvä äiti käyttää tiettyä tuotetta ja vastuullinen isä ja aviomies ostaa tietyn vakuutuksen. Kauneus tuli jo silloin purkista ja kukin tuote oli kilpailijaan verrattuna parempi. Sen ajan mainosjulkkikset olivat genresidonnaisia. Kauneustuotteita mainostivat näyttelijättäret ja saippuaa kotitalouskoulun johtaja, muuten uskottavuus kärsi. Elämä oli suoraviivaista ja omassa lestissä oli pysyttävä.




Tuskin tuo pöytä meillä enää kovin kauaa on, yksi sen jaloista on tosiaan halki ja toisessa jalassa on myös halkeama, mutta kun on aika luopua pöydästä, sen pöytälevyn voi laittaa taimipöydän pukkijaloille ja sievät laatikot voi säästää vaikka taimilaatikoiksi. Olkoon nyt tovin noin, mutta seuraava liikerasahdus tietää pöydälle eläkettä.

Tähän sunnuntaihin päättyy meillä loma ja on aika taas siirtyä leipätöihin. Kaikenlaista pientä muutosta on kauttaaltaan tulossa oman hyvinvoinnin nimissä, joten myös työosastolla himmailen hieman. Ei mitään radikaalia muutosta ole meneillään, mutta arkielämään pitää mahtua muutakin kuin töitä, vaikka miten työstään ja sen tekemisestä pitäisi, joten nyt on aika palata toteuttamaan silläkin saralla sitä, jota lähdimme täältä hakemaan 4 vuotta sitten, kun muuttoauto pysähtyi pihaan.

Niin, ajatella, ensi viikolla on jo maaliskuu ja maaliskuun viimeisenä viikonloppuna 4 vuotta siitä kun muutimme tänne. Taidan joka vuosi ihmetellä sitä uudelleen, aina yksi vuosi lisää tässä mittarissamme, jota Jovela-ajaksi kutsutaan.

Mitä parhainta sunnuntaita ja alkavaa viikkoa teille kaikille siellä,

toivottelee Jovelan Johanna

26 kommenttia:

  1. Tuota sitrusetikkaa täytyy kyllä ehdottomasti valmistaa, myös omiksi tarpeiksi. Kiitos vinkistä! Ihanasti siellä jo vihertää istutuspurkeissa, tulee kyllä niin keväinen olo. Itse olen niin laiska esikasvattamaan mitään. Mukavaa talvipäivää ja tulevaa viikkoa sinne Jovelaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle tuo esikasvatus on ehkä antoisin osa koko puuhasta, koska se vie talvesta kevääseen ja siinä on sellainen jatkuva kehityksen maku. Sitten kun taimet ovat jo isoja, niihin vähän kyllästyykin, kunnes on sadonkoruuta tarjolla :)

      Poista
  2. Säilyykö sitrusetikka lasipurkissaan, jos ei kerralla mahdu koko satsi sumutepulloon?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti, kunhan on tiivis purkki. Etikka on oikein säilytettynä ikisäilyjiä, eikä meilläkään niin isoa suihkepulloa ole, että siihen kerralla mahtuisi kaikki etikat laimennettuna :)

      Poista
  3. Lidlin suippopaprikan olen saanut minäkin kasvamaan. Viime kesä vaan taisi olla sille huono enkä saanut satoa, raakileita tuli muutama. Pöydästä tuli kiva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä paprikat viime vuonna eivät edes kukkineet. Laitoin ne väärään kasvihuoneeseen, jossa tomaatit taisivat viedä niiden energiat. Tänä vuonna uusi yritys ;)

      Poista
  4. Kiitos taas näistä hyvistä ideoista ja ohjeista! Tuo raparperijuoma menee kyllä kokeiluun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeile ihmeessä! Ja muita AF.juomia kannattaa kokeilla myös. Niihin ei tarvitse juurikaan jos lainkaan lisämakeutusta. Ne voi survaista sauvasekoittimella suoraan :)

      Poista
  5. Sitrusetikka on ihan huppuidea ja pääsee täällä heti kokeiluun - kiitos vinkistä!!! Mukavaa, kun pöytä sai vielä jatkoaikaa kivan näköisen tuunailun myöstä:)
    Oli taas niin mukavaa luettavaa<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Laita tulemaan vaan! Meillä on uusi satsi juuri muhimassa ja vuorokaudessa etikka on jo selkeästi appelsiininen ja kauniin keltainen. Kovin keväinen puhdistusaine ;)

      Poista
  6. Hyvä vinkki raparperien käyttöön kun pakastimessa niitä vieläkin on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sielläkin siis ollut runsas raparperisato :)

      Poista
  7. Oi miten hyvä vinkki tuo puhdistusaine, kiitos, menee heti tekoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti pidät siitä! Itse putsasin lauantaina aamulla uunin lasin sillä (ja suolalla) ja olin tyytyväinen lopputulokseen :)

      Poista
  8. Vau appelsiinietikkaa on pakko kokeilla, etikalla olenkin jo monia vuosia ikkunat pessyt ja toimii hyvin, haju vain ei ole miellyttävä. Mutta nyt kokeilen tuota. :) Hieno tuli pöydän kannesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä! Vaikkei se etikka määräänsä pidempään hauiskahda, mutta kyllähän se alkaa silmiin ja henkeen käydä kun isompia pintoja putsaa. Appelsiiniversio on lempeämpi nenälle ;)

      Poista
  9. Sä olet kyllä näiden ideoiden & juttujen kanssa mahtava !! Tämä teidän elämä, elämäntapa ym iso peukku jos sen osaisin laittaa tähän :)
    Kiitos!

    t.miia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos <3 Mukavaa jos meidän puuhat ilahduttavat tai inspiroivat :)

      Poista
  10. Oon käyttäny pientä lorausta etikkaa huuhteluaineena ihan tavallisessa pyykinpesukoneessa, teenkin testiin appelsiiniversiota!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni käyttää ja hyväksi kehuu! Itse taltutan pakkassähköisyyden hiuksista pienellä lirauksella etikkaa hiusten huuhteluvedessä, ihan siinä viimoisimmassa kauhallisessa. Se on jännä, miten se tuollaiseenkin vaikuttaa, ettei hiukset ole kuin pienvoimala ;D

      Poista
  11. Kiitos tuhannesti pesuainevinkistä! Ei olisi voinut tulla parempaan saumaan tämä ohje, olen nimittäin kuumeisesti pohtinut, mistä löytyisi tehokas mutta luontoystävällinen puhdistusaine kylppärin pesuun :) Täytyykin pistää heti tänään appelsiininkuori-etikkatörpöllinen muhimaan ja ottaa testiin!

    Tuo teidän luffakurkkuprojekti on kyllä mielenkiintoinen. Olen itsekin joskus noita luffia jossain halpahallissa ihmetellyt, eipä olisi ekana mieleen juolahtanut, että se on kurkku! Innolla seuraan, miten luffafarmi menestyy ja saatteko niistä kasvatettua omat pesusienet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva ajoitus! Toivottavasti pidät appelsiinietikasta. Itse olen siihen kovin hurahtanut, toimii hyvin!

      Luffien kanssa ollaan liikkeellä pilke silmäkulmassa, hauskaa testata, muttei petytä kovasti jos ei onnistu, kun ne ovat hieman haastavia kasvatettavia, eikä me olla kuin kotikutoisia kasvattajia, korvantaustat tässä puuhassa vielä märkinä. Mutta ken tietää! Ehkäpä joku sieltä pesusieneksi saakka vielä kehittyy! (ja se kyllä täällä raportoidaan, meni syteen tai saveen!) ;)

      Poista
  12. Tuota sitrusetikkaa varmasti kokeilen minäkin. Etikka on hyvä puhdistusaine, mutta ei se kovin hyvältä tuoksu sellaisenaan. Mainospöydästä tuli kaunis. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etikka tuoksuu hyvälle vain pikkelssissä ;D On se kuitenkin kovin tujua tuoksua. Itsellä ainakin ottaa sieraimiin ja silmiin, ettei sitä ihan ilokseen kyllä lotraa, mutta appelsiini sen kesyttää mukavasti :)

      Poista
  13. Raparperia.... Nam! Meillä sitä kasvaa liian vähän, mutta sinulla on ihan kunnon kasvatukset niistä! Aqua fresca kuulosti erinomaiselta! Taidan jakaa raparperipenkkiäni tänä vuonna. :)

    Koitin pesusienikurkkua yhtenä vuonna, mutta menetin sen vihannespunkeille. Löytyisiköhän vanha siemenpussi vielä ja pitäisikö siinä tapauksessa testata? Jännää katsoa miltä sinun kasvatukset alkavat näyttää! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin ensin kasvoi niukasti, kun löydettiin vanha lajike keskeltä ryteikköä pihaa raivatessa, eikä se siirrosta innostunut, mutta sitten siirrettiin uudelleen ja nyt raparperi valtaisi varmaan koko pihan jos sitä ei hillittäisi. Ihan mahdoton leviämään tuo lajike, jota meillä on - mitä se sitten onkaan!

      Voi harmi, mitä sun pesusienikurkulle kävi! Uusi kokeilu voisi olla paikallaan jos niitä siemeniäkin on jossain jemmassa. Menevät hukkaan mullatta ;) Ei siinä hävitä ainakaan voi kun siemeniä on jo olemassa ;) Meidän luffat tekee jo seuraavia lehtiä ja sirkkalehdet ovat kasvaneet kovasti viimeisistä kuvista. Ovat sellaisessa vaiheessa, ettei uskalla vielä iloita kuin siitä, että ollaan saatu siihen vaiheeseen missä ovat. Monta kuukautta vielä edessä ja haasteita on matkassa. Hauskaa kyllä kokeilla uusia juttuja, eikä niin iso asia sitten ole jos joku ei onnistu. Niin käy joka vuonna ja sitten sitä joko hautaa koko idean tai kokeilee uudelleen ;)

      Poista

Kiitos kun kommentoit!