jovela

jovela

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Vähempi on parempi

Voi mikä ihana viikonloppu ja sunnuntai täällä on ollut! Vointi on ollut parempi, labrassa käynnit (toivottavasti) ohi ja aurinko on paistanut niin, että pienestä pakkasesta huolimatta puutarhan puolella taloa rännit liruttelee vettä. Mahtavia kelejä luonto tarjoilee monille juuri nyt talvilomaansa viettäville ja onneksi kuulun myös itse siihen joukkoon. Kyllä se vaan niin on, että se kalenterivuoden ensimmäinen kevätkuukausi lähestyy rapian viikon kuluttua ja sen kyllä huomaa. Aurinko kiipeää horisontin mukavammalle puolelle jo hyvään aikaan aamulla, eikä vilahda takaisin ennen kun kellonkin puolesta on ilta. Tällä viikolla olen pannut merkille myös sen, että linnut ovat aloittaneet aamukujerrukset. Ihana sirkutus käy jo puissa kun aamulla avaa oven koirille aamuliruja varten. Ihan vielä ei linnut pesiä rakentele, mutta jonkinlaista seurustelua on ilmassa.

Meillä ihmisillä täällä Jovelassa on taas menossa pesän putsausvillitys. Kevään merkkejä sekin, varmasti!



Me ollaan käyty järjestelmällisesti läpi kaikki talon kaapit ja laatikot ilman sen tarkoituksenmukaisempaa suunnitelmaa. Tuli aloitetuksi ja paikka kerrallaan ollaan edetty sen suuremmitta huhkimisitta. Turhat on poistettu, tarvittavat järjestetty. Laskettu talvella paikoillaan seisseitä tavaroita alas, putsattu ja puunattu. Tekeepä sellainen puuha hyvää! Puuhaillessa olen pohtinut siivoamista ja miten se eroaa nyt siihen mitä se oli joskus ennen, aikana ennen Jovelaa. Meillä ei esimerkiksi ole siivouskaappia ja olen siitä todella iloinen. Muistan hyvin miten 4 vuotta sitten pakkasimme kaupunkikotia muuttolaatikoihin ja miten hämmästelin sitä siivoustöhnien määrää, joka meiltäkin löytyi siivouskaapista. Ihan turhaan oli haalittu kaappiin jos mitä tököttiä, jotka valmistaja oli korvamerkinnyt tietylle puhdistuskohteelle. Kolme varttia täysinäisiä puteleita annettiin eteenpäin, kun niille ei vissiin ollutkaan ollut käyttöä. Nykyään meillä on Mäntysuopaa, käsitiskiainetta, pesupähkinöitä, sappisaippuaa ja huonekaluvahaa, jonka teen mehiläisvahasta kun sille on tarvetta. Ei niille omaa kaappia tarvitse. Mäntysuopa on meillä sellainen yleispesuaine matoista eri pintoihin. Ei olla muuta kaivattu ja tuoksu on ihana.

Sappisaippua on kyllä jännä saippua. Se tosiaan puhdistaa hankalatkin liat. Pesaisin eilen tarjottimen kantoliinan ja käsipyyhkeen pitsit sappisaippualla. Siinä lähti tummentumat yhdellä pesulla. Tuo tarjottimen kantoliina roikkuu puulieden lähellä ja kerää ilmasta pölyä ja rasvaa itseensä, mutta puhtaaksi se vaan tuli sappisaippualla perinnetekstiilin kärsimättä.



Kattilateline kerää myös itseensä rasvaa ja pölyä ja siinä saa osansa kuparitkin. Niiden päälle levitettiin ketsuppia, annettiin olla sen aikaa kun putsattiin muut tavarat, kuparit pesaistiin ja lopuksi hieman kiillotellaan kankaalla, ja siinä se - Kiiilto on taattu! Kuparille siis ketsuppia tai vaikka ylijäämäsitruunaa, jos jokin yksittäinen esine pitää putsata. Puuhellan valkoiset putsattiin tipalla mäntysuopaa pesusienessä, jonka pinnalle siroteltiin suolaa. Suola ja leivinjauhe on erittäin hyvä puhdistusaine uuneille ja liesille, oli ne puu- tai sähkökäyttöisiä. Ei tarvitse olla erillistä tököttiä tähänkään puuhaan.



Me ollaan käyty läpi koreja, laatikoita, säilytyspaikkoja, ihan kaikkia mahdollisia paikkoja, myös kotivarapuolella. Inventaario on hyvä tehdä muuallakin kuin ruokakomerolla, jota ei nyt olla käyty läpi, sillä se on jo tehty loppusyksystä, mutta kynttilät, patterit, lääkelaatikko, ensiaputarvikkeet, tulitikut.. kaikki sellainen tarpeellinen tavara, jota kotivaraksi täällä kutsutaan, on käyty läpi. Avoimet säilytyslaatikot kerää hiljalleen pölyä ja aina siellä joku kärpänenkin on käpertynyt ikiuneen. Säilöjä on hyvä tyhjentää, imuroida ja sortata.


Kuulumisia viherhuoneelta

Olen todella nauttinut tuon huoneen käytöstä. Se vaan yksinkertaisesti toimii. Hiffasimme tuossa aiemmin, että taimipöydän pukkijalkojen päälle mahtuu 2 puulaatikoakin ja niihin saa mahtumaan isot multasäkit ja kaikenlaisia tarvikkeita ruukuista alkaen. Vaan yhtä olin vailla, riittävän suurta, muttei kuitenkaan 10 litraista kastelukannua. Ei tullut vastaan.


Eilen sitten tupaa putsaillessa otettiin kattilatelineen päältä alas 6 litran vanha pannu puhdistusta varten ja siinä pannua pestessä tulin ajatelleeksi, että siinäpä olisikin hyvä, sopivan kokoinen kastelukannu viherhuoneeseen. Meillä on siis nyt kastelupannu ja se on siinäkin mielessä hyvä, että sillä voi lämmittää veden sopivan lämpöiseksi, kun kaivovesi meillä on suunnilleen +2 asteista.


Pannu taisi maksaa vitosen aikoinaan kirpputorilla, eikä siinä ole mitään vikaa.

Rootmasterit

Jotain pientä olen hölvännytkin kuluneella viikolla, nimittäin tällaisen laadukkaamman Nelson Gardenin Rootmasterin hankimme Kärkkäiseltä. Käytimme jo viime vuonna juurruttaja-taimialustoja ja hyväksi totesimme, mutta vaikka samaa taimialustaa saattoi käyttää monta kertaa, lopulta ne menivät rikki. Nämä NG:n rootmasterit ovat superkestäviä ja ne toimivat samalla myös minikasvihuoneina itämisaikana ja tovin sen jälkeen.


Nämähän toimivat siten, että kasvatuskoloihin laitetaan multaa, se painellaan hyvin, siemen laitetaan multaan ja peitetään mullalla, eli ihan samalla tavalla kuin nyt muutenkin tekisi. Iso ero on siinä mitä sitten tapahtuu. Taimet eivät seiso vedessä jos tulee kasteltua liikaa, mukana on vihreät kastelunauhat, jotka imevät vettä ja vapauttavat sitä tasaisesti, ja nauhat voi pestä uuteen käyttöön. Multa pysyy myös ilmavana kennoston aukkojen vuoksi. Taimet kehittävät vahvat juuret, ja kun on aika siirtää taimi isompaan ruukkuun tai istuttaa se, taimikennosto aukeaa kuin kirja ja taimen saa juuripaakkuineen ulos sormella vetämällä.



Sangen siistiä ja kätevää! Sitten vaan uutta siementä itämään! Tämä NG:n versio on tosiaan laadukasta ja kestävää materiaalia, joten se kestänee vuosia. Itselläni juuri tuo taimien irroittaminen kasvatuskipostaan on ollut haastavaa ja sen vuoksi ihastuin näihin avattaviin taimikasvattamoihin viime vuoden testausten aikana.

Meillä kasvaa muuten jo salaattia tuvassa. Fuskusalaattia! Äidin vanhassa isossa teekupissa on kaupasta ostettu salaatti. Se pysyy siinä ihmeen pitkään raikkaana ja tekee jopa uutta lehteä kun lehtiä napsii käyttöön.


Ja ihan viimeiseksi se odotetun hetken uutinen.. Sitruunapuun ensimmäiset kukat on auki!


Voi luoja, mikä tuoksu sitruunan kukissa on! Näitä kaunokaisia pitää pölyttää vielä käsin, vaikka muutama kärpänen onkin nähty ikkunoiden välissä surraamassa, mutta jos mielii saada sitruunaa, on parasta yrittää saada kukat pölytettyä manuaalisesti.

Tällaista tänne kuuluu tällä viikolla. Nyt kun olen joutunut olemaan töiden osalta jouten, on ollut paljon aikaa ajatella ja voinnin mukaan puuhaillakin, ja se tekee hyvää. Kyllä se vaan niin on, että kun me pian 4 vuotta sitten tehtiin iso loikka toisenlaiseen elämään, me löysimme jotain sellaista, joka on me. Uusi kevät, kesä ja syksy ennen seuraavaa talvea taas edessä, uusi satokausi, remonttia ja hääräilyä, vanhojen oppien ja vinkkien opiskelua, sitä meillä on odotettavissa.

Sellaista yksinkertaista, omaehtoisempaa elämää. Ihan parasta

Lämpimin sunnuntaiterveisin

Jovelan Johanna 

20 kommenttia:

  1. Siivousaineita ei todellakaan tarvitse olla koko kaupan valikoimaa omassa kaapissa. Lähes yhtä vähällä selvitään meillä. Laadukas käsitiskiaine esimerkiksi käy monenlaiseen puhdistamiseen. Kiitos kasvatusalustavinkistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä luontoa säästävistä tiskiaineista parhaaksi on todettu Musta5101. Muutamaa erilaista ollaan testattu ja tuolla lähtee rasvatkin "kovempien" aineiden tapaan hyvin ja se tosiaan soveltuu sellaisenaan tai laimennettuna moneen muuhun puhdistukseen.

      Toi kasvatusalusta on ihan paras mun testaamista ja siihen mahtuu 32 tainta kerralla. Meinaan vielä toisen kyllä ostaa :)

      Poista
  2. Tänne asti huokuu se, miten onnellista elämää elätte siellä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnellisuus on oikeastaan yksinkertaista, kun sen paljaimmilleen kuorii. Itse löysin sellaisen tasaisen onnellisuuden tunteen, kun löydettiin oma aika ja paikka, ja vaikka se tuli konkreettisesti tämän paikan kautta, se on lopulta kuitenkin todella aineeton juttu. Jovela vaan mahdollisti sen polun löytymisen omaan itseen. Ainahan sitä kaikenlaisia harmeja ja vastoinkäymisiä tulee, harva niiltä välttyy, mutta ne menevät ohi ja jos on löytänyt paikkansa ja aikansa, ne ottaa vastaan ihan eri tavalla ja jäljelle jää sellainen perusonnellinen elämänmaku :)

      Poista
  3. Puhdas tuoksu leijuu tänne asti :) Etikka on myös hyvä, desisinfioiva puhdistusaine moneen kohteeseen. Marketissa en voi mennä pesuainehyllyjen lähelle, sillä kaamea haju pyörryttää. Ehkä maalaiselämä tekee tälläiseksi; korvat tottuvat hiljaisuuteen ja nenä hajuttomuuteen tai ainakin keinotekoisten hajujen puutteeseen. Aurinkoista talviviikkoa Jovelaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etikka on loistava puhdistusaine, kyllä! Peilit, lasit, ikkunat saa hitsin puhtaaksi etikan avulla ja vessankin, ja toisin kun moni luulee, se etikkainen haju ei ole ilmassa kuin pienen hetken. Etikka on myös hyvää hiusvettä. Itselläni tuppaa talvella pakkasen myötä hiukset sähköistymään ja olen saanut sen taltutettua pienellä lirauksella etikkaa viimeisessä kauhallisessa huuhteluvettä. Miten saatoin unohtaa mainita etikan! Kiitos, kun muitutit, Cheri :)

      Ja todellakin, näin uskon myös itse. Kun irrottautuu siitä jatkuvasta kemiallisten tuoksujen kakofoniasta, jota ei ennen ole pannut merkille tietoisesti, kuten ei sitä hälyäkään, kroppa potkii keinohajusteita vastaan helposti joutuessaan niiden kanssa uudelleen tekemisiin. Tulin tuossa pari viikkoa sitten todenneeksi, että esimerkiksi hotellin hissi perjantai-iltana on aika mielenkiintoinen kokemus tällaiselle tuulen nuuhkijaksi muuttuneelle ;D

      Poista
  4. Tuli mieleen mäntysuovasta, että löysin Prismasta sellaista, joka valmistetaan Suomessa Orivedellä. Tämä vain vinkkinä, itse tykkään kun jutut tehdään Suomessa ja heti olen tätä ilosanomaa levittämässä! :D

    Sitruuna alkaa täälläkin hiljalleen puhjeta kukkaan ja käsipölytys on ollut vauhdissa. Lime sen sijaan tiputteli lehtiä tänä talvena, johtuu varmaan liian vähäisestä valosta tai sitten se otti nokkiinsa pakkasesta (unohtui vähän pitkään kasvihuoneeseen, hups!). Sappisaippua... Tätä ihmeainetta pitääkin kokeilla, kiitokset vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Suomessa valmistettava täytyy katsastaa! Jotenkin aina hieman ärsyttää, kun kotimaiseksi mieltynyt tuote ei ole kotimaassa valmistettu. Ärsyttävä nykyajan ilmiö, eikä tule aina katsottua valmistusmaata :P

      Meillä mandariinipuu tiputteli hieman lehtiä. Ei erityisen paljoa, mutta jonkin verran kyllä. Vissiin valon vähyys ja huoneilman kuivuus aiheuttaa yleisesti tätä. :) Saas nähdä miten käsipölytys onnistuu täällä, kun en ole ennen sitä juurikaan tehnyt, enkä sitruksille koskaan.

      Poista
  5. Mistähän minä löytäisin tuon inspiraation siivoukseen....tänääkin olisi hyvä päivä, kun aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siitäpä juuri! Tehdään tilaa valolle ja kevääseen kääntyvälle ilmalle ;)

      Poista
  6. Voe sitruuna sentään :) Täälläkin olisi kastelukannu hakusessa, ollut jo pidempään..ikinä sitä ei sitten kaupoilla ollessaan muista :D Mutta aina siinä vaiheessa kyllä, kun kiikuttaa vettä kasveille ties millä pikkukipoilla, että jotenkin helpommin tämänkin voisi hoitaa kait :D Mutta tuo pannu hyvä idea! Ja kauniimpi, kuin kaupan muovihärpäkkeet..
    ja ainiin...tuo muovinen juomalasi on kyllä mainio idea! ....jatkellaan raivausta.. ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan sama juttu! No, vielä ei kaupoilla puutarhajuttuja ole joka nurkalla, mutta aina kun kastelukannu tuli mieleen, ei sopivaa löytynyt mistään ;)

      Poista
  7. Kiitos jälleen innostavasta jutusta ja hyödyllisistä neuvoista! ❤ Teidän elämäntyylistä tulee niin hyvä olo! Tulevista pakkasista kun selvitään niin sit taitaa kevät vihdoin alkaa.🙂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sääkartta on nyt tiukasti miinusasteilla pitkän ajan, mutta äkkiäkös se siitä muuttuu ja pakkaspäivinä on usein sitä ihanaa aurinkoakin tarjolla :) Kuukauden kuluttua ollaan jo melkein pääsiäisessä, joten kyllä kevät sieltä vaan kovaa kyytiä lähestyy :)

      Poista
  8. Olet niin oikeassa noiden tököttien suhteen. Pitääkin tästä inspiroituneena käydä vanha siivouskaappi läpi: enpä tosin ole sinne mitään tököttejä ostanut enää moneen vuoteen, mutten ihmettelisi, vaikka sieltä löytyisi hyllyjen perältä vuosia vanhoja avaamattomia ihmeaineita ajalta ennen pesuainevalaistustani :). Sappisaippualla ja mäntysuovalla mennään täälläkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistelen lukeneeni sun blogista joskus aikoja sitten, miten putsasit sappisaippualla takin ja että se puhdistui niin hyvin. Se on kyllä loistosaippua. Joskuskun siitä ensimäisen kerrankuulin, oletin jotenkin, että se haisisi sapelle, mutta eihän toki :D Siitä saakka on sappisaippua ollut vakiotarpeena meillä, eikä vielä ole tullut vastaan tahraa, johon se ei purisi.

      Poista
  9. Meillä ei myöskään ole siivouskomeroa, vaan etikka majailee ruokatavaroiden joukossa ja keittiön tiskipöydällä on aina suolan ja soodan sekoitus valmiina tahrojen poistoon.
    Sappisaippua on ihan parhainta. Täytyy tunnustaa, että haksahdin sappisaippuaspraypullon ostoon, ja se on myös osoittautunut mahtavaksi tahranpoistajaksi, tosin palasaippua tulee aika paljon edullisemmaksi ja tuntuisi olevan järkevämpää käyttää.
    Hmmm...meillä ei taida olla edes mäntysuopaa tällä hetkellä, mutta tiskiainetta sentään löytyy:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monihan tekee palasaippuoista itselleen erilaisia hygienia- ja siivoustuotteita ja järkeväähän se vaan on. Mitäs sitä turhaaan maksaa vedestä ja kantaa sitä kaupasta kotiin kalliilla hinnalla kun saman voi tehdä lisäämällä itse vettä palasaippuarouheeseen. Halvemmalla pääsee!

      Poista

Kiitos kun kommentoit!