jovela

jovela

sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Kotoilua kerrassaan - sadonkorjuuta, perinneruokia ja soijakynttilöitä!

Tällä viikolla mukavaa puuhaa on riittänyt useammalle päivälle töiden lomassa. Ensinnäkin ehdimme saada keittiöpuutarhan kasvatuslaatikot talviteloille ennen yöpakkasia, hip ja hurraa! Keskiviikkona nostimme mullasta 2 kukkuraista ämpärillistä (yht. +20 litraa) upeita maa-artisokkia, jotka kuorittiin, keitettiin, soseutettiin ja pakastettiin valmiiksi käyttöeriksi yhteensä 8,4 sosekilon edestä. Tänä vuonna maa-artisokat ovat todella hienoja. Suuria, tasamuotoisia ja kuorintaystävällisiä, mutta oli siinä toki puuhaa, kun tuon verran kerralla kuorittiin. Torstai-iltana kävin sitten ystävän kanssa perinneruisleipä- ja kotijuustokurssilla ja se oli verrattoman hauskaa mainion opettajan huomassa. Jatkossa aion leipoa itse omia perinneruisleipiä kurssilta saadun (ainakin) satavuotisen leipäjuuren voimin ja vaikka kotijuustoja olenkin tehnyt itse monen monta kertaa, kurssilla tehdyt herkut kyllä aktivoivat herkkumakuhermot siten, että voisi kyllä niitäkin tehdä useammin. Molemmista teen varmaan jonkun postauksen myöhemmin, mutta toistaiseksi näistä mainituista puuhista löytyy kuvia vaan instan puolella noiden linkkien kautta.

Tällä viikolla täällä Lounais-Suomessa nähtiin ripaus luntakin, kun yhtenä yönä oli satanut hieman märkää lunta. Noin muuten öisin ollaan menty nipin napin pakkasen puolelle, tuuli on ollut kylmä ja vanhan talon lattiat ovat muuttuneet kylmiksi. Villasukat ja lammastossut ovat taas arkivaatteita.

Soijavahakynttilät

Puuhaviikko jatkui vielä lauantaina pikkupuhteina, kun päästiin jälleen kynttilöiden pariin. Eteerisiä öljyjä tilatessa satuin nääs huomaamaan kaupan valikoimissa kuparihaukan unelmapurkkeja kynttilöille, enkä edes yrittänyt vastustaa kiusausta, vaan tilasin nämä yllättäen hinnaltaan edullisiksikin osoittautuneet purkit kotiin. Näistä tulee vielä kivoja pikkulahjoja muillekin.


Paljonhan Jovelassa on tehty erilaisia kynttilöitä omista kynttiläjämistä uudelleen valamalla ja ihanista mehiläisvahalevyistä rullaamalla, mutta soijakynttilöitä en ole ennen testannut. Kun sitten nuo kuparinhehkuiset, ruusukullan värisiksi verkkokaupassa kutsutut kannelliset kynttiläastiat osuivat silmiin, soijakynttilätestaus oli puuhaan ryhtymistä vaille valmista. Vaikka laitan tähän omaan puuhatestiimme suorat linkit ja tarvikkeiden hinnat, kyseessä ei ole mikään sponsoroitu postaus, ainoastaan hieman helpotusta teille, jotka ehkä haluavat itsekin kokeilla vastaavia, ja jotka miettivät mitä kynttilälle tulee hinnaksi. Soijakynttiläthän ovat kaupassa sieltä hintavammasta päästä kynttilöitä. Laskin yksittäisen kynttilän hinnan erikseen testin perusteella, ja laitan senkin ohjeen loppuun. Kaikki tarpeet ostin samasta paikasta, Limepopista, josta yleensäkin hankin eteerisiä öljyjä ja kotikosmetiikka-aineita puuhiini.

Soijavahakynttilöiden edut

Alkuun pari sanaa yleisesti soijavahakynttilästä, että miksi sitten soijakynttilät? Noh, soijakynttilöissä on pitkälti samat hyödyt kuin mehiläisvahakynttilöissäkin: ne ovat myrkyttömiä, eivät savuta, puhdistavat ilmaa, eivät sisällä allergeenejä ja ne luokitellaan WWF:n taholta hiilivapaiksi, sillä sekä soija- että mehiläisvahakynttilät tuottavat palaessaan saman määrän hiilidioksidia, jonka vaha on sitouttanut valmitusvaiheessaan. Soijakynttilät, kuten mehiläisvahakynttilätkin ovat siis kynttilävaihtoehdoista ekologisimpia ja lisäksi niiden paloaika on parafiini- ja steariinikynttilöitä pidempi, jopa 30% - 50% pidempi, väittävät asiaan perehtyneet valmistajat, enkä ole tästä asiasta lainkaan eri mieltä. Eilen testipolttelin yhtä meidän valamaa soijakynttilää noin 9 tuntia, eikä purkissa ollut vaha sinä aikana vähentynyt merkittävästi.

Kokeneemmat soijakynttilänikkarit voivat varmaan kommenttiosiossa kertoa onko kynttilöihin tarkoitetuissa soijarouheissa merkittäviä eroja valmistuksen ja paloajan osalta. Itse käytin näihin kynttilöihin 100% puhtaista soijapavuista ja kasvisöljyistä valmistettua biohajoavaa ekosoijavaharyyniä.



Soijavahakynttilällä on kynttilän valmistuksen kannalta kaksi muutakin etua parafiini- ja steariinikynttilöihin verrattuna, homma on meinaan kovin siistiä. Ilma ei haise kitkerälle ja sulatusastia on helppo puhdistaa käytön jälkeen pyyhkäisemällä kattilan puhtaaksi (ja käytetyn paperin voi käyttää sen jälkeen sytykkeenä). Kauniin purkinkin kannalta soijavahan helppo pudistus on kiva juttu - purkkia voi käyttää uudelleen, myös muuhun tarkoitukseen.

Ja tässä on nämä ihanat purkit, joille keksin heti monta muutakin käyttökohdetta. Kynttilämielessä juuri nämä purkit ovat kivoja kynttilöille, sillä purkit ovat kuparinhohtoisia myös sisältä, eivät vain ulkokuoreltaan. Purkki hehkuu upeasti myös sisäosiltaan kynttilän palaessa.



Valmistus

Valmistus oli todella helppoa, siistiä ja nopeaa. Ensin kiinnitin valmiit (tuikkukynttilöistä tutut) sydänlangat ankkurilaattoineen kynttiläpurkin pohjaan. Tässä käytin kuumaliimapyssyä, sillä vahakiinnitykset ovat muissa kynttilöissä tupanneet menemään pieleen, sydänlanka irronnut pohjasta lämpimän vahan kuumentamana, jonka jälkeen synttilälankaa on haastavaa saada paikoilleen. Kuumaliimaa ei missään mielessä voi sanoa ekologikseksi tuotteeksi, muttei se ihan pahimmasta päästä sentään ole, ja sen VOC-yhdistemäärä on alhainen.






Tässä loka- ja marraskuun taitteessa kun meillä on koettu lähestyvän talven ensimmäiset pikkupakkasyöt ja yhtenä aamuna oli pihalla hieman yöllä satanutta loskaakin, on jo kiva aika valmistella hieman  jouluakin, joten tein osan soijavahakynttilöistä tuoksukynttilöiksi. Yhteen erään laitoin vain eukalyptusta ja toiseen jouluisen sekoituksen inkivääriä, neilikkaa, kanelinlehteä ja sypressiä (joista viimeinen tuoksuu katajalle). Kaikki tuoksut ovat aitoja eteerisiä öljyjä ja koska eteeriset öljyt eivät pidä kuumennuksesta, vaan vapauttavat ihanat eteeriset tuoksunsa lämmön myötä, tipauttelin öljyt suoraan purkin pohjalle. Ne sekoittuvat kyllä vahaan kun sitä kaadetaan purkkiin. Tähän vahaan käytin n. 25-30 öljytippaa per purkki.



Sula soijavaha on kellertävää, mutta kynttilöistä tulee kyllä valkosia vahan jäähtyessä ja kiinteytyessä uudelleen. Soijavaha, kuten kynttilävahat yleesäkin sulatetaan usein vesihauteessa, mutta itse sulatan ne suoraan kattilassa puuhellallamme. Niksi on siinä, että sulatus keskeytetään hellalla hyvään aikaan ja loppuvahan annetaan sulaa jo sulaneessa vahassa. Silloin sulatus ei haihduta liikaa vahaa ja sula vaha on myös sopivaa lämpötilaltaan eteerisille öljyille. Kannattaa muuten, jos mahdollista, valita tällainen kaatourallinen/nokallinen kattila, jolla sulan vahan saa kaadettua siististi kynttiläastioihin.




Täytin purkit kynttilävahalla purkin uraan saakka, jotta purkin kaunis sisus näkyisi hieman kynttilää poltettaessa. Nuo valmiit ankkuroitavat sydänlangat ovat mukavan tanakoita ja pysyvät kivasti pystyssä, mutta tuin silti varmuuden vuoksi sydämet suoriksi syömäpuikkojen avulla. Purkit nostettiin kuistille jäähtymään ja nopeasti ne kiinteytyivätkin.



Ja siinä ne sitten ovatkin, valmiit kynttilät. Hieman nipsaisin ylimääräistä sydänlankaa lyhyemmäksi, jotta purkin kansi menee mukavasti kiinni. Soijavaha tuntuu tekevän kauniin tasaisen pinnan itsestään, mutta jos jokin hupsis käy, pinnan saa siloitettua uudelleen antamalla pinnalle hieman lämmintä hönkää föönillä, jos sellainen löytyy. Meiltä ei löydy, joten piti tehdä laakista priimaa!


Menekki ja hinta

Kilosta soijavaharouhetta tuli viisi kynttiläastiaan (a' 2dl) valettua kynttilää ja vähän jäi vielä sulaa soijaa yli, joten menekistä voisi tälle nimenomaiselle rouheelle sanoa, että 100g soijavaharouhetta on sulana n. 1 dl soijakynttilävahaa ja siten yhden tällaisen, tähän purkkiin valetun soijakynttilän hinnaksi tulee 3,79 € (soijavaha 1,76, valmis kynttiläsydän 0,33 kpl, 2 dl kokoinen kannellinen kynttiläastia 1,70) + eteeriset öljytipat mikäli niitä käyttää. Jos kynttilän valaa johonkin ylijäämä- tai kirppislasiin tai kuppiin, yhden 30-40h palavan kynttilän hinta on vain n. 2 euroa. Kaupan hintoihin verrattuna hinta on siis sangen huokea. Soijakynttilät ovat luksustuotteita, ja suunnilleen vastaavan kokoiset, lasiin tai purkkiin valetut soijakynttilät maksavat brändistä riippuen helposti mitä tahansa 15 ja 35 euron väliltä.

Materiaalit

Soijavaha, EcoSoya CB Advanced, 8,80 € kg
Stabilo - kynttilän sydänlanka, näissä oli koko Stabilo 12, 20 kpl - 6,65 €
Kynttiläastia, Ruusukulta, 200 ml, 1,70 € kpl

Ensimmäinen soijakynttilä paloi eilen kauniisti



Nuo purkit on niin hienoja itsessään, että taidanpa tänä vuonna laittaa Jovelan yrttisuolaa pukinkonttiin juuri näissä purkeissa. Purkit eivät liene varsinaisesti elintarvikkeille suunniteltuja, mutta jos sisälle laittaa pakastuspussin, homma hoituu sillä.

Teepät (hianommin to do)

Vaikka tuossa leuhkaisin, että ehdittiin saada kasvatuslaatikot kerrankin talviteloilleen ennen yöpakkasia, niin samaa ei voi sanoa kasvihuoneista. Onneksi tänään on aurinkoisen kaunis sunnuntai, vaikkakin vilpoinen, joten voidaan mennä hankkimaan hieman poskien punoitusta puutarhan puolelle ja hoidella kasvihuoneetkin säälliseen kuntoon. Pitää kiskoa tämän vuoden tomaattivarret maasta kasvihuonekakkosessa ja purkaa kurkkujen ja kurpitsojen lonkerot kasvatusritilältään kasvihuoneykkösellä. Ei sitten keväällä ole kaiken kanssa niin iso homma. Sitten pitäisi vielä haravoida, poistaa ylikasvaneita, tyhjentää terassilta viimeiset ja peitellä ruusut. Onhan tätä puuhaa täällä aina, ja hyvä niin. Pitää ihmisen ruodussa ja järjissään, kun on mitä puuhata.

Ja talvi se vaan tekee tuloaan, kellot on käännetty talviaikaan, aamu valkenee muka tovin aikaisemmin kuin eilen, ja ilta hämärtyy kelloista piittaamatta aina vaan aikaisemmin. Pimeämpi aika vuodesta on jo täällä. Jouluun on 10 viikkoa aikaa. Olen alkanut olla aina vaan iloisempi siitä, että meillä on 4 vuodenaikaa. On niin paljon itsestä kiinni miten ne ottaa vastaan ja miten löytää kustakin niiden ominaisilot, mutta ymmärrän hyvin heitä, joita pimeys ahdistaa. Itseänikin se ahdisti ennen, enkä löytänyt loppuvuodesta oiken mitään iloa. Nykyään nautin hämäryydestäkin ja kaikesta tämän ajan suomasta. Nyt on kynttilöiden ja tulien aika, lämpimäisten, patojen, mehevien ruokien, punaisten poskien, hyvien tarinoiden, villasukkien ja tossujen aika, ja se on minusta ihan ihanaa!

Ps. laitan ensi sunnuntaina muutaman maa-artisokkareseptin blogiin, jos siellä ruudun toisella puolella on muitakin, joiden mielestä maa-artisokat ovat herkkuja ja hei, jos itselläsi on jokin lempparimaa-artisokkaruoka, kerrothan siitä kommenteissa!

Lämpimin terveisin

Jovelan Johanna

23 kommenttia:

  1. Oi kun olet ollut ahkera ja tehnyt ihan superkauniita kynttilöitä. Aivan ihastuttavat nuo kuparin väriset purkitkin!

    Mielettömän iso artisokkasato teillä tullut. Yritin parina vuonna kasvattaa maa-artisokkaa huonolla menestyksellä, joten jokin meni pieleen joko kasvupaikassa tai istutustavassa. Kerropa siis ihmeessä, mitä sinä olet tehnyt ja millaisessa paikassa niitä kasvatat, kun on tullut noin hyvä sato.

    VastaaPoista
  2. Meillä on todella vanha tämä lajike, jota Jovelassa kasvaa, joten en edes tiedä mitä lajiketta se on, mutta se on todella hyvää. Sitä ei saa hengiltä millään ja se kasvaa, tuottaa satoa ja leviää aivan holtittomasti jos vaan sallii. Se teki satoa jopa kivikkoisessa maassa, ei mitään huippusatoa, mutta teki kuitenkin ja sieltä sitten siirrettiin kasvatuslaatikoihin, jotta saataisiin kunnon satoa ja pidettyä leviävyys hallinnassa. Sinne vanhalle kivikkoiselle paikalle jäi vissiin joitain palasia mukuloista, koska siellä kasvaa villinä edelleen samaa maa-artisokkaa.

    Mutta, tämä sato sitten.. Meillä on nuo maa-artisokat olleet aina sadokkaita, mutta tänä vuonna ne mukulat on erittäin hienoja. Ovat isoja ja vähämuhkuraisia, siis muodoltaan enemmänkin hieman erikoisia perunoita. Tämä sato kerättiin kahdesta 80x120cm kasvatuslaatikosta, joilla korkeutta 60cm. Multaa on ehkä 50cm verran. Satoa olisi tullut varmaan toinen 2 ämpärillistä samoista laatikoista, mutta jätettiin osa maahan - osa jotta voidaan saada nostaa maa-artisokkaa vielä roudan jälkeen keväällä ja osa jotta saavat kasvaa uudeksi sadoksi ensi kesänä. Ovat siis olleet todella runsassatoisia.

    Maa-artisokkia ei ole lannoitettu mitenkään erityisellä tavalla, eikä mitään erityismultaa käytetty. Me vaan laitetaan puista varisseita lehtiä ja ajonurmikkoa laatikoihin näin syksyllä ja käännellään ne multaan keväällä. Jos on tarvetta, lisätään hieman multaa, mutta noin muuten saavat olla omissa oloissaan. Sen muistan lukeneeni, että maa-artisokka pitää auringosta, ja ei tykkää liiasta kastelusta (toki ei saa olla liian kuivaakaan). Meillä ainakin pitävät aurinkoisesta paikasta ja kasvavatkin pihan aurinkoisimmalla paikalla. Niin, ja meillä on mukulaa kahdessa kerroksessa. Ei mitenkään systemaattisesti, ihan vaan roiskimalla ollaan levitetty pikkumukuloita samalla kun korjataan satoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! En kyllä nyt yhtään tiedä, miksi minulla ei maa-artisokka ole menestynyt, koska hyvinkin saman tyyppisissä olosuhteissa, isoissa kasvatuslaatikoissa ja auringossa olen yrittänyt niitä kasvattaa... Ehkäpä kyse on ollut sitten lajikkeesta, muuta en keksi. Pidän maa-artisokasta, joten täytyy kai kokeilla jotain toista lajiketta!

      Poista
    2. Se tuli itsellänikin ensimmäisenä mieleen, kun maa-artisokka on kuitenkin niin helposti kasvatettava lajike. Ainahan voi olla, että joko lajikkeessa tai vaan siinä erässä on ollut jotain vikaa. Maa-artisokka ei ainakaan pidä olla poissa maasta pitkiä aikoja, tuppaa nahistumaan, joten sen siemenmaa-artisokan matka maasta uudelleen maahan olisi hyvä olla lyhyt. Maa-artisokka saattaa myös vaatia hieman aikaa tullakseen oikeen satoisaksi, eli kannattaa ottaa ensimmäisestä erästä vaan maltillisesti mukulaa ylös ja jättää loput maahan tekemään seuraavalle vuodelle satoa. Katsellaan mikä tilanne meillä on lootissa keväällä roudan mentyä ja jos tilanne näyttää hyvältä, voisin laittaa teille tulemaan testierän tätä meidän vanhan kannan mukulaa :) Jos vaikka testailet sitten niillä Idurissa, saatteko toisenlaisen lopputuloksen kasvateille :)

      Poista
  3. Nyt kyllä innostuin kovin näistä soijakynttilöistä! Kiitos kivasta vinkistä ja linkityksestä myös tarvikkeisiin. Meillä maa-artisokkaa syödään samettisen pehmeässä sosekeitossa johon hiukan potkua tuo chili. Mukavaa iltaa sinne Jovelaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeile ihmeessä! Itse olen vallan ihastunut näihin kynttilöihin :) Ja itselläkin ehdoton lemppari maa-artisokkaruoista on samettisen pehmeän kermainen sosekeitto. Itse maustan sitä vain maltillisesti, lähinnä muskotilla, ettei maa-artisokan hieno maku peity :) Lisäksi tykkään tehdä mm. pinaattilettujen tapaan maa-artisokkalettuja, samettisen pehmeää maa-artisokkalaatikkoa, duchesse perunoiden tapaan vastaavia maa-artisokasta ja tuorettakin maa-artisokkaa käytän sellaisenaan salaateissa vuolemalla kuoritusta mukulasta ohuen ohuita lastuja, jotka pyöräytän sitruunamehussa tummumisen estämiseksi. :)

      Poista
  4. Ai että, nyt tuli kyllä ihan hirmuinen hinku kokeilla noita soijakynttilöitä täälläkin!! Juuri viikolla tein mehiläisvahakynttilöitä, joihin niihinkin olen saanut innostusta blogisi kautta, sen lisäksi että olen tehnyt niitä myös luonnonvaratuottajan opinnoissani. Niin hauskaa hommaa se kynttilöiden rullailu!

    Kävin muuten tuolla purkki-linkissä, ja ainakin siellä mainittiin, että sopii myös esim. "kuivatuotteille kuten yrteille yms". Eli kaippa ne kuitenkin sitten ovat myös elintarvikkeille kelvollisia?

    Voitko vielä vinkata, että minkä kokoisia nuo sinun kynttilänsydämet on? En oikein osaa tulkita tuota taulukkoa sivustolla...

    Oikein ihanaa syksyä sinne - minustakin tämä on ihanaa aikaa kynttilöineen, teekuppeineen, villasukkiineen, pimeine iltoineen ja kotipuuhasteluineen. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kynttilöiden valmistaminen on ihan älyttömän kivaa puuhaa. Olen aivan hurahtanut omatekoisiin kynttilöihin ja seuraava toive olisi oppia tekemään mehiläisvahasta kruunukynttilöitä perinteisellä dippausmenetelmällä. Ollaan menossa kaverin kanssa ensi kuussa mehiläisvahakurssille ja ehkäpä sitä pääsisi siellä kokeilemaan.

      Oi! En tainnut lukea tarkemmin purkin selostetta, kun löysin ne knttilätarvikkeista, mutta silloihan purkit ovat vielä monikäyttöisempiä sellaisenaan, mitä oletin! Kiitos kun vinkkasit!

      Itselläni on ollut aina tosi vaikeaa pähkäillä mikä sydänlankakoko on oikea millekin ja olen mennyt monasti erheen kautta oikeaan. Näissä käytin tuota linkin yhteydessä mainittua koko: Stabilo 12, joka taisi mennä sulta vaan ohi. Käyn boldaamassa sen, ettei muut joudu miettimään samaa - tuollaiset menee niin helposti ohi silmien ;)

      Ihania syyspäiviä sinne ja puuhailun iloa myös :)

      Poista
    2. No hups, siellähän se langan koko tosiaan luki, en katsonut tarkemmin. Kiitos tästä!

      Ja voihan hiisi... menin tuonne Limepopin sivuille ja voi hyvä ihme, miten paljon kaikkea ihanaa puuhasteltavaa sieltä löytyykään... nyt alkoi tehdä mieli kokeilla kyllä vaikka mitä juttuja, mitä sieltä blogista ja resepteistä&inspiraatiosta luin! Ei muuta kun tilausta vetämään... =)

      Poista
    3. Se on hyvin vaarallinen paikka kukkarolle :D Olen huomannut itsekin, usein. Jotain tiettyä menen tilaamaan, ja kuinkas sitten käykään ;D

      Poista
  5. Tulipa kauniita kynttilöitä ja kiitos vinkeistä ostopaikan suhteen :) Täytyypä miettiä, josko laittaisi tilausta vetämään.

    VastaaPoista
  6. Onko nuo muuten palaessaan "tuoksuttomia", jos ei käytä eteerisiä öljyjä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoisin, että täysin hajuttomia. Valuuvaiheessa sula vaha tuoksuu jollekin, ei paljon, mutta sen haistaa jos nuuskii, mutta palava kynttilä ei mun mielestä tuoksunut millekään.

      Poista
  7. Kiitos ihanasta postauksesta. Tämä innosti itseäkin jouluaskartelujen pariin!

    VastaaPoista
  8. Voi itku :( Noi purkit ehti jo loppua tuolta. Tuleekohan niitä lisää vielä? Tää oli ihana vinkki <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä näkyy olevan, mutta oisko väliaikaisesti vaan? Kannattaa kysyä heiltä suoraan, itse kun en tiedä tuon kaupan asioista sen enempää kuin mitä siellä sanotaan :)

      Poista
  9. Kiitos kynttilävinkistä! Soijakynttilät ovat varmasti ihania pukinkonttiin!

    VastaaPoista
  10. Heippa taas Johanna! Nyt on tehtynä parikymmentä kappaletta soijakynttilöitä, kiitos vain ihanasta vinkistä ja hyvistä ohjeistasi! Todella helppoa ja kivaa puuhaa!

    Kysyisin sinulta noista eteeristen öljyjen määristä. Tässä mainitsit, että laitoit 25-30 tippaa per purkki. Mulla oli käytössä appelsiini, eukalyptus, piparminttu sekä rosmariini ja tuntuu, että aivan pyörryttävän huumaavat aromit on jo tekovaiheessa, vaikka esimerkiksi sitä eukalyptusta laittaisi vain jonkun 15 tippaa per purkki... Appelsiinia laitoin vissiin 16 tippaa ja sitten tein sekoituksen piparmintusta ja rosmariinista (yhteensä noin 20 tippaa muistaakseni...). Ekaan erään laitoin tippoja vain jonkun 10 kpl per kynttilä, mutta se ei kyllä tuntuisi riittävältä laisinkaan. Lisäsin sitten toiseen satsiin määrää. Mutta osaatko sanoa, onko palaessa tuoksu miten tymäkkä, jos se on valmistusvaiheessa vahva? Vai laantuuko se kenties palaessa sellaseksi sopivaksi... Hiukan hirvittää, teinkö nyt kuitenkin liian vahvoja, kun en ole mitenkään hirmuisen tuoksujen ystävä... (pää ei kestä) Rosmariini mulla on eri valmistajalta ja mietin, mahtaako se ollakin erilaista käyttää (eli vahvempaa). Huhhuh, saas nähdä mitä nämä nyt sitten valmiina ovat! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olen kyllä huomannut, että eri öljyissä ja eri tuottajilla se tuoksun vahvuus vaihtelee ja toki senkin mukaan mitä se on. Eukalyptus ja rosmariini on vahvoja itsessään. Tekovaiheessa, kun tiputtelee ne tipat ja laittaa sulan vahan päälle (tai jos laittaa suoraan vahaan ja sekoittaa), se tuoksu kyllä sieltä tupsahti ilmaan vahvasti kun lämpö aktivoi eteerisen öljyn, mutta ainakaan itsellä nuo kynttilät ei ole tuoksuneet voimakkaasti palaessaan. Luulen, että se pitää vaan testata. Itse laitoin siis yhteensä 25-30 tippaa näitä meiltä löytyviä eteerisiä per 2 dl purkki. Joissain versioissa, esim vanilja-appelsiini kokeilin ensin rapian 20 tippaa, mutta se ei palaessaan tuoksunut lainkaan, joten muihin sitten nostin määrää. Testaa poltella yhtä kynttilää :) Sillä se selviää :)

      Poista
  11. Kai sä tulet Päivin karkki- ja särkimassakursseille tänne Auran suuntaan myös? Ei täältä aja Vehmaalle kun tunnin. ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että! Kuulostaa ihanalle, mutta nyt tässä loppuvuonna en varmaankaan ehdi uusille kursseille. Koska tällainen olisi? :)

      Poista

Kiitos kun kommentoit!