jovela

jovela

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Tehdään paperipusseja!

Tällä viikolla ollaan isännän kanssa näperrelty helppoja lahja- ja paperipusseja, joille on näin joulun lähestyessä monta kivaa käyttökohdetta. Koska ohje on niin helppo, ajattelin jakaa sen teillekin - jos ette ole moisia ennen tehneet. Ehkäpä joku muukin kaipaisi lahjoille, joulukukille ja ties mille jouluiselle tilpehöörille kivoja pusseja, joita voi tehdä  parissa minuutissa erilaisista papereista, vaikka siitä joulupaperirullan paperista, tapetista, pakkauspaperista, miksei kankaastakin!

Muuten, joskus jonkun tuotteen mukana saa kivan paperipussin, jota mielellään käyttäisi näin, mutta voi jos se on tasapohjaton pussi! Ei sellaiseen saa mitään kivasti sisälle siten, että pussi pysyisi seisovassa asennossa. Mutta, jipii! Tällä ohjeella sellaisenkin pussin voi avata pohjasta ja tehdä pussille muutamalla taitoksella pohjan!


Tuossa ylemmässä kuvassa on sekä näitä kuviollisia, että paksusta nahkapaperista tehtyjä pusseja. Koska nahkapaperi pitää kastella, rutistella ja oikoa uudelleen ja on siten astetta hitaampi työstää, napsimme työvaihekuvia näistä meidän tuvan ylijäämätapettipaloista tehdyistä pusseista.

Paperin koko valitaan tietenkin sen mukaan mitä pussiin on tarkoitus laittaa sisälle ja onko tarkoitus, että sisälle laitettava näkyy pussista, vai ei. Näissä kapean korkeissa mallipusseissa paperin koko oli n. 35x40cm.


Ensin kannattaa tehdä yksin- tai kaksinkertainen taitos paperin yläreunaan - sen levyinen jollaisen haluaa valmiiseen pussiin. Taitos kannattaa tehdä ja liimata tässä vaiheessa, koska taitoksen tekeminen valmiiseen pussiin ilman, että paperi repeää tai ainakin menee ruttuun, on vaikeaa. Nahkapaperiversiossa tai jos pussin ylipäätään on tarkoitus näyttää ruttuiselta, tuolla ei ole väliä. Käänteen voi tehdä myöhemminkin.


Paperi taitetaan siten, että se voidaan liimata yhteen pussin kääntöpuolelta.


Edelleen työstetään pussin kääntöpuolta. Pohjaa varten yhteen liimatun paperin alaosa taitetaan ja siihen muodostetaan kuvan kaltainen liitos. Avaa pussin alasuuta sen verran, että saat muodostettua kuvan kaltaisen avanteen.


Sen voi myös aputaittaa näin, jolloin avanne on helppo tehdä tämän kuvion muodostamin urin paperissa. Tämä vaihe ei ole pakollinen ollenkaan, mutta saattaa auttaa jos ensimmäisessä versiossa ei tunnu oikea kohdistus onnistuvan. Jos teet tämän vaiheen, tuo taitos tulee avata ja palata seuraavaan vaiheeseen.


Avoimet osat taitellaan yhteen..


Näin, ja liimataan. Kuvissa muuten isäntä taittelee pussia ja minä napsin kuvia. Tee taitokset kunnolla ja laita tämä osio painon alle kuivumaan.


Sitten meillä kävi pieni hups! Viimeinen taitos unohtui kuvata, joten esitellään se näin! Tuohon pohjapalaan pitää tehdä vielä yksi taitos. Eli nuo punaiseksi maalatut osat taitellaan siten, että niiden keltaiseksi maalatut kärjet osuvat yhteen x.n merkitsemällä kohdalla. Yläosa siis taitetaan alaspäin ja alaosa ylöspäin, siten. että pohja muistuttaa kirjekuoren läppäpuolta. Liimaa tai teippaa liitoskohta.


Sitten vaan nyrkki pussin sisälle, hieman ryhdistelyä, ja niin on pussi valmis!


Näitä voi käyttää vaikka mihin! Lahjapusseina ja -kasseina (lisää kantonarut!), suojana hyasinteille ja muille joulukukille (laita kaupan muovipurkki pakaste- tms. pussiin paperipussin sisälle), sommitelmiin, asetelmiin ja vaikka maljakossa seisovan pöytäjoulukuusen jalan suojana. Yhden pussin tekemiseen menee vain pari minuuttia. Kun ensimmäisen on saanut valmiiksi ja hiffaa tuon taittelun, homma on helppoa kuin mikä. Nämä kannattaa pitää mielessä myös keväällä, kun alkaa taimikasvatusaika. Iltapuhteina voi tehdä pieniä taimipusseja, jotka voi sitten aikanaan istuttaa sellaisenaan maahan, jos käyttää hajoavaa paperia.


Tässä on vielä erikseen näitä ruttupapeipusseja, jotka tosiaan on tehty nahkapaperiksi tai paperinahaksi kutsutusta paperista, joka on paksua, napakkaa ja nahkamaista kastuttuaan.


Nonnih! Tässä postauksessa mentiin suoraan asiaan, mutta nyt voisi kysellä vaikka mitä teille kuuluu?

Täällä on loppusyksy vaihtunut talvisempiin asteisiin, pikkupakkasta on ollut kuluneella viikolla yöt ja päivät. Lunta ei tavalliseen tapaan ole tullut, mutta pieni kuura pelloilla ja nurmilla luo valoisampaa ilmettä kovin harmaana pitkään jatkuneeseen kauteen.

Täällä on ollut sellaista tavallista arkea, eikä sen suurempia hommia ole kotona tehty, mutta tuossa pari viikkoa sitten isäntä nikkaroi meille kodinhoitotason vessahuoneeseen. Siitä tuli oikein kiva ja se tuli tarpeeseen. Vessahuoneessa on aika isoja juttuja, kuten pulsaattoripesukone, iso polttopuukori, likapyykkikori ja myös hygieniatuotteiden kotivara, joten pientä ja suurempaa tavaraa on säilytettävänä samassa tilassa. Sitten on vielä tuo lempilaitteeni mankeli, joka on iso ja painavakin. Se on ollut ennen tuvassa kiinteällä seinäpenkillä, kun ei muualle mahdu, mutta siinä työskentelykorkeus on ollut kovin ikävä. Mankelointi on aiheuttanut selkäkipuja. Nyt kun isäntä teki tuon tason, sen alle saatiin kaikki tarvittava, ja päälle mankeli sellaiselle korkeudelle, että voin mankeloida ryhdikkäästi seisten ilman taivuttelua. Jättikorin vuoksi taso on myös sen verran syvä, että mankeloidessa voin viikata petivaatteet suoraan mankelista mankelin eteen jäävässa tilassa. Silkkaa herkkua moinen! Tuossa mankeli ei myöskään niin harmita silmää, luontainen paikka, eikä ole tiellä, kuten tuolla tuvan puolella tuppasi olemaan.


Reilun kahden metrin pituuteen mahtuu myös paikka rouvalle niihin hetkiin, kun pitää kammata tukka ja laittaa pakkelia kasvoihin. Nykyään harvoin, mutta on se vaan mukavaa, että sellaisellekin on oma paikka, silloin kun sitä tarvitaan.


Nurkassa on pelkkää tunnelmaa ja sytykekäpyjä. Tuossa tilassahan on pönttöuuni, joten sytykekäpyjä on hyvä olla saatavilla. Pienet kahvikupit odottavat uutta täyttöä soijakynttilämassalla ja lääkelaatikossa on sitä itseään, siis lääkkeitä.


Eilen kävin ystävän kanssa syksyn kolmannella kurssilla. Meidän ei alunperin pitänyt mennä tälle mehiläisvahakynttiläkurssille, mutta mentiin sitten kuitenkin. Ystävä ei ollut koskaan tehnyt kynttilöitä itse ja omia sormia syyhytti päästä valamaan oikeisiin kynttilämuotteihin mehiläisvahaa. Sitä sitten testailtiin ja kurssilla tuli tehtyä myös joulupöytään kynttilät. Koska tarjolla oli myös mehiläisvahalevyä, en tietenkään saanut sormia pidettyä irti niistä kurssin aikana, tai sen jälkeen, sillä ostin kurssin opettajalta kotiin vietäväksi neljä kiloa levyjä. Niitä tulee n. 80 kynttilää. Tässä eilisiä kurssilla ja illalla kotona rullattuja kynttilöitä.


Vaikka ihan perusmehiläisvahalevy onkin suosikkini kynttilöitä rullaillessa, niin ihastuinpa kumminkin kurssilla olleisiin tumman ja vaalean harmaisiin vahalevyihin. Rullailin niitä kurssilla ja myös yhden puolitusinasetin jouluisen punaisia kynttilöitä, joita näkyi noissa paperipussikuvissa.



Tämän syksyn kurssit ovat olleet niin kivoja, että ollaan jo pohdittu tulevia kurssejakin. Selkeästi erilaisista puhde- ja perinnekursseista on tulossa traditio.

Siinäpä taitaa olla kuulumiset Jovelan suunnalta tällä kertaa. Joulua odotellaan ja valmistellaan hiljalleen, kotona ollaan ja elellään hissukseen jos ei suurempaa kiirusta ole. Arkisia töitä ja vapaa-ajan iloja, sellaista tavallista olemista vainen. Ensimmäinen jouluinen kakkukin on jo syöty, kun leivoin perjantaina äitini lapsuudenkodista perujaan olevan mausteisen joulukakun, ja se melkein syötiin kokonaan eilen, kun samainen kurssikonkariystäväni tuli miehensä kanssa Jovelaan iltaglögille ja kakulle. Samaa kakkua pitää leipoa vielä jouluksi, se on niin oleellinen osa omia jouluperinteitäni.

Ai niin! Yksi juttu vielä! Tänäkään vuonna me ei osteta toisillemme joululahjoja, vaan käytämme niitä rahoja auttamalla muita. Viime vuonna veimme kahteen perheeseen jouluruokaa ja lahjoja lapsille, ja tänä jouluna teemme myös niin. Monella perheellä tekee tiukkaa jouluna ja lapset siitä kärsivät eniten. Meidän joululahja- ja joulukorttirahat, sekä henkilökohtaisella, että yrityspuolella menevät tänä vuonna löytöeläimille, luonnonsuojeluun sekä mainitulla tavalla jouluapua.fi kautta apua tarvitseville perheille, joille viemme itse jouluiloa. Jos sinulla on mahdollisuus auttaa, ja etsit henkilökohtaista apukohdetta, kurkkaa tuo linkki ja katso onko omalla paikkakunnallasi apua tarvitsevia perheitä.  Itselle ainakin on tuottanut suurta iloa ja joulumieltä kääriä pieniä lahjoja lapsille, joiden joulu ei ole ihan niin runsasantinen kuin itsellä on.

Ja kun jaarittelemaan tässä ryhdyttiin, niin heitetään vielä pari hauskaa kuunnelmavinkkiä! Terveisiä Enok-sedältä -kuunnelmassa perintöä havittelevat saavat näpeilleen kujeilevan enon jallittaessa kutakin vuorollaan. Pilke silmäkulmassa tehdyssä Salamurhaajat -kuunnelmassa murhayhtiön johtaja joutuu kiperään tilanteeseen, kun asiakas tilaa johtajan murhaamaan itsensä. Nimestään huolimatta kuunnelma ei ole jännäri, vaan sangen kepeä ja huumorimielinen tarina. Molemmat kuunnelmat ovat juuri sopivaa kuunneltavaa paperipusseja taitellessaan tai lahjoja papereihin kääriessään.

Suloista sunnuntaita suuntiinne toivottelee

Jovelan Johanna

18 kommenttia:

  1. Kauniita pusseja ja näihinhän tosiaan voi kätkeä vaikka jos mitä! Ihana idea tuottaa jouluiloa muille tuolla tavoin. Minä lahjoitan joulukeräyksiin tavaraa ja teen joulukortteja vanhainkotiin jaettavakksi. Iloinen joulumieli syntyy parhaiten juuri näin! Mukavaa uutta viikkoa sinne Jovelaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten ihana idea tuo joulukorttijuttu! Hyvää joulumieltä sinne, Anni :)

      Poista
  2. Täällä se tulee aina niin mukavan kotoisa olo, ja monesti sormet syyhyäisi heti paikalla alkaa noita sinun vinkkejä testaamaan. Mankelia monesti itsekin kaipaisin! Leppoista ja mukavaa marraskuun loppua Jovelaan ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, kiitos :) Ja mankeli kuule, s u o s i t t e l e n! Niin monia etuja mankeloinnissa on :)

      Poista
  3. Mehiläisvahakynttilät ovat ihan parhaita! Kaiken kukkuraksi tuoksuvatkin hyvälle. Mukavan näköistä puuhaa myös tuo pussukkatalkoilu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tuoksu mutkin aikoinaan hurmasi, ja kun rullailee itse kynttilöitä, saa samalla käsihoidon ja hermopistehierontaa ;D

      Poista
  4. Kiitokset pussintaittelu opastuksesta :) Ihana oli myös bongata sinunkin blogista "annetaan hyvän kiertää" <3 Mukavaa viikkoa Jovelaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan vaihdettu keskinäiset lahjat jouluiloksi muille jo kymmenisen vuotta sitten, kun lomailtiin joulupyhien aikaan Espanjassa ja käytiin viemässä hylättyjä koiria pelastavalle tarhalle lahjoitus. Myöhemmin meille sitten tulikin nuo kaksi täällä laiskottelevaa karvanaamaa samalta tarhalta :)

      Poista
  5. Eksyin tänne ensi kertaa. Piti jäädä lukijaksi! Hienoja pusseja. Ne on ihan ehdottomasti kokeiltava tehdä. Rakastan juuri tuollaisia kädentöitä. Terveisiä saaristosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten hauskaa! :) Ei kun pussipuhteiden pariin. Mukavaa joulukuuta sinne saaristoon :)

      Poista
  6. Kyllä on kivan näköisiä pusseja ja muutenkin mukavia tunnelmia♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä on tullut keksittyä jos mitä tarvetta pusseille, joten joudutaan tekemään näitä lisää ;)

      Poista
  7. Kiitos pussiohjeesta. Tuon verran origamia minäkin pystyisin selättämään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä :D Tällainen viiden taitoksen väkertely ei syö hermoja yhtään ;)

      Poista
  8. Ajelin juuri teidän ohi :) Niin kauniilta jatunnelmaiselta näytti teidän kodin ikkunoiden lämmin valo (taisin nähdä emännän juuri kulkemassa ikkunan ohi) ja se teidän keltainen pikkutalo tien laidassa kynttilät ikkunoissa ja ulkoroihu ajotiellä. Pikkutalon ikkunoissa olevat kynttilät ei varmaan ole aitoja? Olen etsinyt tuollaisia pitkiä tekokynttilöitä. Mistä ne teidän nätisti lepattavat on ostettu? T: Arja naapurikunnasta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiitos :) Ja eivät tosiaan ole aitoja kynttilöitä. Sellaisia ei uskaltaisi Gerdaan jättää palamaan yksikseen. Nuo led-kruunukynttilät on hankittu joitain vuosia sitten Clasulta ja ovat patterisäästeliäitä (2/kynttilä). Meillä laitellaan uudet patterit aina itsenäisyyspäivänä ja kynttilät palaa sitten koko talven ja kevään. Muutamassa oli heikko liekki vieläkin ;)

      Poista

Kiitos kun kommentoit!