jovela

jovela

sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Myrskyn jälkeen - ruokakomeron vuosihuolto

Viimeksi nakuttelin blogiin myrskyyn varautumisesta samana päivänä kun uutisissa ennustettiin häijyä myrskyä melkein koko Suomeen. Myrsky tuli ja meni, ja siitä noin ylimalkaan täällä selvittiin harmeitta. Sähköt meiltä meni, kuten yli 120 000 taloudelta kautta Suomen, mutta eipä tuo suurempia murheita kuitenkaan aiheuttanut. Pieni huoli kuitenkin syntyi pari päivää myrskyn jälkeen, kun huomattiin, että pikkuhuvila Gerdan kupeella ollut ikivanha jättikoivu oli kallistunut ja osa isoista oksista oli jo Gerdan katon päällä. Koivu oli valtava, tien ja Gerdan välissä ja kallellaan Gerdaan päin. Seuraava myrsky tai paksu lumikerros olisi kaatanut puun Gerdan päälle - siltä näytti, ja uutta myrskyä jo ennustettiin saapuvaksi, mutta onneksi täällä reagoidaan asioihin nopeasti. Kun myöhään iltapäivällä soitin kuntaan, apu tuli jo aamun valjettua ja iso kaksihaarainen koivu kaatui ammattilaisten käsissä kuin taskuparkkiin vedettynä. Kaato ja jälkihommat kävivät niin sutjakasti, että ei ehtinyt edes kummemmin ihailla ammattilaisten puuhia ennen kun tontin reunalle oli nostettu runkopalat meille polttopuuksi. Niin huikean ihailtavaa toimintaa!

Maisema Gerdan luona on nyt hieman muuttunut, kun iso koivu ei enää ole kuvassa. Tämä kuva on otettu tänään, 27.1.2019, jolloin on myös vuoden kylmin päivä toistaiseksi. Mittari täällä painui -23 asteeseen ja ulkona on niin kylmä, että sormet kangistuivat kameran asentoon kuvaa napatessa. Lunta on tullut reippaasti, eikä se ole itsestään selvää täällä talvisin. Yleensä talvi on ollut meidän aikana vähäluminen ja leuto muutaman kireän pakkaspäivän maustamana. Nyt on kunnon talvi.


Tähän tammikuuhun osuu aina töiden saralla se vuoden ensimmäinen iso kiireaika, jolloin ei juurikaan jos ollenkaan ehdi kotoilla, mutta nyt kun se urakka on taas saatettu kunnialla päätökseen ja ollaan palattu reissusta kotiin, tekee mieli kotoilla. Kotiinpaluu on aina ihanaa ja aiheuttaa akuutin halun puuhailla. Näin kylmällä ilmalla täällä pysytellään visusti sisätiloissa, kun ulkona ei ole mitään pakollista puuhaa. Koiratkaan ei viitsi kuin piipahtaa tarpeillaan, ja sitten kimppalaukkaa takaisin sisälle vällyihin, mutta sisällä sitten löytyy aina jotain pientä ja vähän suurempaakin hommaa.

Yksi sellainen puuha on ruokakomeron vuositarkastus ja -puhdistus. Lukisin sen niihin isompiin hommiin, koska onhan se omanlaisensa, eikä ihan pieni homma tyhjentää kokonainen ruokakomero, joka sattuu olemaan pieni huone, käydä läpi kaikkien ruokatavaroiden päiväykset, lajitella kaikki tarpeet päiväysten mukaan, siivota tyhjennetty ruokakomero ja täyttää se uudelleen.

Homma aiheuttaa aina pienen kaaoksen tupaan. Tänään se näytti tältä:


Ja ruokakomeron sisällä tältä - ainoastaan katosta roikkuvat yritit saivat jäädä siivouksen ajaksi paikoilleen - niiden lasku alas olisi vaan aiheuttanut valtaisan yrttisateen lattialle. Näissä kuvissa näkyy tuon meidän ruokakomeron rakenne, kun se on tyhjänä. Hyllyt on isännän nikkaroimia ja mitoitettu tilan rajoitusten ja meidän tarpeen mukaan.


Hauskin vaihe on tietysti se, kun kaikki on tarkistettu ja sortattu, ja pääsee laittamaan ruokatarpeet takaisin komeroon.


Tällä kertaa piti komerolle näyttää hieman kuumaliimapyssyäkin, koska hyllyjen reunojen koristepitsit repsottivat paikoittain. Nuo pitsit on tarranauhaa ja vuosien saatossa tarra alkaa menettää kiinnityskykynsä. Nyt pitäisi pitsien taas pysyä paikoillaan, kun ne on kuumaliimattu hyllyyn.


Vaikka me yritetään pitää ruokakomeroa hyvässä järjestyksessä, täystyhjennyksen ja uudelleen järjestelyn jälkeen komero on aiempaa ryhdikkäämmässä järjestyksessä ja aina sinne hyllyille järjestyy tyhjää tilaakin, vaikka ennen tyhjennystä komero tuntui ahtaalta. Vuosihuolto on hyvä tehdä päiväysmielessä ja ylipäätään hieman inventoida aarteitaan, jotta näkee mitä on ja mitä tarvitaan lisää. Nyt huomattiin, että ruokaöljyä, spaghettia ja kuivahiivaa pitää ostaa lisää. Samalla vuosihuollon yhteydessä ruokatarvikkeet järjestellään uudelleen käyttötarpeiden mukaan. Vaikka miten olisi ollut hyvä järjestys, vuodessa tarpeet voi hieman muuttuat ja sen myötä jotkut päivittäin tarvittavat tarpeet päätyä liian syvälle komerossa. Nyt esimerkiksi kissojen ruoat ja kestomaidot siirrettiin komeron alkupäähän, ja säilöntäsokerit taaemmas, sillä niitä ei tarvita ennen kun seuraava satokausi kypsyy, Kissanruokaa ja kahvimaitoa taas tarvitaan päivittäin. Huomasin myös, että olen hieman hamstrannut riisiä, koska sitä oli kahdessa paikassa, enkä ollut huomannut toista erää. Onneksi päiväykset kestävät pitkälle vuoteen 2020, mutta näillä näkymin meille ei tarvitse hankkia riisiä koko vuotena, koska joku tarjouksesta innostunut oli hamstrannut jyväsiä sen verran, että kiinalaisen ravintolan kokkikin saattaisi pyöräyttää silmiään.


Komeron sisääntuloseinän puolella on entisen leivinuunin pesä, jonne saatiin kaikki viinit kivasti piiloon ja turvaan. Tölkkijuomakori kaipaa täydennystä tulevien vieraiden iloksi. Tuota isoa oluttynnyriä kun ei ihan saunaoluiksi viitsi korkata.


Vaikka tuo vuosihuoltotyhjennys on useamman tunnin puuha, niin sen tekee mielellään. Palkintona on taattu hyvä mieli. Komero on jämptissä ordningissa ja tietää, että ihan pienet harmit eivät jätä meitä tai karvaisia kavereitamme nälkäisiksi, kun oma "pikkuruinen kyläkauppa" toimittaa murkinaa oli kauppa auki tai ei, sähköä tai ei tai muita harmeja tai ei. Jos yllätysvieraita sattuisi tulemaan enemmänkin kerralla, aina on mistä kokata, leipoa ja tarjota. Se on kiva tunne se!

Tänään purkkeja pyöritellessä iski hirmuinen pataruokahimo. Laitan tässä kohta padan liedelle ja laittelen meille halloumi-pataa, sellaista oikeen sakeaa ja maukasta talviruokaa, jollaista usein tekee mieli näinä kylminä pakkaspäivinä, vaikka ei ulkona hääräilisikään.

Ja miten on ihanaa kun päivän valoisa aika on jo pidentynyt! Kello lähestyy viittä alkuillasta ja täällä on vielä valoisaa. Kevään merkkejä siis! Kevään merkkejä on myös viherhuoneessa, sillä mandariinisato on kypsymässä muuttaen vihreät hedelmät oransseiksi ja sitruunapuukin on taas innostunut tekemään uutta kukkaa. Se taas tietää sitä, että tämä emäntä joutuu pieni suti sormissaan käymään kukalta kukalle, kun eihän tähän aikaan vuodesta mitkään pölyttäjät pohjolassa lennä edes ikkunoiden välissä. Mitäpä sitä ei tekisi muutaman oman sitruunan vuoksi ;)


Ensi viikolla meinaan kokeilla vallan hurmaavalta kuulostavaa vuohenmaito-tyrnipalashampoota ja postailen siitä ohjetta ja testikokemuksia kunhan joudan puuhaan. Olen etsinyt helppoa palashampoo-ohjetta ja nyt kun sellaisen sain, sormet syyhyävät testaamaan. Palashampoot on niin kätsyjä, mutta hintavia, joten olen toiveikas tämän ohjeen suhteen, joka toisi talouteen itse valmistaen hellävaraisen ja ravinteikkaan shampoon, joka ei jäädy käyttökelvottomasti saunalla, kuten nestemäiset shampoot täällä tekevät talvisin. Saas nähdä kuin käy - ensi viikolla!

Aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille teille siellä suunnillanne!

Jovelan Johanna

12 kommenttia:

  1. On tuo komero mahtava varasto ja mikä aarreaitta kun saa inspiksen laittaa ruokaa nyt ja heti, ei tarvitse lähteä kauppaan asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Ja sekin on kätsyä, että on joku paikka minne säilöä satoaan kun sellaista tulee :)

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Tuo teidän ruokakomeron näkeminen aiheuttaa minussa aina sellaisen hyväntahtoisen kateuden piston. ;)
    Olen seurannut tätä blogia pitkään ja piti tulla antamaan tunnustusta tälle blogille, niin monta ihanaa lukuhetkeä olen tämän parissa viettänyt! Viimeksi nyt viikonloppuna kun vauvallemme iski flunssa ja yöt menivät valvomiseksi oli kiva yöllä valvoskellessa hetkittäin sukeltaa blogisi syövereihin niin yöt kuluivat joutuisammin.
    Aloittelen omaa blogia (Unelmia ja arkihuttua) https://arkihuttua.blogspot.com/?m=1 ja Jovelan talopäiväkirjakin siellä tulee mainittua ohimennen. Ihanaa talven jatkoa teille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos :) Toivottavasti pikkuinen voi jo paremmin :) Käyn tutustumassa blogiisi pikimmiten!

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Kiitos :) Se on sangen käytännöllinen ja nykyään tuntuisi hankalalta jos tuota ei olisi :)

      Poista
  5. No nyt kolahti tuo palashampookokelu. Olen tehnyt jo postausluonnoksen palashampoosta, johon olen vasta nyt tutustunut. Olisipa mahtavaa tehdäkin sitä itse♥️ kiva postaus muutenkin😍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääsen tänään illalla testaamaan sitä, kun puuttuva ainesosa ilmoitti juuri saapuneensa noudettavaksi postipisteeltä :)

      Poista
  6. Meillä on paljon vaatimattomampi ruokavarasto, mutta olimme juuri samoissa puuhissa. Ja olen huomannut saman, vuodessa tarpeet muuttuvat. Meillä on esimerkiksi puuron kulutus kasvanut huimasti ja se tuntuu olevan kokoajan loppu, vaikka sitä miten olisi hankkivinaan varastoon :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se meilläkin menee ja myös vuodenaikojen mukaan. Syksyllä ja talvella tekee mieli vahvempaa ruokaa, patoja ja sellaisia, jolloin kaikenlaiset säilötyt lisukkeet menee säännöllisesti hyllyistä ja kesällä taas alkaa oman sadon säilöntä ruokakomeroon, ja niille tarvitaan tilaa. Talvella ruokakomerossa pitää myös olla lintulaudan ruoat ja niitä on paljon, kun lintulauta täytetään suunnilleen 4-5 päivän välein. Nyt tammikuun loppuun mennessä meillä on mennyt n. 50 kiloa kuorittua auringonkukansiementä ja maapähkinää, joten ne todella vie tilaa, eikä ne voi loppua kesken, koska tirpuset on tottuneet saamaan meiltä ruokaa. Hyvin selkeästi tässä on huomattu, että omat mieltymykset ja vuodenajat näkyy ruokakomerossa ja sen mukaan kannattaa sitten sorttaila tavaroitaan, että homma toimii ;)

      Poista
  7. Ihana ruokakaappi <3 Sen verran kuitenkin pakko sanoa, että Uncle Bens'in riisit on geenimanipuloitua, kuten suurin osa ns. normiriisistä. Jos siis kiinnostaa :) Muutamia linkkejä:

    https://www.thealternativedaily.com/monsanto-owned-companies-to-boycott/
    https://feast.media/food-brands-owned-by-monsanto (huom. monsanto on nykyisin lääkefirma Bayerin omistuksessa, minkä pitäisi herättää myös ihmisissä kelloja, etenkin kun Bayer ei suostu luopumaan glyfosaatista.)

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit!