Mukavaa alkanutta viikkoa! Tänään on taas omavaraisuudesta kiinnostuneiden bloggaajien kimppa-aihepostauksen vuoro ja aiheena on mm. kivat kirjat ja ohjelmat, jotka ovat kutakin inspiroineet. Muiden blogirinkiläisten linkit löytyvät taas postauksen lopusta. Aloitan oman osuuteni kuulumisilla ja kuluneen viikon puuhilla.
Aikansa kutakin
Ihan ensiksi kerrottakoon, että tämän blogin taival on tulossa päätökseensä. Näin on. Olen taistellut viime vuoden puolella ja vielä alkuvuodesta ajankäyttöhaasteiden parissa leipätöiden viedessä suurimman osan arjestani ja vähän viikonlopuistakin, jolloin on hoidettu myös kaikkea kotiin liittyvää. En ole juurikaan kyennyt uppoutumaan muuhun elämiseen, siis tähän meidän hieman erilaiseen arkeen, saati blogin ylläpitoon toivomallani tavalla. Olen pähkäillyt asian kanssa niin pitkään, ja joku ratkaisu asiaan oli tehtävä. Nyt se on tehty. Päivitän blogia täällä vielä tämän huhtikuun ajan.
Tänään on aprillipäivä, mutta en silti sano aprillia, aprillia! Tässä oli kuitenkin puolet totuudesta. Suonette siis anteeksi, että kerroin tästä asiasta aprillipäivän hengessä, pilke silmäkulmassa, sillä kiusaus oli liian suuri sivuuttaakseni aprillipäivän tuomaa jekkuilumahdollisuutta! Leipätöitä en ole lopettamassa, mutta kohtuullistan niiden osuutta päivässä. Blogi ei ole lopettamassa, mutta blogin osoite muuttuu, sillä en millään jaksa uudistaa tätä vanhaa blogipohjaa 500 postauksen kuormallaan.
Haluan jatkaa tätä tarinaa uudelta puhtaalta pöydältä ja sen kautta keskittyä intensiivisemmin siihen elämään, jota tulimme tänne elämään 6 vuotta sitten, sen 6 vuoden kokemuksen vahvistamalla äänellä. On niin hirmuisen paljon kaikkea sellaista, josta haluaisi oppia lisää, oppia uutta, ottaa selvää, vertailla, tutkia ja kysyä, ja sen kautta jakaa saatua tietoa myös muille asiasta kiinnostuneille. Keskitymme jatkossa enemmän tähän
omavaraisempaan, omatoimisempaan ja yksinkertaiseen arkeen, johon liittyvistä jutuista kerromme aihealueittain blogin rinnalla. Tämä on siis tavallaan uusi alku, josta kerron myöhemmin lisää, sillä päivitän kuulumisia tänne vanhaan blogiin vielä tämän huhtikuun ajan.
Hektinen huhtikuu
Ja hektistä kuuta tämä huhtikuu enteileekin positiivisessa mielessä. Puutarhakuume on poksauttamaisillaan mittarinsa, kaikki tasot ja pöydät täällä notkuvat taimia, siemenpusseja ja istutuspurnukoita, ja multasäkkejä on jonossa ja pinossa niin sisällä kuin ulkonakin. Omituisia läjiä ilmestyy omituisiin paikkoihin kyläilijöiden ihmeteltäviksi - tosin taitavat meidät niin hyvin tuntea, ettei ihmetyskynnykset ihan pienestä ylity. Ei, vaikka vierashuoneen sängyllä olisi eskarilaisen korkuinen pino kierrätyspaperia.
Tuohon on kyllä ihan hyvä syy, että miksi tuollainen kierrätyspaperipino tuolla on. Lähinnä varmaan, koska muualle ei mahdu, mutta nämä paperit tulevat uusien istutusalueiden pohjiksi estämään maassa olevien muiden kasvien pääsyn uusille mullille, jotka on tarkoitettu uusille kasvateille. Pari sunnuntaita sittenhän kerroin
puutarhamokistamme ja toimimattomaksi koetuista jutuistamme, joista yksi oli erilaiset kasvunestokankaat ja juurimatot. Niiden tilalla toimii ihan yhtä hyvin, ellei paremminkin vaikkapa tällaiset erinäisistä toimituksista säästetyt pakkauspaperit. Topakka kerros märkänä maahan ja siinäpä se.
Sitä ennen tosin saamme osaksemme jokseenkin happamia mulkaisuja talon koirilta, joiden päiväunipaikasta on vallattu alue typerille, rapiseville papereille.
Tuossa mainitussa puutarhamokien postauksessa oli myös kitinää halvoista kennolevykasvihuoneista ja pari havainnoillistavaa kuvaa niiden kelpoisuudesta. Päivitin sinne eilen yhden lisäkuvan, kun isäntä irrotti kirotusta kasvihuoneesta ne haperoituvat 4 mm paksuiset kennolevyt.
Tästä näette kuvan yhdestä puretusta levystä. Kuva todellakin kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, jotka olisivat muutenkin ihan painokelvottomia. Kuva saattaa järkyttää herkimpiä kasvihuonehaaveilijoita.
Ruukkuyrttitarha
Edelleen, samaisessa postauksessa mainitsin laakeat istutusmaljat, joissa olen yrittänyt kasvattaa yrttejä huonolla menestyksellä. Enää se ei niin sanotusti maksa vaivaa, joten tänä vuonna kasvatuslaatikoiden lisäksi teen yrttitarhan suuriin saviruukkuihin. Muualle nämä eivät enää mahtuneet, joten ruukut ovat nyt vallanneet ruokapöydän keskilinjan.
Isännän ilme olisi ollut tallentamisen arvoinen kun ilmoitin laittavani munia ruukkuihin, ja laitoinkin. Meillä oli ylimääräisiä munia, jotka saavat maantua ruukkuihin ja tarjota sitten yrteille ravinteita, Tämähän on vanha puutarhaniksi, munat ja multa. Myös tomskut saavat meillä munat pohjamultiinsa sitten kun tomskujen on aika muuttaa ulos. Tänä vuonna laitan yrteille myös nimenomaan yrttimultaa, jota valmistaa
Kekkilä. Meillä on aikalailla yrttiteemaisuutta ilmassa tälle satokaudelle ja haluan kokeilla millaista satoa saadaan kun tehdään mahdollisimman hyvät kasvuolosuhteet yrteille, vaikka sadot ovat aiemminkin olleet hyvät. Mullan sekaan laitoin myös luonnonmukaista
Seramis-savirouhetta, jonka avulla kastelutiheystarve laskee ja yrtit eivät kärsi mahdollisen kuuman kesän tuomista haasteista niin paljon kuin kahtena aiempana kesänä on käynyt. Muista kastelukiteistä kuin biohiilestä ja luonnonmukaisesta savirouheesta olemme jo luopuneet kokonaan, sillä monet helmimäiset kastelukiteet sisältävät mikromuovia. On olemassa myös turpovia kastelukiteitä, jotka eivät kuormita luontoa, joten jos käytät niitä valkoisia kastelukiteitä, jotka turpoavat vedessä, kysäise myyjältä onko ne luontoystävällisiä vai eivät - jos siis sitä ei erikseen mainita,
kuten täällä.
Siinäpä se sitten on, komea ruukkurivi keskellä tuvan pöytää. Kylvettynä on timjamia, basilikaa, tilliä, meiramia, lipstikkaa ja persiljaa. Meillä kasvaa suunnilleen tusinaa eri yrttiä puutarhassa tänä kesänä, joista osa näissä isoissa ruukuissa. Ruukun koko hahmottuu tuosta kuvasta, jossa on tulitikkuaski edessä.
Esikasvattamon uutisia
Lidlissä oli hauskoja, pyöreitä kesäkurpitsapalloja. Ostin yhden, jotta saan sieltä siemenet multaan. Oli hieman raaka kesäkurpitsa ja siemenet tuntuivat heppoisen keskeneräisiltä, mutta katsotaan nyt lähteekö niistä joku kasvamaan ja tekeekö satoa. Jos kyseessä on hybridilajike, ei satoa tule.
Viereisessä kuvassa on ensimmäisiä punasipulin taimia, jotka on kasvatettu omista siemenistä viime vuoden sadosta. Näidenkin kohdalla saa jännätä pääsevätkö satoon saakka. Jos ei, niin syödään sitten varret ruohosipulina.
Aiemmin kylvetyissä yrteissä alkaa olla tungosta. Nuo erikseen kasvatetut ovat sellaisia yrttejä, joita laitamme luontaisiksi tuholaistorjujiksi muiden vihannesten kasvatuslaatikoihin. Olen kovasti tutustunut serkkuni kanssa tässä viime viikkoina yrttien ihmeelliseen maailmaan, ja koostan niistä oman jutun uuteen blogiin muillekin iloksi. Yrteistä on niin moneksi!
Naapurikuvassa on sitä uuniperunaa. Olemme niiden kanssa hieman lirissä. Kasvavat niin älytöntä tahtia, ettei ikkunakeinuhylly enää riitä, kun versot ottaa ylempään hyllyyn kiinni. Ulos ei voi viedä, kun öisin on vielä vaihtelevasti pakkasta, eikä nuo taimet mahtuisi enää pleksilasinkaan alle kasvatuslaatikoissa. Saas nähdä miten käy näiden kanssa. Mitään opittavaa tämän suhteen ei siinä mielessä ole, että riskillä mentiin alusta alkaen. Uuniperunat päätyi multiin, koska ruokaan varatuista uuniperunoista jäin muutama yli ja ne alkoivat puskea ituja siihen malliin, että tuuppasin ne kompostorin sijaan multaan. Tuo kasvun tahti kyllä yllätti. Ihan hurjia tyyppejä.

Tällä viikolla on myös laitettu hyötykukkien siemeniä esikasvatukseen viitisenkymmentä purkillista. Tuolla on auringonkukkaa, samettikukkaa ja köynnöskrassia. Naapurikuvassa on toinen liritystilanne päällä. Kevätkukkien sipulit unohtui laittaa maahan syksyllä ja yritin säästää ne jotenkin. Alkoivat sitten puskea vartta omia aikojaan liian aikaisin ja kukkasipulit oli pakko laittaa multaan. Toisessa laatikossa, joka ei näy kuvassa, on sellaisia kukkasipuleita, joissa on jo täysmittaiset varret. Nämä tässä sentään ovat vielä aika pieniä. Ovat varaslähtijät nyt sitten kuistilla kokeilemassa onneaan.
Sitten olisi uutisvuorossa pesusienikurkku, joka on nyt selvinnyt pidemmälle kuin viime vuonna, kop, kop. Tämä ja sen kaksi muuta kaveria tuntuvat olevan hyvässä voinnissa ja kasvavat napakasti tukikeppiä pitkin kiipeillen. Josko tänä vuonna saataisiin ne ensimmäiset itse kasvatetut, oikeat pesusienet? Olisi kyllä mahtavaa!
Kotipuutarhurin jännittävästä elämästä siirryttäköön hourujen hommiin. Aikuiset ovat askarrelleet. Meinasin, että nyt kun itse nikkaroidaan kierrätysikkunoista kaksi seinäkasvihuonetta kirotun kasvihuoneen tilalle, pyrittäisiin tekemään ne ensiyrityksellä suunnilleen oikein. Tätä varten askartelimme paperista ja pahvista mallikasvuhuoneen oikeilla mittasuhteilla. Tuosta sitten voi laskea paperille montako tukitolppaa ja lautaa missäkin mitassa ja mitä muuta tarvitaan ja minne, jotta kasvihuone vastaisi oletettua muotoaan myös rakennettuna, eikä tarvitsisi keskeyttää puuhaa huomattuaan jonkin oleellisen puuttuvan.
Kalat taas ovat pikainen inspis yrttien kylteiksi, jotta erotan mitä mihinkin purkkiin tuli kylvettyä. Tuolla ulkona ei kevyet lippulappuset pysy ja tikkuihin laitetut kyltit tai pelkät vuollut kepit ovat myös olleet huonoja ratkaisuja. En tiedä kuka niitä kävi viime kesänä kiskomassa, kun itse taimiin ei ole koskenut, mutta jonkun mielestä taimikepit ovat kivoja leluja. Hieman epäilen syylliseksi mainiota naapurin kissaa, joka käy meillä lämmittämässä isännän kanssa saunaa ja saattaa itsekin piipahtaa lauteilla. Mainio mirri kerrassaan, jota täällä ulkopehtooriksikin kutsutaan, sillä hän pitää myös meillä tiluksen hiiret ruodussa, mutta samainen kissakaverimme saattaa olla myös taimimerkkimysteerin takana. Nyt laitan yrteille tuollaisia painavampia savikaloja, jotka on tehty kaulitusta askartelusavesta kalamuotilla. Jospa Saunakissa Santeri ymmärtäisi yskän.
Inspiroivia kirjoja, sarjoja ja muuta viihdettä
Mutta sitten niihin kirjoihin ja muihin suosituksiin. Meillä on paljon omavaraisempaan ja omatoimisempaan elämään liittyviä kirjoja, joten otin tähän mukaan vain niitä kirjoja, jotka ovat esillä, ja joita käytetään usein. Mukana on pari herttaista ja hyödyllistä sarjaakin, joita ei tietääkseni ole esitetty Suomessa ja yksi omavaraisuuteen ja varautumiseen liittyvä kuunnelma, joka on kuunneltavissa Ylen Areenassa.
KIRJAT
Näistä kolmesta
omavaraisuuteen liittyvästä kirjasta kaksi ensin mainittua ovat olleet meillä jo ennen kun ostimme Jovelan. Ensin mainittu on se tanskalaisen maajussin oma suosikkikirja ja viimeksi mainittu on kotimainen omavaraisuudesta kokemuspohjaisena kertova kirja. Kuvassa näkyy sarjoja, joista kerron alempana.
Kuvassa:
The new complete book of selfsufficiency: John Seymour
The backyard homestead: Carleen Madigan
Unelma omavaraisuudesta: Maria Österåker
Yrtteihin liittyviä kirjoja meillä on useita, olen yrttihullu kotipuutarhuri. Louhisaaren linnan talousreseptikirja on oikeastaan enemmänkin viihdettä. Se sisältää melkoisen hupaisia vanhoja ohjeita erilaisten vaivojen hoitoon. Olemme passanneet kirjan ohjeet. Jos peräpukamat vaivaisivat, tuskin laittaisimme poltettua korkkia pellavatupossa sinne minne aurinko ei paista tai istuisimme höyryävän hevonkakkahauteen päällä pitkin päivää, eikä lasten lääkintä väkiviinalla vaivaan katsomatta kuulosta ihan nykyaja ajatusmallin mukaiselta hoitokeinolta. Minun yrttini - kirja on lahja yhdelta blogimme lukijalta ja se on lempikirjani aiheesta. Kirja on lumoavan hurmaavan erilainen tieto-opas yrteistä. Aloesta öljypuuhun (kuvassa avoinna) taas on kooste 1500-luvulla eläneen Mikael Agricolan mainitsemista kasveista ja sisältää mielenkiintoista perinnetietoa kauniine kuvituksineen.
Kuvassa:
Aloesta öljypuuhun - Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan: Kaisa Häkkinen ja Terttu Lempiäinen
Louhisaaren linnan talousreseptejä (n. 1770-1850): Jouni Kuurne
Minun yrttini - Kirja yrteistä ja yrttiruuista: Annemarta Borgen
Anis ja iisoppi - Vanhoja lääkekasveja: WSOY
Tässä on kaksi
"puutarharaamattuani" joihin tukeudun kun pähkäilen omien kasvattien kanssa. Keittiöpuutarhuri sisältää oikeastaan kaiken mahdollisen tiedon ja pidän tätä kirjaa yhtenä parhaana kirppislöytönäni. Uutuuttaan natiseva kirja maksoi muistaakseni 2,5 € tammisaarelaisella kirppiksellä, aikana ennen kun olimme ostaneet Jovelan. Kodin puutarhan sain lahjaksi ystävältä, joka sen oli jostain kirpparilta löytänyt, ja kirjan kautta avautuu 1940-luvun kotipuutarhureiden maailma. Paljon hyviä vanhan ajan vinkkejä, mutta myös karua puutarhuroinnin historiaa. Tuholaistorjuntaan kirjassa suositellaan "viimeisintä sanaa tuholaistorjunnassa, vaaratonta DDT:tä" joka nykyaikana on tietenkin kielletty, koska se ei ollutkaan vaaratonta.
Kuvassa:
Keittiöpuutarhuri - Vihannekset, mausteet ja marjat: Lena Israelsson
Kodin puutarha, WSOY 1945 T Salonen ja K. Jaatinen
Nämä kirjat ovat samaan aikaan
kotitalousniksejä ja historiaa. Ennen osattiin ottaa tilanteet haltuun, kun ei muutakaan vaihtoehto ollut. Viimeisenä mainittu household hints on kulkenut matkassani jo 20 vuotta ja ostin sen joskus silloin tanskalaiselta kirpputorilta. Kirjassa on paljon nykyaikana käypiä yksinkertaisia niksejä yhteen jos toiseen kotoisaan haasteeseen, vaikka itse en olekaan vielä törmännyt tarpeeseen valkaista perunoita!
Kuvassa:
123 sotavuosien ruokaohjetta: Jouni Kallioniemi
Sotavuosien konsteja ja korvikkeita: Jouni Kallioniemi
Sota-ajan keittokirja: Elin Sjöström
Hyvä ruoka, keittokirja vaatimattomille kodeille: Helsingin uusi kirjapaino 1910
Kasviskeittokirja vuodelta 1911: Edward Baltzer
Household hints vuodelta 1933: The Chicago Daily News
Sitten on vielä isännän omia sepäntöihin ja taontaan liittyviä kirjoja, joista itse olen lähinnä vaan ihaillut kuvia, ja kysellyt josko isäntä voisi jonkun kirjoissa esitetyn jutun meille takoa.
Kuvassa:
The artist blacksmith: Peter Parkinson
Forged architectural metalwork: Peter Parkinson
Creative blacksmithing: Peat Oberon
Blacksmithing projects: Percy W. Blandford
Sarjat: BBC, (2 ensimmäistä löytyy myös youtubesta)
Nämä kolme ovat lemppareitani, ja ne löytyvät myös viihdekaapistamme DVD:nä. Oikeita hyvän mielen sarjoja, joissa yhdistyy historia ja kotoilu niin ihastuttavalla tavalla, että suosittelen lämpimästi!
Wartime kitchen and garden - miten pärjättiin ja mitä kokkailtiin sota-aikana, kun kaikesta oli pulaa ja puutarhan piti tuottaa ruokaa, joka muuten oli kortilla. Hurmaava sarja!
Wartime farm - sosiaalinen historioitsija ja 2 arkeologia kokevat vuoden ajan sota-ajan elämää sarjaa varten kunnostetulla ja aikalaisvarustetulla farmilla, jossa kaikki tehdään sota-ajan keinoin ja välinein. Hurmaava sarja! Wartime Farmin lisäksi BBC on tehnyt myös muita aikalasisarjoja samalla
porukalla ja samassa hengessä, kuten
Edwardian Farm ja
Victorian Farm,
joita voin suositella myös lämpimästi!
The Victorian kitchen - Hurmaava kurkkaus viktoriaaniseen aikaan (1837-1901) keittiön kautta. Ruth Mott kokkaa viktoriaanisia ruokia sen ajan keittiössa ja välineillä.
Kuunnelma
Vaikka pidänkin eniten vanhaan tyyliin tehdyistä ja vanhoista hyvistä jännäreistä, tämä kuunnelma jaksaa hymyilyttää. Kuunnelmassa hyvää tarkoittava naapuri "Hamsteri" opastaa maalle muuttanutta nuorta perhettä talvivarastojen kerryttämiseen ja talvesta selviytymiseen. Perheen isä innostuu, vaimo ei niinkään. Varsinkaan kun ruokakomeroon pitäisi saada mahtumaan talvivaraksi mm. 120 kiloa toppasokeria..
Hamsterit: Veikko Huovinen, kuuneltavissa
Yle Areenassa, rooleissa mm. Miia Nuutila, Juhani Niemelä ja Taisto Reimaluoto.
"Elämä ei ole toivotonta kun ihmisellä on hyvät talvivarastot! Hamsterit on hersyvä ja elämänmyönteinen kuunnelma ystävyydestä ja toiveikkaasta talvimielestä."
Janoatko lisää samaa aihetta?
Tässäpä taas lista kaikista tämän aiheen tiimoilta postauksen tänään julkaisseista, omavaraisuudesta kiinnostuneista bloggajista. Kylläpä meitä taas hemmotellaan, näistä riittää taatusti mahtavan mielenkiintoista luettavaa koko viikoksi! Muuten, jos joku linkki ei toimi, ei hätää! Käyn kyllä tänään päivällä nuo kaikki läpi ja korjataan jos ei toimi. Aina ajastukset eivät mene nappiin ja ennakkolinkki ei sitten ota toimiakseen.
Urban Farming
Harmaa torppa
Tsajut
Sarin puutarhat
Korkeala
Jovelan talopäiväkirja
Maalaiskaupungin piha
Riippumattomammaksi
Kohti laadukkaampaa elämää
Metsäläisten elämää
Sorakukka
Laura eli Javis
Maatiaiskanasen Elämää
Rakkautta ja maanantimia
Palokankaan pientila
Alussa oli Vehkosuo
Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarhablogi
Pienenpieni farmi
Iso-Orvokkiniitty
Villa Koira
Mrs Sinn
Torpan Tyttö
Ku ite tekee
Luomulaakso
Saman otavan alla
Caramellia
Airot ulapalla
Villa Kotiranta
Mitä lämpimin terveisin aprillipäivänä 2019
Jovelan Johanna