jovela

jovela

maanantai 18. helmikuuta 2019

Bug's inn - yksi miljoonasta ötökkäteosta!

Yle uutisoi viime maanantaina 11.2.2019 kansainvälisen hyönteistutkimuksen hälyttävistä tuloksista.  Uutista voidaan pitää hyönteismaailman hätähuutona, sillä tutkimuksissa kerrotaan jo lajikatoa kärsineiden lajien tuhoutumisen jatkumisesta. Vaarassa ovat erityisesti perhoset, pistiäiset (eli mehiläiset, kimalaiset, ampiaiset..), lantakuoriaiset, sudenkorennot, koskikorennot, vesiperhoset ja päivänkorennot, eikä monella muullakaan lajilla hyvin mene. Suomessa hyönteiskantojen tuhot eivät vielä yllä yhtä surkealle tasolle kuin monessa muussa maassa, mutta asiaan on syytä puuttua nyt, jotta emme siihen tilaan myöskään päädy. Esimerkiksi Briteissä on 9 vuoden aikana menetetty 58% joistain perhoskannoista. Niin surullista.


Suomen Luonto (Suomen luonnonsuojeluliitto) julkaisi oman yhteenvetonsa tutkimustuloksista, joita muualla uutisoitiin mm. otsikoilla "hyönteiset katoavat sadassa vuodessa" - mitä tähän tutkimukseen perustuen ei voida sanoa, sillä tutkimus koski vain tiettyjä, jo vaikeuksissa olevia hyönteislajeja. On myös hyönteislajeja, jotka ovat lisääntyneet. Tämä ei kuitenkaan vähennä todellista huolta nimenomaan vaikeuksissa olevien hyönteislajien kriittiseksi käyvästä tilanteesta. Suomen luontoliitto nostaa samassa yhteenvedossaan esimerkiksi Saksan, jossa 30 vuodessa on menetetty yli 75% lentävistä hyönteisistä ja kotoisan Länsi-Suomemme, jossa hyönteispölytteiset sadot ovat vähentyneet huolestuttavasti jo 10-15 vuoden ajan. Suurin uhka tuntuukin olevan lentävien hyönteisten keskuudessa. Mitä me teemme, jos kauniit perhoset, hunajaa tuottavat ihanat mehiläiset, maata muokkaavat ötökät ja tuikitärkeät pölyttävät hyönteiset käyvät vähiin? Lirissä olisimme, se on selvää.

Huolestuttaviin uutisiin on onneksi herätty nopeasti. Jyrkänpesän hunaja julkaisi hyvin nopeasti somessa toiveen yhteisestä Miljoona ötökkätekoa -kampanjasta:

"Pari vuotta sitten Suomessa väsättiin hienosti miljoona linnunpönttöä, mutta mitä ne linnut, lepakot, sammakot sun muut syövät, jos hyönteiset hupenevat kahta kauheammin? Ja me, kun kasvissyöntiä pitäisi lisätä, ja 75 % maailman tärkeimmistä ruokakasveista ovat riippuvaisia tai hyötyvät hyönteispölytyksestä? Siihen tulevat päälle vielä mm. rehukasvit ja siementuotanto. Mitä jos tänä vuonna tehtäisiin MILJOONA ÖTÖKKÄTEKOA?

Säästetään luonnontilaisia kaistaleita, vaalitaan monimuotoisuutta, hyönteisten elinympäristöjä tai talvehtimispaikkoja, istutetaan hyönteisille tärkeitä ravintokasveja, tehdään keinopesiä kimalaisille, väsätään ötökkähotelleja, vältetään turhaa torjunta-aineiden käyttöä, ja kun torjunta-aineita käytetään, niitä käytetään ohjeiden mukaan käyttörajoituksia kunnioittaen, haetaan ja levitetään tietoa aiheesta... Keksitkö vielä muita hyviä keinoja? Kiinnostaako asia? Lähde mukaan!"


Kampanjakutsu kiiri nopeasti myös bloggaajien keskuuteen ja saman päivän alkuillasta meitäkin odotti blogiringin kutsu tulla mukaan. Totta kai me tulemme, innolla, ja haastamme samalla kaikki Jovelan lukijat mukaan pelastamaan ötököitä, joita ilman me ihmiset emme pärjää tällä planeetalla. Me emme halua elää maailmassa, jossa mehiläiset eivät tee hunajaa, perhoset ja leppäkertut ihastuta, pölyttäjät pölytä, sudenkorennot taiteile välkkyvine siipineen ilmassa ja monenmoiset ötökät tee juuri sitä, mitä niiden tässä maailmassa tuleekin tehdä. Tehdään yhdessä

#miljoonaotokkatekoa

Tässä ovat meidän top 5 ötökkätekoehdotusta, joilla me osallistumme haasteeseen, tai oikeastaan jatkamme entistä tiedostavammin sitä, mitä ollaan tehty täällä muutenkin.

1. Kasvata ravintoa myös hyönteisille, sillä ne palkitsevat sinut paremmalla sadolla äläkä käytä myrkkyjä, jotka tuhoavat hyönteiset. Hyvä mehiläiskasvilista löytyy täältä. Meidän pihalla erityisesti iisoppi vetää pölyttäjiä puoleensa. Keittiöpuutarhan keskellä on yksi kasvatuslaatikko varattu iisopille. Viime kesänä sen laidoilla oli myös hajuhernettä ja homma hieman lähti lapasesta. Laatikkoa kutsutiin surinapuskaksi, arvattavasta syystä.


2. Jätä pihalle myös luonnonvaraisuutta ja villinä kukkivia kasveja, jos mahdollista. Kuvassa meidän villikukka-alue ja pellon laidan horsmaikko.


3. Älä kerää kaikkia kevään ensimmäisiä kaunokaisia vaasiin, sillä hyönteisille ne ovat ruokaa. Pääsiäisenä voisi kannustaa lapsia (ja aikuisia) jättämään pajunkissat ilahduttamaan kaikkia siellä missä ovatkin, sillä pajunkissat ovat usein kirjaimellisesti hyönteisten ensimmäistä ja likimain ainoaa ravintoa keväällä, varsinkin jos pääsiäinen osuu aikaisempaan vaiheeseen kevättä. Esimerkiksi kimalaiset, eli "Maija Mehiläiset" heräävät kevääseen heti maan sulaessa ja kevään ensimmäiset kimalaiset ovat kuningattaria, joiden tehtävänä on synnyttää uusia pölyttäjäyhdyskuntia. Jos kuningatar ei selviä keväästä, kokonainen pölyttäjäyhdyskunta jää syntymättä. Kimalaiset ovat tehopölyttäjiä ja ilman heitä mm. marjasadot jäävät vähäisiksi.



4. Tee ötökkähotelleja hyönteisille ja keinopesiä villimehiläisille.

5. Tarjoile keväällä apuravintoa, jotta lentävät hyönteiset selviävät keväästä runsaslukuisemmin.

Ja vielä bonuksena viisaammilta yksi itselle uusi oivallus, joka tarjoilee synninpäästön meille laiskiaisille, joilla tämä on tapahtunut joka syksy (jatkossa hyvästä syystä): Älä leikkaa syksyllä kaikkia perennojen, koiranputkien, nokkosten, pujojen, piiskujen ja muiden kasvien varsia, vaan jätä ne kuivumaan pystyyn talventörröttäjiksi. Varsissa ja varsilla talvehditaan ja osa on talvilintujen ruokaa!

Bug's inn - uusi ötökkähotelli

Meillä on pari pientä ötökkähotellia pihalla, ostettuja, huonoja, joten tarkoituksena onkin ollut tehdä itse kunnollisia hyönteishotelleja pihalle. Tämä haaste osui siis erinomaiseen aikaan! Ötökkähotellin näpertely on nyt mitä oivallisinta lääkettä kevätkaipuuseen, kun sää lupailee ja aurinkokin paistaa.

Uutta ötökkähotellia (Bug's Inn, kerran meillä on BugBaari ja Böördikahvilakin) alettiin suunnitella heti kun kutsu kävi ja se kasattiin eilen ylijäämälinnunpönttöön. Meillä oli tosi kivaa tämän kanssa, ja hieman haastavaa materiaalien suhteen vuodenajan ja lumimäärän vuoksi, mutta todellakin, oli hauskaa! Saammeko esitellä: Bug's Inn, Jovelan uusi ötökkähotelli!


Uusi hyönteishotelli on siis tehty ylijäämälinnunpönttöön poistamalla siitä etupaneeli. Sisällä on erilaisia talventörröttäjiä: villialueelta napattua kukkineen raparperin vartta, pujoa, maa-artisokan varsia ja jotain muuta putkivartista kortta, isännän poraamaa puuta, sisällä kuivuneita käpyjä ja hieman (ovenpieli-istutukseen) kuivunutta kanervaakin, jota on puupalan yläpuolella. Putket ovat paksua pahvia, ylijäämää sekin.


Putkivartisten kasvien sisällä on eristevillan kaltaista höttöä, jonka saa liikkeelle syömäpuikolla tai grillitikulla. Tönimme sisustaa putkeen hyvän matkaa, mutta jätimme kuhunkin putkeen fyllinkiä tulpaksi.


Puuhun poratut reiät on tehty 8 mm poranterällä. Katto on pintasuojattua levyä, jotta vesi ei pääse lahottamaan puuta. Pahviputkien väleihin laitettiin tiivisteeksi lisää korsiputkia.


Lopuksi etuosan päälle laitettiin verkkoa, jotta putket ja muut täytteet pysyvät paikoillaan ja linnut eivät pääse nyppimään täytteitä ulos. Ötökkähotellissa on kattoterassi. Nuo linnunpöntön etupaneelin poistosta syntyneet reiät pitää vielä tilkitä, mutta kattoreunuksella on ihan ajatus takana. Vuoraan katon jollain sopivalla matskulla ja laitan sinne multaa. Multaan tulee lentäviä hyönteisiä houkuttelevia kukkia. Katolla on siis hyönteishotellin kattopuutarha. En melkein saa kirjoitettua tuota nauramatta itsekin, mutta kun nyt tuollainen idea on päässä, niin laitettava se sitten on.


Ja tuossa se sitten on, uusi hyönteishotelli, joka saa seurakseen vielä suuren, tosi ison hyönteishotellin, kunhan kevät etenee siihen pisteeseen, että päästään keräämään kortta uppoamatta polvia myöten hankeen.

Ja sitä ennen, tarkalleen tänään, tuolle katolle laitetaan multaa ja siemeniä, joista toivon mukaan kasvaa lentäviä hyönteisiä ihastuttavia kukkia.


Taisin jo sanoa, mutta sanottakoon uudelleen, että hyönteishotellin väsääminen oli tosi kivaa puuhaa! Olihan se hassua yrittää humpsautella itseään alta pettävän hangen halki kohti kortta siellä ja kortta tuolla, mutta huumorilla siitä selvisi, vaikka kenkäkin jäi kertaalleen hankeen. Tämä ei taatusti jää ainoaksi itse tehdyksi hyönteishotlaksi meillä - kuten mainitsin, suunnitteilla on iso hyönteishotelli, jota voisi kutsua vaikka hyönteiskyläksi (työnimellä BugBy).. mutta siitä lisää sitten myöhemmin!

Mitä olen itse oppinut ja viisaammilta saanut vinkeiksi ötökkähotelleista

1. Villimehiläiset tykkäävät puuhun poratuista rei'istä ja putkista, ja myös munivat reikiin ja putkiin.

2. Leppäkertut taas pitävät kävyistä ja kaarnasta.

3. Hotellin täyttämisen jälkeen sen etuosaan kannattaa kiinnittää verkko, joka pitää sisustan paikoillaan ja estää lintujen pääsyn hyönteisten kimppuun. Tämä on usein ongelmana kaupasta ostetuilla, mielestäni lähinnä somisteiksi kelpaavilla hyönteishotelleilla, joissa ei ole suojaverkkoa. Linnut sitten kiskovat kaikki kivat putket ulos päästäkseen käsiksi hyönteisiin (nim. kokemuksen äänellä).

4. Hyönteishotelli tulee sijoittaa suojaisaan paikkaan aurinkoa kohti, eli  kaakkoon tai etelään. Kiinnityksen tulee olla napakka jos mielii saada tehopölyttäjiä asukkaiksi. Esimerkiksi erakkomehiläiset eivät pesi heiluvassa pesässä.

5. Majoituspaikka ei saisi kastua siten, ettei se kuiva helposti. Katto on hyvä olla.

6. Talvisin hyönteishotellissa vaivutaan talvilepoon.

Tämän opin perhosista

Valtaosa perhosista talvehtii toukkana, 30 %  kotelona, 10% munana ja vain 2% aikuisina, kuten nokkos‑ ja sitruunaperhoset. Nokkosperhoset munivat heti keväällä nokkosiin. Elokuussa uusi sukupolvi nokkosperhosia lehahtaa lentoon koteloistaan ja etsii talvehtimispaikan - usein kuivista rakennuksista. Sitruunaperhoset talvehtivat varvuilla ja kesästä jääneillä korsilla.



Ötökkäbaari (hyönteisbaari/perhosbaari)

Ötökkäbaari, jota kutsutaan myös hyönteisbaariksi tai perhosbaariksi, on hyönteisten tukiravintoasema keväällä, kun ravintoa ei vielä ole paljoa tarjolla. Myös loppukesästä kun ravinnon määrä vähenee, ja ampiaiset ja mehiläistet käyvät ärhäköiksi, tällä liemellä voi houkutella tyyppejä pois sieltä minne heitä ei haluta.

Video ötökkäbaarilta

Ette usko millainen hurina ja surina ötökkäbaarilla on keväisin ollut. Siinä ei montaa hetkeä tarvitse odotella kun ensimmäiset nälkäiset saapuu paikalle ja heidän mukanaan tusina muita pörrääjiä. Liemi kuluu nopeasti, kannattaa siis tehdä litra kerralaan, ettei lopu heti kesken.

Laitoin kertaalleen instaankin videon ahnaista surisijoista ja tällainen kuhina ötökkäbaarilla oli kaksi kevättä sitten.

Tukiravintoliemi

Perhosten sanotaan haistavan liemen jopa kilometrin päästä. Hiiva houkuttaa eritoten pölyttäjiä.

Pölyttäjien baari: Punaviiniä, hiivaa ja fariinisokeria
Perhosten baari: Punaviiniä, fariinisokeria ja käynyttä omenaa

Kiehautan punaviinin, nostan lämmöltä ja sulatan fariinisokerin sekaan (suhde 1:1). Kun liemi on kädenlämpöistä, lisään hieman hiivaa pölyttäjien liemeen. Perhosten versioon lisään hiivan sijaan pari huoneenlämmössä pehmeänä mössönä vuorokauden seissyttä omenaa.

Tässä on kuva kaksi vuotta sitten pihalla olleesta ötökkäbaarista. Se ei ollut ihan niin toimiva kuin tehdessä ajattelin. Tämän jälkeen (ja jo tähän hyvin nopeasti) olen laittanut tiiviimmän sienityksen astiaan, jotta pörriäiset eivät päädy uimaan liemeen. Kokeilin ensin täyttää välit oksilla, mutta se ei toiminut riittävän hyvin.


Kylläpä tämän postauksen nakuttelusta, vanhojen kuvien kaivelusta ja muutaman surina- ja linnunlauluvideon löytyminen Jovelan instasta toi keväisen mielen ja kaipuun kevääseen. Niin ihanalta kuulostaa lintujen keväinen laulu. Tulkaa pian laulavat linnut ja hyönteiset, teitä on ollut ikävä!

Kevättä odotellessa haaveilen uudesta kukka-alueesta, joka on suunniteltu pölyttäjien iloksi. Auringonkukat myös lintujen iloksi, sillä haluaisin muutaman kauniin siemenkakun sellaisenaan talveksi. Pölyttäjäkukkalan siemenet ovat jo matkalla postissa tai valmiina kaapissa. Ei millään malttaisi odottaa, että pääsee taas pihapuuhiin!




Miljoona ötökkätekoa -kampanjasta tänään postauksen julkaisevat blogit:


Urban Farming kaupunkiviljely
Tsajut
Riippumattomammaksi
Alussa oli Vehkosuo
Jovelan talopäiväkirja
Luomulaakso
Rakkautta ja maan antimia
Caramellia
Korkeala
Sarin puutarhat
Iso-Orvokkiniitty 
Farmer to bee

Instassa kampanjaa voi seurata #miljoonaotokkatekoa 🦋

 Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille siellä

Jovelan Johanna

34 kommenttia:

  1. Ihana idea antaa hyönteishotelleille nimet! Pitääpä kertoa lapsille, varmasti syntyy hulvattomia nimiehdotuksia ensi kesälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri eilen mietin, että ötökkähotellien parissa puuhailu olisi varmaan mielenkiintoista juuri lapsille. Siinä puuhastelu lomassa saa vielä tietoa ja ymmärrystä luontoa kohtaan :)

      Poista
  2. Ihana tuo kattoterassi ajatus. Meillä ei vielä ole kunnon hyönteishotellia, on vain kiviaitaa ja risuaitaa, mutta voisin kyllä haluta kattoterassilla varustetun hotellin noille pikkukavereille. Niin ja sen viereen oman surinapuska :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin on risuaitaa ja kivivalli, mutta molemmat ovat jääneet luonnon ylivallan alle, ja tietty hyvä niin! Tuolla ne ovat naapurin pellon ja pienen välialueen välissä meidän tontin ja heidän peltojen rajalla, mutta kun luonto on ottanut siellä vallan, ne eivät näy. Hyvät oltavat siellä taatusti ötököillä on, lämmin paikka ja luonnollinen niitty takapihana, ja etupihana meidän puutarhassa houkuttelevat herkut ;)

      Surinapuska ei ollut ihan toivotulla tavalla onnistunut juttu. Ne tuoksuherneet tekivät ihan hurjan kasvuston ja lopputuloksena oli se, ettei sen keskellä keittiöpuutarhaa olevan kasvatuslaatikon ohi päässyt kumpaakaan käytävää pitkin sen pelossa, että joku kokee itsensä uhatuksi ja tuikkaa ohittajaa piikillään :D Tänä vuonna lootassa saa olla vaan ne monivuotisena leviävät iisopit. Laitetaan hajuhernettä sitten toisaalle.

      Poista
  3. Mahtava hyönteishotelli. Ihana ajatus nimetä nuo hyönteisten asumis- ja ruokintapaikat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mistä lie tullut moinen tapa, mutta täällä on yhdellä sun toisella, isolla ja pienellä tönöllä oma nimi. Kaipa se tekee hommasta henkilökohtaisemman, ainakin se on hauskaa, kun lintulaudan sijaan on böördikahvila ja ötököilläkin on omat nimetyt kortteerinsa ;D

      Poista
  4. Erinomaisia juttuja! Mä taidan tehdä hotellin tai vaikka useammankin ensi kesäksi! Ja jättää pihasta ison osan taas ihan vaan sellaisenaan kasvamaan... mies tykkäisi ajella tuohon sellasen pallokentän, mutta mitä järkeä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ajellaan vaan osa pihasta ja loput saavat olla vailla mitään puuttumista luonnon valtaan. Pääsyy tälle on se, ettei meillä ole rahkeita ottaa koko tonttia haltuun, eikä sille ole tarvettakaan. Ötökketekojen nimissä voi siis nyt hyvällä omatunnolla laiskotella siellä minne aika ja resurssit ei yllä ;D

      Poista
  5. Jippii tälle kaikelle. Eikä pitäisi olla vaikeaa kellekään toteuttaa näitä ohjeita, jos sattuu pihamaata omistamaan. Olen kaavaillut, että tänä keväänä tekisimme oppilaiden kanssa ötökkähotellit. Viime keväänä teimme linnunpöntöt. Mullekin tuli kevätikävä näistä jutuista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin kuvitella, että lapset tykkäisivät tehdä ötökkähotelleja. Puuha sisältää niin monipuolisesti kaikkea lasten mielestä kivaa puuhaa ja kun hotelli on valmis, siitä on iloa kun pääsee seuraamaan ötököiden elämää. Loistava idea siis!

      Poista
  6. Kiitos noista vinkeistä hyönteishotellin rakentamiseen! Tämän yhteispostauksen innoittamana aion tehdä sellaisia muutaman meillekin. Ja heti jo keksin sopivat materiaalit pihalta :)
    Muuten, kannattaa lisätä keväällä ja syyskesällä kukkivia perhoskasveja pihalle. Niitä on paljon, ja varmistavat hyönteisille luonnollisen ruuan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan mahtavaa :) Se on taatusti ollut kampanjan tulille laittaneen ajatus, että yksi siellä ja toinen tuolla osallistuu jollain tavalla, ja siten se yhteisvaikutus hyönteisille on laaja :) ötökkähotellien tekeminen on tosi kivaa puuhaa. Selkeää ja helppoa, ei vaadi kummoisia materiaaleja.

      Meillä on keväällä tosi kivasti kukkaa ja kukkivaa täällä, kun alueella on pajua ja meillä pihalla on paljon kevätesikkoa (ihan villinä suorastaan), on aikaista voikukkaa ja montaa muuta pientä ilahduttajaa, ja syksylläkin on kukkinut ihan tuonne syys- ja lokakuun rajamaillekin kun isot yrttialueet kukkii, mutta silti aion nyt paneutua nimenomaan hyönteisiä hyödyntäviin kukkiin ja kasveihin, ja siten lisätä niiden määrää pihalla.

      Poista
  7. Hyönteishotelli meiltä puuttuu, kesällä on tarkoitus lisätä puutarhaan lahopuuta, metsään sitä on jätetty. Omilla teoilla on valtava merkitys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lahopuu onkin mahtava ötökkähotelli! Meilläkin on sitä tällä tontilla, kun korjaustöiden jäljiltä ei olla saatu niitä muualle, ja nyt saavat jäädä syystä. Tuolla sitä on piilossa läjä keskellä ryteikköä ja jotain on kaivettu maahankin ;)

      Poista
  8. Tuo ruokinta baari ei ole tullut mieleen. Toki olen joskus tarjoillut vahingossa pienille ystäville herkkuja "väärässä" paikassa jolloin meillä ei ole ollut tilaa väistää toisiamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime kesänä rapujuhlilla meillä oli ihan kiusaksi asti kuokkavieraita, kun ampiaiset kilpaili terassilla meidän kanssa ravuista. Siinä ei auttanut edes houkutusliemi, niin ärhäkästi tyypit kävi pöytään ja nimenomaan rapukeon kimppuun :D Juomat ei kiinnostaneet pätkääkään. Olisi pitänyt laittaa useampi houkutusliemipaikka ja aiemmin kuin samana päivänä. Tästä oppineena.. ;)

      Poista
  9. Heipä hei! En jostain syystä ole eksynyt/löytänyt Jovelan blogiin aiemmin. Kun muutama päivä sitten tänne törmäsin oli pakko aloittaa aivan alusta.
    Menin ihka ensimmäiseen postaukseen ja muutamassa päivässä luin koko blogin läpi. Kävin ikäänkuin pikakelauksella koko Jovelan tarinan. Myötäelin alun remppaviikonloput, muuton, surut, epäonnistumiset ja ilonpilkahdukset.

    Jovela on antanut minulle suunnattomasti inspiraatiota ja intoa näiden parin päivän aikana. En ole malttanut juuri muuta tehdäkään kuin lukea blogia. Kevät on tulossa ja piha odottaa heräämistä talvihorroksesta. Itse aloitimme isännän kanssa eräänlaisen downshiftauksen reilu 2 vuotta sitten muuttamalla kaupungista maalle. Tosin vain rivitaloon, mutta näin vanhemmiten ajatukset kääntyvät yhä enemmän kohti luonnonmukaisempaa elämistä ja olen saanut niihin ajatuksiin vahvistusta tästä blogista. Etenkin rohtosuopayrtti- ja keittiöpuutarhapostaukset ovat ilahduttaneet. Omallakin rivitalopihalla suopayrttiä kasvaa ja olen aikonut testata sen pesutehoa. Tulevana kesänä vihdoin toteutan aikomuksen. Harmikseni isäntä ei innostu kotivarasta, puutarhahommista, vaatimattomasta elämästä tai muusta sellaisesta vaikka nauttiikin muuten maalla asumisesta.

    Postauksia lukiessa olen miettinyt yhtä asiaa. Voi olla että olet maininnutkin siitä mutta tekstiä ahmiessa ei ainakaan osunut silmiin: miten teillä on järjestetty imurointi/lattianlakaisu-asia? Olet useasti maininnut että pyritte käyttämään mahdollisimman vähän sähkölaitteita. Perinteisellä Matto-Mikolla?
    Entä onko kanala/vuohela-asia edennyt?

    Olen jo pari kesää suunnitellut ötökkähotellia omaan pihaan. Ehkä sekin toteutuu tänä vuonna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi hurjaa! On sinulla ollut lukemista! Ihanaa, että jutut ovat tuottaneet iloa :) Sellaisesta tulee itsellekin hyvä mieli, joten kiitos :)

      Meillä ei ihan niin nuukia olla sähkön suhteen, etteikö imuroitaisi. Se on aikalailla välttämätöntä, ellei olosuhteet sitten tekisi imuroinnista mahdotonta. Tämä on aika iso talo lakaistavaksi niin usein, että riittäisi, meillä on 2 koiraa, jotka keväästä syksyyn, aina säiden salliessa juoksevat sisälle ja ulos kuten haluavat ja tuovat tassuissaan hiekkaa ja muuta maa-ainesta, kuten talvisinkin ellei maa ole lumessa. Lisäksi meillä on 2 sisäkissaa ja nuo kaikki armaat karvanaamat luovuttaa karvojaan huusholliin. Koska tämä on vanha talo ja lattiaeristeet sen mukaisia, lattiat ovat talvisin kylmiä ja ne on peitetty paksuilla matoilla. Niiden puhdistaminen ilman imuria on hankalaa. Painavia mattoja ei ihan huvikseen kantele viikottain pihalle piiskattavaksi :) Joten, meillä imuroidaan ihan tavalliseen tapaan. Se ei sähkö niin paljon syö, etteikö kannattaisi. Meillä sähkönsäästö tapahtuu lähinnä sillä mitä meillä ei ole, kuten astianpesukonetta ja pyykkikonetta pitkine ohjelmineen, sähköliettä, lämminvesivaraajaa jne.

      Kanala-vuohela odottelee edelleen vuoroaan jatkopuuhille. Niin hirmuisesti haluaisin ottaa kanoja ja pari vuohta, mutta vielä se ei ole mahdollista. Ollaan muutaman kerran vuodessa töiden vuoksi poissa kotoa siten, ettei meillä vielä voi olla sellaisia eläimiä, joita ei voida ottaa mukaan. Toisaalta, voisihan se herättää aiheellista ihastusta ihmetyksen lisäksi, jos Jovelat kuoriutuisivat autosta hotellille 2 kissaa, 2 koiraa, 2-3 vuohta ja kaakattava kanalauma vanavedessään :D

      Poista
    2. Olihan se melkoinen luku-urakka. Intensiivistäkin se oli, nyt on vähän vierotusoireita samoin kuin hyvän kirjan ja sarjamaratoonin jälkeen, ei malta odottaa mitä seuraavaksi tapahtuu ;)

      Vähän mä tätä arvelinkin, että ehkä kaikista sähkölaitteista luopuminen ei ole lopulta tarkoituksenakaan. Karvalankamatot ja muut paksut modernit on vähän toista kuin 1800-luvun ohuet sileät villamatot, räsymatot tai matottomuus tyystin.

      Nyt näen vain silmissäni kohtauksen jossa koko Jovelan eläintarha pelmahtaa hotellin vastaanottoon :D

      Poista
    3. Ihan kun olisin joskus lapsena nähnyt jonkun lastenohjelman, jossa perhe saapuu kesäpaikkaan, jonkinlaiseen majataloon tai sen kaltaiseen, ja he kuoriutuvat autosta juuri tuolla tavalla, suurimmasta pienimpään. Viimeisenä autosta hypähtää alas pieni kananpoikanen :D Tämä mielikuva oli itsellä päässä kun mielikuva meistä eläintarhan kanssa hotellilla tuli mieleen :D

      Poista
    4. Meillä oli lapsuudessa kesäkilejä, jotka rakastivat veneilyä ja hyppäsivät auton takapenkille heti, jos auton ovi avattiin:D Kyllä oli kesälomareissulla naurua, kun kilit hyppäsivät Vaasan torilla ulos autosta ja isäni pyysi niille kioskista maitoa:D Siinä ne torilla sitten joivat hyvällä halulla hännät innosta heiluen:D

      Poista
    5. Voi että! Ihana muisto :) Voin kuvitella miten hauskalta tuo näytti!

      Poista
  10. Voi juku miten upeita ötökkähotelleja! Ja hyvähän ne on tosiaan itse tehdä, vaikka kaupoissakin on nykyisin saatavilla. Mietiskelin nimittäin kauppojen hyönteishotellien alkuperää, että missä ne ylipäätään on valmistettu :/ Enkä muuten tiennyt että leppäkertut tykkäävät kävyistä! Aina oppii uutta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä huomio! Halpishotellien valmistusmaat lienevät tuolla Kaukoidässä..

      En kuule tiennyt itsekään leppisten mielipahnoista ;) Kävyt ja tuohipeti on kuulemma leppäkerttujen mieleen, ja tuota tuohta mekin meinataan laittaa käpyjen kaveriksi siihen suurempaan hyönteishotelliin :) Sitten jos sattuu saamaan lehmuksen, tuomen, pajun, pähkinäpensaan tai hevoskastanjan karnaa, niissä viihtyy sellaiset ötökät, jotka syö omenapuun tuholaisia. Olen tuon postauksen jälkeen uppoutunut aiheeseen vielä lisää ja huomaamassa, että ötökkähotellit voi toimia puutarhassa myös torjuntatehtävissä. Yritän hieman kerätä tästä aiheesta lisää infoa jatkopostausta ajatellen ;)

      Poista
  11. Ihana postaus ja aivan mahtavia ideoita, kiitos <3 Maija Mehiläistä meillä lapset tapittavat taajaan tahtiin, mutta enpä ole tiennyt, että nimenomaan villimehiläisille voisi olla tuollaisista keinopesistä iso hyöty. Pakko tehdä muutama tuollainen ötökkähotelli itsekin samalla, kun pistän taas linnunpönttötehtaan pystyyn kevään tullen :) Ja verkko on erinomainen huomio, pihallamme pyörii hirveät määrät tikkoja ja palokärkiä, joilta verkkolisä tarjoaa varmasti suojaa. Ei muuta kun talventörröttäjiä keräämään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä verkottomista pikkuhotelleista lähti bambuputkia ihan mustarastaiden ja muidenkin lintujen mukaan. Ensin ihmettelin monta kertaa, että miten niitä putkia sieltä aina vaan tipahtelee, kunnes sitten kerran yksi tirpunen jäi kiinni itse teossa ;D

      Poista
  12. Ihana idea tuo kattoterassi kukkasille. :) Taidanpa kokeilla josko meillekin sellainen ensi kesänä rakenneltaisiin - pitää varmaan vain laittaa jotain valmista tuolta pihalta. Vaikkapa kreikan oreganoa - kimalaiset ja muut tuntuvat kovasti siitä pitävän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä kävi niin mukavasti, että karkkien ns. tukkulaatikko, siis sellainen neliön muotoinen muovilaatikko, oli presiis sen kokoinen, että humpsahti tukevasti tuohon ötökkähotellin karsinoituun kattoon. Siellä jo mullassa muhii siemenet, jotta olisivat mahdollisimman varhain kukassa myöhemmin :)

      Poista
  13. Löysin ihanan blogisi instan kautta. Blogisi on niin inspiroiva!
    Tämä pölyttäjien katoaminen on todella vakava juttu, tämä pistää miettimään, mitä itse voisi asiaan vaikuttaa. Kukkaniityn perustaminen on ollut jo pitkään mielessä ja taidan sen vihdoin ja viimein toteuttaa 😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Mari :) ja tervetuloa mukaan :)

      Meillä on täällä muutama paikka ollut ja on pieninä kukkaniittyinä. Nyt on ollut hauskaa suunnitella uusia kukka-alueita erityisesti pölyttäjät mielessä. Hauskaa puuhaa! :)

      Poista
  14. Ups, kommenttini menikin tuonne aiempaan vietiketjuun:D

    VastaaPoista
  15. Mahtava, asiantunteva pläjäys. Hyvä Johanna!! Huokaus pääsi rinnasta, kun postauksesi lukemisen lomassa pystyin toteamaan, että emme ole ainakaan omilla toimillamme edistäneet ötökkäkatoa. Meillä on ollut - ötököiden onneksi - niin kiire rakentamisen kanssa, että pihapiiri on pitkälti luonnontilassa, ympäröivässä metsässä eriasteista lahoavaa ainesta ja kukkivia luonnonkasveja riittää. Riesaksi asti ympärillämme lenteleekin amppareita, kimalaisia ja mehiläisiä sekä perhosia ja pitää vaan ymmärtää jatkossakin selvitä niiden kanssa sopuisassa rinnakkainelossa :). Olen ilokseni myös huomannut, että parina vuonna laittamamme härkäpapuviljelmät keräävät kukkimisvaiheessa ihan älyttömän paljon pölyttäjiä. Jopa papujen keräämisen jälkeen saattaa tulla vielä uusia kukkia (vaikkei enää palkoja) ja näin hyönteiset saavat loppukesälläkin nauttia. Eli ei kannata heti repiä varsia pois, vaikkei satoa enää tulisikaan. Ehkäpä siis ötökät ovat saaneet joiltain osin jopa entistä paremmat olosuhteet :). Postauksesi oli kyllä hyvä muistutus, että tämäkin asia pitää tiedostaa ja hyvä, että asiaan on viimeistään nyt laajemmin herätty - kiitos!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoissa fiiliksissä täällä on huokailtu sille, että tietynlainen rytöisyys onkin ötököiden sallimus ;) Saapi keskeneräisyys ja pieni hunsvottius ihan uuden merkityksen ;)

      Meilläkin tuonne herneviherseinälle tulee kukkia ihan siihen saakka kun on jo yöpakkasia. Viimeiset kukat jäätyvät aina kauniisti. Enpä ole aiemmin ajatellutkaan niitä tuolta kantilta. Ne tosiaan ovat viimeistä ruokaa hyönteisille meidänkin pihalla. Kiva ajatus!

      Poista

Kiitos kun kommentoit!